Kyllä se aina vähän hätkähdyttää? Kun täälläkin kovasti ylistetään että miten pienissä kunnissa on kaikki hyvin ja hyvä asua ja elää? Todellinen onnela. Ja sitten saa päivän Maaseudun Tulevaisuudesta lukea seuraavaa:
"Maaseudulla kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä. Osasyynä on koulutettujen nuorten kielteinen asenne omaa kotiseutua kohtaan.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) selvityksen mukaan nuorilla on käsitys, että menestyvä ihminen ei voi elää harvaan asutulla seudulla.
"Kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä kuin palaa kotiseudulleen", Helaakoski mainitsee. Monella on kotikunnastaan kielteinen mielikuva: paikallispoliitikot siellä riitelevät keskenään eikä nuoria kuunnella. Kaupunkeihin jäädään myös harrastusten ja ystävien vuoksi."
Mutta että? Miksi sinne onnelaan ei haluta muuttaa takaisin?
"Maaseudulla kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä. Osasyynä on koulutettujen nuorten kielteinen asenne omaa kotiseutua kohtaan.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) selvityksen mukaan nuorilla on käsitys, että menestyvä ihminen ei voi elää harvaan asutulla seudulla.
"Kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä kuin palaa kotiseudulleen", Helaakoski mainitsee. Monella on kotikunnastaan kielteinen mielikuva: paikallispoliitikot siellä riitelevät keskenään eikä nuoria kuunnella. Kaupunkeihin jäädään myös harrastusten ja ystävien vuoksi."
Mutta että? Miksi sinne onnelaan ei haluta muuttaa takaisin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olisiko tuossa myös selitys siihen maalaiskuntien ikuiseen lääkäripulaan?
Pitäisikö pienten kuntien sen sijasta että julistavat millainen onnela on asua sellaisessa pienessä kunnassa niin ihan oikeasti miettyä että minkä pitäisi olla toisin?
Väite, että maaseudulla olisi muka pulaa korkeakoulutetusta työvoimasta on outo ja irrallinen. Se vaatisi tuekseen perusteluja, jotta asiaa voisi edes kommentoida. Kerrottiinko lehdessä jostain yksittäisestä kylästä tai kunnasta Oulun seudulla, jonka toimittaja on sen kummemmin ajattelematta tullut yleistäneeksi? Vai oliko tuo joku asiantuntematon yleisönosastokirjoitus?
Jos jutussa tarkoitetaan lääkäri- ja psykologipulaa, se on kyllä todellisuutta, mutta ei koske vain maalaiskuntia, vaan myös kaupunkeja, jotka sijaitsevat kauempana kuin päivittäisen automatkan päässä lääkäreitä ja psykologeja kouluttavista yliopistokaupungeista. Työvoimapulan perimmäinen syy noilla kahdella alalla on kuitenkin alikoulutus, alalle valmistuvien määrä ei vastaa lähimainkaan avoimia työpaikkoja. Jos tilanne olisi sama kuin muilla aloilla, valtaosa valmistuneista joutuisi taistelemaan päästelemään työmarkkinoille.
Tilapäistä työvoimapulaa voi tietysti tulla erilaisista rakennemuutoksellisista ylikoulutetuillakin aloilla. Jos rakentaa maalaiskuntaan kerralla mittavan tehtaan, saa varautua siihen, että aluksi on pulaa niin insinööreistä kuin työmiehistäkin.
Täysin höpöpuhetta etenkin väite, että korkeakouluista valmistuneet jäisivät mieluummin hengailemaan yliopistokaupunkeihin työttöminä harrastusten ja pariin kuin hakisivat työtä vaikka etäältäkin. Ihminen on sillä tavalla sisäisesti rakennettu, että viimeistään 25-vuotiaana mielessä pyörii enemmän työ, elintaso, puoliso ja lapset kuin bilettäminen sosiaalisella tuella. Nuoren tasolle loppuiäkseen jää aniharva.
"Kerrottiinko lehdessä jostain yksittäisestä kylästä tai kunnasta Oulun seudulla, jonka toimittaja on sen kummemmin ajattelematta tullut yleistäneeksi? Vai oliko tuo joku asiantuntematon yleisönosastokirjoitus?"
Oli Maaseudun Tulevaisuudessa sivulla 6 toimittaja Henrik Schäferin juttu otsikolla "Harvaanasutut alueet tarvitsevat kunnon tiet ja nuoria osaajia". Haastateltu Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen johtajaa Leila Helaakoskea kuten tuosta yllä olevasta lainauksestakin ilmenee. En tiedä mikä tehty kyselytutkimus lienee kyseessä jonka mukaan 60 prosenttia jää mieluummin Ouluun työttömänä kuin palaa kotiseudulleen johon johtaja Helaakoski viittaa mutta rautaisella asiantuntemuksellasi voit heti sanoa siitä että "höpöpuhetta"?
