Uutiset Perjantaina 02.07.2004
http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
Kuntaliitosten määrä vain kasvaa
– Kuntien lukumäärä Suomessa romahti vuosina 1966–1977: määrä väheni 71:llä. Vähenemistahti laantui välillä, mutta taas on alkanut rytistä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien lukumäärä voi olla kymmenen vuoden kuluttua noin 350. Nyt kuntia on 444.
– Voi olla, että kymmenen vuoden kuluttua on noin sata kuntaa vähemmän, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Hänen mukaansa kuntaliitosbuumi tulee jatkumaan ja vauhti vain kiihtyy nykyisestä, varsinkin jos kunnat eivät onnistu tiivistämään yhteistyötään.
Kuntaliitos itsessään ei ongelmia ratkaise. Olennaista on tapa, jolla se tehdään.
– Onnistuneiden ja epäonnistuneiden kuntaliitosten välinen ero on valmistelussa. Ollaanko todella tekemässä uutta kuntaa, vai pelkästään liitosta, jota ei ole paljon pohdiskeltu. Epäonnistuneissa kuntaliitoksissa vanhat kunnat ovat jääneet uuden sisälle elämään, eikä mitään hyötyjä ole saatu, Kietäväinen kertoo.
Pelkkien kuntaliitosten tukeminenkaan ei ole hänen mukaan järkevää. Pienten kuntien toiminta on monesti tehokkaampaa kuin suurten, siksi kuntarajat ylittävää yhteistyötä olisi suosittava ja tuettava.
Kietäväisen mukaan ei kannata myöskään kaavailla kuntaliitoksia, kun niille ei ole todellista tilausta. Liian aikaiset liitoskaavailut voivat olla este kuntien välisen yhteistyön tiivistymiselle.
– Tästä on esimerkkejä turhan paljon Jyvässeudulta. Kymmeniä vuosia yhteistyötä vaikeutti se, että keskusteltiin, tehdäänkö kuntaliitos vai ei, Kietäväinen kertoo.
Kuntaliitolla on myönteinen asenne vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Pakkoliitoksia ei Kietäväisen mukaan katsota hyvällä, vaikka osa niistä onkin onnistunut hyvin.
Vapaaehtoisissa kuntaliitoksissakin on hänen mukaan syytä ottaa huomioon, miten tiiviisti lähekkäisten kuntien taajamat ja palvelurakenteet ovat kasvaneet toisiinsa kiinni. Jos alue on yhtenäinen kuten Rovaniemellä, liittyminen on järkevää. Hyöty vähenee sitä mukaa, mitä kauempana taajamat ovat toisistaan.
Taloudellisia säästöjä olennaisempi syy kuntaliitoksiin on usein Kietäväisen mukaan alueen vetovoiman vahvistaminen ja kilpailukyvyn lisääminen. Silloin myös mielikuvilla on merkitystä.
– Klassinen esimerkki on Jyvässeutu, jossa kunnat ovat erillään. Vaikka kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä, siitä jää erilainen mielikuva kuin Oulusta, joka on yhtenäinen kokonaisuus, Kietäväinen vahvistaa.
Yhdistymisten ja yhteistyön pitäisi hyödyttää kuntia myös taloudellisesti. Kietäväisen mielestä siihen päästäisiin paremmin, jos kuntien valtio-osuusmenetyksiä kompensoitaisiin ja syvällisempiä uudenlaisia yhteistyömuotoja palkittaisiin porkkanarahalla.
– Sekä kuntaliitosten että kuntien yhteistyön pitäisi olla mielekästä ilman näitä avustuksiakin. Pelkkien avustusten takia kuntien ei kannata tehdä mitään, hän muistuttaa.
Matti Pietiläinen
Uutiset | Perjantaina 02.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
Kuntaliitosten määrä vain kasvaa
– Kuntien lukumäärä Suomessa romahti vuosina 1966–1977: määrä väheni 71:llä. Vähenemistahti laantui välillä, mutta taas on alkanut rytistä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien lukumäärä voi olla kymmenen vuoden kuluttua noin 350. Nyt kuntia on 444.
