paniikkihäiriökö?kertokaa mitä tämä on?!

Mene oikeasti hakemaan lääkäriltä apua. Kyllä noihin kaikkiin on lääkitys. Kerrot vain kaikki oireesi. Äläkä tyydy mihinkään terveyskeskuslääkärin mielipiteisiin, koska oireesi vaikuttavat sellaisilta, että tarvitset alan ammattilaista eli psykiatria. Kyllä heidän pitäisi lähettää eteenpäin esim. psykiatrian poliklinikalle. Voimia!

kiitos ihana! mutta onko tämä paniikkihäiriö vai joku muu sairaus? se minua ahdistaa eniten..tietenki kohtaukset ahdistavat vielä enemmän!

Noista oireista ei voi vielä kukaan täällä netissä diagnoosia tehdä, se täytyy jättää ammattilaisille. Ja kun olet vielä noin nuori, niin mitään pysyviä diagnooseja ei vielä mielellään anneta. Itselläni on paniikkihäiriö ja tunnistan noista jotkin oireet; käsien hikoaminen, täriseminen ja epätodellinen olo kuuluvat paniikkikohtauksen oireisiin, samoin usein sydämen tykyttäminen ja pelko hulluksi tulemisesta tai kuolemisesta. Ja pahinta on ehkä juuri se, että kun on muutaman paniikkikohtauksen saanut, niin sitten alkaa jo pelätä että milloin seuraava tulee, ja sitten menee paniikkiin jo ihan siitä paniikin pelosta... Se on hirveä noidankehä, mutta siitä on täysin mahdollista parantua.

Mutta äänien kuuleminen, tummien hahmojen näkeminen, muistamattomuus, outojen puhuminen ja se, kun kuvailit tuntevasi itsesi vieraaksi peiliin katsoessasi, eivät ole paniikkihäiriön oireita. Nämä ovat jo sen verran vakavia oireita, että kehotan sinua olemaan heti yhteydessä johonkin alan ammattilaiseen. Kuten sanoin, kukaan ei voi sinua näin netin kautta diagnosoida, mutta nuo voivat olla esim. dissosiaatiohäiriön tai skitsofrenian oireita. Mutta älä pelästy, se ei ole mitenkään varmaa pelkkien noiden oireiden perusteella, on paljon muitakin vaihtoehtoja, ja juuri siksi sinun pitää antaa ammattilaisen arvioida tilanteesi.

Jos olet 16-vuotias, olet varmaan vielä koulussa. Voit hakeutua hoitoon vaikka käymällä ensin koulun terveydenhoitajan luona kysymässä neuvoa siitä, miten hakeutua hoitoon mielenterveyspuolelle, tai sitten käy terveyskeskuslääkärin luona, joka ohjaa sinut eteenpäin psykiatrin juttusille. Tärkeintä on, että menet rohkeasti hakemaan apua ja kerrot rehellisesti kaikki oireesi lääkärille. Noiden oireiden perusteella sinun pitää saada kiireesti apua. Jos sinusta tuntuu, ettei äitisi uskoa sinua, joku hoitohenkilökunnasta voi ehkä jutella äitisi kanssa sitten kun pääset hoidon piiriin. Ulkopuolisten on joskus todella vaikea ymmärtää, mitä mielenterveyden häiriöstä kärsivistä tuntuu, se tuska on niin valtavan suurta ja kuristavaa, ja monet eivät lainkaan ymmärrä mistä siinä on kyse.

Oikein kovasti tsemppiä sinulle! Hakeudu heti ammattilaisen juttusille, niin asiat alkavat kyllä muuttua parempaan päin. Kaikkiin noihin oireisiin on lääkitys ja terapiastakin on varmasti apua, jos sellaiseen haluat. Rohkeutta ja voimia!

Tutut oireet ovat, ja ymmärrän hyvin miten epätoivoiselta oireet tuntuvat pidemmän päälle.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että mielialalääkkeet eivät poista ongelmien syitä, vaan hoitavat, helpottavat oireita.

Ensiksi kannattaa lähteä siitä, että tarkistaa omat elintapansa. Syö terveellisesti, syö riittävästi, menee nukkumaan ajoissa, nukkuu riittävästi, tarpeeksi pimeässä, ei juo alkoholia, ei juo kahvia, eikä muita kofeiinituotteita ja energiajuomia, mieluiten pyrkii välttämään myös makeisia ja muita ylisokerisia tuotteita. Ja pyrkii harrastamaan liikuntaa. Tekee hyvää myös rentouttaa ja "tuulettaa" itseään välillä.

Elintavat vaikuttavat suuresti miltä tuntuu mielessä ja kehossa.

Oman mielen tutkiminen on hyödyllistä. Negatiiviset alitajunnalliset "piilo"ajatukset ovat kavalia, niitä kannattaa yrittää muuttaa positiiviseksi.

Kannattaa myös toki keskustella huolistaan ja ongelmistaan, jos sellaisia on, jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Oli sitten ammattilainen tai tuttava.

Kiitos neuvoista niistä oli apua!:)