Se nyt vaan valitettavasti on niin että aika moni yliopistossa kouluttautuva tahtoo jäädä sinne missä on muutakin elämää kuin se kylänraitti ja tanhupiiri kerran viikossa... Ymmärrettävästi...
Kertoiko Helaakoski myös, minkälaisia vapaita työpaikkoja akateemisille työttömille maaseudulta löytyy? Ehkä hän ei tarkoittanutkaan koulutusta vastaavia työpaikkoja, vaan esimerkiksi maatalouslomittajia, joista oli ainakin vielä muutama vuosi sitten pulaa.
Uskon toki, että 60 prosenttia akateemisesti koulutetuista jää mieluummin etsimään opiskelukaupungistaan työtä, johon ei tarvita koulutusta, kuin lähtee etsimään sellaista maaseudulta. Niin sanottuja liukutehdastyöpaikkoja kaupungeissa on yleensä enemmän kuin maaseudulla. Samalla koulutusta vastaavan työpaikan yhtäkkinen ilmaantuminen on todennäköisempää tutun verkoston avulla.
Ajattelin kuitenkin tavoiteltua ensisijaista ammattia. Tuliko Helaakoski pohtineeksi, mistä ne kymmenet hakijat maaseudun harvoihin avoinna oleviin akateemista tai ammattikorkeakoulua vaativiin työpaikkoihin oikein ilmaantuvat? Toisista maalaiskunnistako? Niistäkin, mutta kun katsoo hakijoiden nimiä ja kotipaikkoja lehdistä ja kunnallisista pöytäkirjoista, hyvin suuressa määrin suoraan näistä opiskelukaupungeista.
Onko puutteita? Ymmärtämisessä?
Kun tuohonhan
"Kertoiko Helaakoski myös, minkälaisia vapaita työpaikkoja akateemisille työttömille maaseudulta löytyy? Ehkä hän ei tarkoittanutkaan koulutusta vastaavia työpaikkoja, vaan esimerkiksi maatalouslomittajia, joista oli ainakin vielä muutama vuosi sitten pulaa. "
löytyi suora vastaus tuosta jutusta:
"Maaseudulla kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä. Osasyynä on koulutettujen nuorten kielteinen asenne omaa kotiseutua kohtaan.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) selvityksen mukaan nuorilla on käsitys, että menestyvä ihminen ei voi elää harvaan asutulla seudulla.
"Kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä kuin palaa kotiseudulleen", Helaakoski mainitsee."
Kyseinen Helaakoski on siis saanut päähänsä, että maaseudulla kärsitään akateemisen työvoiman puutteesta, mutta ei anna yhtään konkreettista esimerkkiä kunnasta, jossa kärsimys maistereiden, lisensiaattien ja tohtorien puutteesta erityisesti konkretisoituu.
Ei myöskään esimerkkejä aloista, joilla pula on pahin. Jos unohdetaan koko maassa kaupunkeja myöten ilmenevä lääkäri- ja psykologipula, minkä alan akateemikkoja maalaiskylissä mahdetaan kaivata lisää, jotta kärsimys niissä helpottuisi. Arkkitehtejä, diplomi-insinöörejä, juristeja, teologeja, agronomeja vai peräti teatteri- tai tanssialan maistereita?
Peruskoulun- ja aineenopettajia tai kunnantoimistojen virkamiehiä hän tuskin ainakaan tarkoittaa, sillä niihin virkoihinhan nimenomaan hakijoita riittää pilvin pimein, jopa kymmeniä, kuten paikallislehdissä julkaistavista hakijauutisista voimme lukea.
Jotta tuo Helaakoski ei leimautuisi aiheettomasti pönttöpääksi, varaudutaan myös siihen vaihtoehtoon, että toimittaja on tulkinnut tuon tutkimuksen sekä Helaakosken lausuman väärin.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/mieluummin-oulussa-työttömänä-kuin-maaseudulla-töissä-1.12059
http://yle.fi/alueet/oulu/2009/12/uudet_elyn_johtajat_nimettiin_1267455.html
"Leila Helaakoski elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtajaksi
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtajana vuodesta 1997 työskennellyt Leila Helaakoski ( s. 1949) on nimitetty elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtajaksi. Ennen TE-keskuksen johtajan tehtäviä Helaakoski on työskennellyt muun muassa Oulun maatalouskeskuksen toiminnanjohtajana. Helaakoskella on ollut runsaasti luottamustehtäviä. Hän on toiminut mm. Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtokunnassa, Palvelutyönantajat ry:n erityisalojen hallituksessa, MTT:n johtokunnassa ja Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n hallituksessa. Leila Helaakoski on toiminut myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimintaa käynnistävän muutosryhmän puheenjohtajana.