– Voi olla, että kymmenen vuoden kuluttua on noin sata kuntaa vähemmän, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Hänen mukaansa kuntaliitosbuumi tulee jatkumaan ja vauhti vain kiihtyy nykyisestä, varsinkin jos kunnat eivät onnistu tiivistämään yhteistyötään.
Kuntaliitos itsessään ei ongelmia ratkaise. Olennaista on tapa, jolla se tehdään.
– Onnistuneiden ja epäonnistuneiden kuntaliitosten välinen ero on valmistelussa. Ollaanko todella tekemässä uutta kuntaa, vai pelkästään liitosta, jota ei ole paljon pohdiskeltu. Epäonnistuneissa kuntaliitoksissa vanhat kunnat ovat jääneet uuden sisälle elämään, eikä mitään hyötyjä ole saatu, Kietäväinen kertoo.
Pelkkien kuntaliitosten tukeminenkaan ei ole hänen mukaan järkevää. Pienten kuntien toiminta on monesti tehokkaampaa kuin suurten, siksi kuntarajat ylittävää yhteistyötä olisi suosittava ja tuettava.
Kietäväisen mukaan ei kannata myöskään kaavailla kuntaliitoksia, kun niille ei ole todellista tilausta. Liian aikaiset liitoskaavailut voivat olla este kuntien välisen yhteistyön tiivistymiselle.
– Tästä on esimerkkejä turhan paljon Jyvässeudulta. Kymmeniä vuosia yhteistyötä vaikeutti se, että keskusteltiin, tehdäänkö kuntaliitos vai ei, Kietäväinen kertoo.
Kuntaliitolla on myönteinen asenne vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Pakkoliitoksia ei Kietäväisen mukaan katsota hyvällä, vaikka osa niistä onkin onnistunut hyvin.
Vapaaehtoisissa kuntaliitoksissakin on hänen mukaan syytä ottaa huomioon, miten tiiviisti lähekkäisten kuntien taajamat ja palvelurakenteet ovat kasvaneet toisiinsa kiinni. Jos alue on yhtenäinen kuten Rovaniemellä, liittyminen on järkevää. Hyöty vähenee sitä mukaa, mitä kauempana taajamat ovat toisistaan.
Taloudellisia säästöjä olennaisempi syy kuntaliitoksiin on usein Kietäväisen mukaan alueen vetovoiman vahvistaminen ja kilpailukyvyn lisääminen. Silloin myös mielikuvilla on merkitystä.
– Klassinen esimerkki on Jyvässeutu, jossa kunnat ovat erillään. Vaikka kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä, siitä jää erilainen mielikuva kuin Oulusta, joka on yhtenäinen kokonaisuus, Kietäväinen vahvistaa.
Yhdistymisten ja yhteistyön pitäisi hyödyttää kuntia myös taloudellisesti. Kietäväisen mielestä siihen päästäisiin paremmin, jos kuntien valtio-osuusmenetyksiä kompensoitaisiin ja syvällisempiä uudenlaisia yhteistyömuotoja palkittaisiin porkkanarahalla.
– Sekä kuntaliitosten että kuntien yhteistyön pitäisi olla mielekästä ilman näitä avustuksiakin. Pelkkien avustusten takia kuntien ei kannata tehdä mitään, hän muistuttaa.
Matti Pietiläinen
Uutiset | Perjantaina 02.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisi nyt sitten pistänyt uutisen siitä otsikoimastasi keskustan kannasta, kun kerran olit lainannut Kuntaliiton varatoimitusjohtajan näkökulman kuntaliitoksiin. Merkille pantavaa on, ettei hänkään tuossa kriittisessä puheenvuorossaan kertonut mitään luopumisista eikä ylimääräisistä kunnista.
Tietenkään Kuntaliitto ry:n keskustalainen varajohtaja ei voi ryhtyä mainitsemaan nimeltä - ei ainakana kunnallisvaalivuonna - sataa Suomen turhinta kuntaa.
Kuitenkin näyttää siltä, että työväen ja talonpoikien diktatuuri, punamulta, on valmis lähes kokoomuslaiseen kuntaremonttiin.
Näin ollen puheet kunnista ovat vain keskustalaista vaalipropagandaa. Sisäasiainministeriön kuntaosatolla ja toisaalta valtiovarainministeriössä voi olla valmiit nuotit siitä, miten "temppu tehdään".
Jos turhia kuntia lakkautetaan niin mistä löytyy Kari Häkämiehen kaltaisille erikoislahjakkuuksille työpaikkoja kunnanjohtajina?
Kysyn vaan, että mistä minä saan työpaikan?
Olen työtön, enkä todellakaan kieltäydy mistään työstä. Olen yrittänyt kauan, enkä enää jaksa.
Miksi te ette ole kiinnostuneita tavallisten ihmisten hädästä. En saa tänä kesänä edes työttömyyskorvausta, koska olen ollut yrittäjänä viisi vuotta sitten.
Älkää vaan neuvoko, että mee siivoamaan tai jotain sellaista. Olen sitäkin yrittänyt ja nyt olen ihan loppu.
Yleensä puolisen vuotta sen jälkeen kun on lopettanut yritystoiminnan, eli hoitanut asianmukaisesti yrityksen lopettamisen juridisen puolen, pitäisi olla aika selkeästi taas normaali työnhakija.
Jos yritystoiminnasta on jäänyt epäselvyyksiä verottajan tms suhteen, yrittäjäuran lopettaminen voi olla vaikeampaa.
Mikäli sukset ovat menneet ristiin syystä tai toisesta viranomaisten kanssa, sitten selvitystyö on vielä astetta hankalampaa.
On muuten mielenkiintoista tekstistäsi ihmetella tarkoitatko niillä "jotka eivät ole kiinnostuneet tavallisen ihmisen hädästä" mahdollisesti Lipposen hallitusta, koska viisi vuotta sitten Lipponen johti maata kohti suurta onnettomuutta, jonka seurauksena yritykset ovat siirtyneet ulkomaille.
Esimerkkinä tästä vaikka Tukholmaan pääkonttorinsa siirtänyt Sonera, joka on täysin Telian ja Ruotsin valtion jouksulainen..
Mutta kun kerran vuodatuksesi aloitit, niin miksi työttömyyskorvausta ei tule tänä kesänä ?
Saatko mahdollisesti talvisin palkkaa tai työttömyyskorvausta jostain ?
Kerro nyt ihmeessä enemmän, mikä sinua ottaa päähän, muukin kuin se että Keskustan Olli Rehnistä tulee komissaari Euroopan Unioniin, tavoitteenaan parantaa taloudellista toimeliaisuutta Euroalueella.
Mitä tulee tuohon, mee siivoamaan tai jotain sellaista. Olet sitäkin yrittänyt ja nyt olet ihan loppu...
Niin, työ vaatii panostuksensa. Työn teko vaatii panostusta. Siivoustyö on vittumaisen raskasta ja ei mikään kultakaivos, mutta vaihtoehtoina on tehdä sitä vittumaista työtä ja yrittää pärjätä sillä palkalla mitä siitä saa ja tuntea työn iloa.
Yksi vaihtoehto on pyrkiä takaisin yritystoimintaa n sille alalle, mitä olet aikaisemmin tehnyt.
Toinen varteenotettava vaihtoehto on aukaista silmät, katsella ympärilleen ja miettiä, miettiä toisenkin kerran ja vielä varmuuden nukkua muutaman yön yli ja miettiä vielä kerran lisää.
Onko olemassa sellaista tarvetta, jonka pystyisit tämnänhetkisillä kyvyilläsi tuottamaan ja josta saisi kohtuullisen toimeentulon ?
Heti ensimmäiseksi sanon sen, että olipa yritystoimintasi ala mikä tahansa, tee itsellesi palvelus ja käy jostain hankkimassa perustiedot taloudenpidosta.
Ilman kustannuslaskentaa sinulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia pärjätä tai ainakaan toimeentulo on todella niukka.
Mutta mitä tulee tuohon lopussa olemiseen.
Niin tyhjän saa pyytämättäkin.
Menestyksen ja tappion eteen täytyy tehdä jotain.
Tappion eteen kaikki päin vittua ja menestyksen eteen ihan vitusti yötä päivää.
Yksi asia on myös se, mitä Sarasvuokin on sanonut.
Ei kukaan ole kiinnostunut sinun omista luuloistasi tai siitä mitä luulet muiden ajattelevan sinusta.