Elinkeino, työvoima ja kulttuuri –vastuualueen johtajan nimitti työ- ja elinkeinoministeriö. "
Jotenkin tunne että tuntee asian paremmin kuin nimimerkki "Pystyyn_kuollut"?
Linkin takana oleva koko juttu ei anna sekään todistusta väitteelle, että maaseudulla olisi pula korkeasti koulutetusta työvoimasta, mutta loppuosasta paljastuu, että jutun varsinaisena motiivina onkin vain uusien asukkaiden houkutteleminen maalaiskuntiin. Yhtäkkiä maaseudulle ei kaivatakaan koulutettua työvoimaa, vaan sinne kelpaavat jo kouluttamattomat pakolaisetkin.
Annetaan myös vinkki kuntien päättäjille: ostakaa kalliita ja hienoja tontteja lehtemme tilaajakunnalta eli maanviljelijöiltä. Neuvo on huono, koska nuorella vasta valmistuneella työttömällä ei ole ensimmäisenä mielessä oman talon rakentaminen, eikä siihen rahaakaan.
Jutun alkupuolella on toinenkin omituisuus sen työvoimapulaväitteen lisäksi.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tai Leila Helaakoski lähtee ajatuksesta, että maaseudulle tulisi uusia asukkaita vain oman kylän tai kunnan koulutetuista nuorista eli ns. paluumuuttajista. Muussa kunnassa tai kaupungissa ei saisi olla syntynyt. Miksi ihmeessä?
Ei ihme, jos hyvin koulutettuja asukkaita ei muuta, jos muuttokriteeriksi asetetaan monisatavuotinen sukutilatausta. Todellisuudessa kuitenkin valtaosa työpaikan hakijoista on kotoisin aivan muualta päin maakuntaa tai Suomea. Syntyperäiset kaupunkilaiset muodostavat nykyisin hakijoista suuren osan.
Ainakin tulisi tuntea minua paremmin asian ja hänellä on alaistensa tekemät tilastotkin käytössään, mutta miksi ei kerro, minkä alan koulutetuista maaseudulla on työvoimapulaa? Niin kova pula, että siellä oikein kärsitään.
Miksi hän myös lähtee siitä, että nuo avoimet työpaikat on varattu paluumuuttajille? Miksi ei saisi olla syntynyt muualla? Omituista ajatuksenjuoksua korkeassa asemassa olevalta virkamieheltä.
Kävin tarkastamassa hieman noita työpaikkoja, eli itä työhallinnon sivuilla on tarjolla korkeasti koulutetulle työvoimalle:
Pohjois-Pohjanmaa
Fyysikot:
- aluemyyjä? Ouluun (provisiopalkka?)
Biologit:
- aluemyyjä? Ouluun (provisiopalkka?)
Muu tieteellinen asiantuntijatyö, humanistinen työ (yhteensä 170 avointa paikkaa Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla 1 paikka auki):
- projektisuunnittelija (Oulu)
Lainopilliset asiantuntijat (yhteensö Suomessa 36 paikkaa avoinna, Pohjois-Pohjanmaalla 1 paikka auki)
- Lakimies (Oulu)
Taide- ja viihdeala (yhteensä Suomessa 82 paikka auki, Pohjois-Pohjanmaalla kaksi paikkaa auki):
- Juontaja (Oulu) määräaikainen
- Kanttorin viransaijainen (Reisijärvi) HAAAA ENSIMMÄINEN PAIKKA LÖYTYI
Ihan oikeesti, tuo Leila Helaakoski ei omaa mitään käsitystä työmarkkinoista, pelkkiä luuloja. Oulua luluunottamatta Pohjois-Pohjanmaalla ei ole korkeasti koulutetuille mitään työtä.
"Oulua luluunottamatta Pohjois-Pohjanmaalla ei ole korkeasti koulutetuille mitään työtä. "
Eli korkeakoulutetuille ei ole mahdollisuuttakaan palata kotiseuduilleen.... Aivovuotoa? Tyhmimmät jää?
Juu, ja esim ei yhtään avointa Arkkitehtipaikkaa Pohjanmaalla. Paitsi tietysti yksi kesätyöpaikka hortonimiharjoittelijalle, sekin Oulussa.
Miten on Saksassa ja Ranskassa. Entäs Sveitsissä?
Tottakai maaseudusta saadaan tehtyä vähemmän houkutteleva keskittämsipolitiikalla.