Ensimmäiseksi väännä pois päältä sen ajattelutapa, että sinun pitää olla mieliksi muille.
Enintään sinun täytyy tulla toimeen muiden kanssa, mutta mieliksi sinun ei tarvitse olla kenellekään.
Tältä pohjalta kannattaa lähteä miettimään, onko sinulla riittävästi yrittäjätoimintaan tarvittavia ominaisuuksia, vai pitäisikö osaamistasi esimerkiksi talous/kustannuslaskennan/yms osalta vahvistaa. Kannattaa käyttää vaikka tämä vuosi pelkästään TE-keskuksen tai muun instanssin järjestämillä kursseilla opiskellen taloutta, vero yms asiaa, niin vältät pahimmat sudenkuopat.
Mitä tulee yrittäjyyden perusasiaan, eli liiketoimintasi ytimeen, niin siinä en voi kauheasti auttaa.
Liiketoiminnan ydin sinulla joko on hallussa tai sitten ei. Jos et ole sisäistänyt mihin liiketoimintasi perustuu, etkä tiedä omia vahvuuksia ammattiosaamisesi suhteen, niin sitten ihan oikeasti kannattaa miettiä menemistä jonkun toisen palvelukseen vaikka oppisopimuksella vahvistamaan osaamistasi tai jopa takaisin koulunpenkille.
Mutta yrittäjyys ei ole mikään itsestäänselvä rahasampo. Suomessa yrittäjän onnistuminen on todella vaikeaa. Ja kun viimein onnistut vuosien työn perästä, ovat usein henkilökohtaiset suhteet, perhe ja terveys ne, josta se yrittäjyyden menestys on otettu.
Sitäpaitsi on raskaita elämäntilanteita, joissa työnteko saati sitten yrittäminen on painolastia, joka murtaa lopulta ihmisen tahdon.
Ainut hyvä vaihtoehto minkä voin antaa, on että mieti.
Mieti mistä pidät, missä olet ollut hyvä. Mietin onko sinulla harrastusta, joka voisi kehittyä jollakin aikavälillä turvaamaan toimeentulosi.
Erityisesti mieti, ja pidä huolta itsestäsi.
Se on sinun tehtäväsi. Sen jälkeen jaksat pitää huolta muista ja hoitaa toimeentulosi, mikä se sitten lieneekin. Muista myös jutella muiden kanssa ja mieti koko ajan, oletko kulkemassa oikeaan suuntaa. Joskus ulkopuolinen näkee asiat toisin kuin itse näät. Mitä useammalta kuulet saman asian, sitä varmemmin olet oikealla tiellä.
Ai niin, ja jos muu ei auta, niin älä perkele vieköön sitten anna periksi. Se asia mitä etsit, löytyy omasta puserosta, mutta voi olla että et vielä tunnista sitä. Silti tee parhaasi kehittyäksesi ihmisenä, tee parhaasi oman osaamisesi suhteen ja pidä näistä päämääristä kiinni joka päivä, äläkä anna periksi.
Ystävällisin terveisin.
Rosenholts
EUssa ei ole aikaa hoitaa kaikkien asioita erikseen. Niin kauan kuin kapinaa ei ole tulossa ja valtion budjetti riittää perustuloon, ei työttömyys ole kuin jonkin harvan työttömän ongelma.
Jos rahat loppuvat niin ano toimenetulo- ja asumistukia. Ne napsahtavat kuin maataloustuki!
Hallinto tarvitsee tutkimus- ja työrauhaa eikä kaikenlaista entisten yrittäjien ruikutusta. Pää pystyssä Brysseliin - niin kuin Kullberg sanoi.
Mainio työllisyysohjelma. Sen voisi liittää puolue- vaali- ja hallitusohjelmiin. 1990-luvunkin lamasta selvittiin Jari Sarasvuon sisäisellä sankaruudella eikä ainaisella valittamisella.
Huomaa kyllä ettet tiedä työttömän reaalitodellisuudesta mitään!
Usko pois - työttömän tai pätkätyöllisen elämästä on leikki kaukana.
Kuten tuossa aiemmin joku on kirjoittanut, niin tosiaan kannattaa ottaa vastuu omasta tulevaisuudesta ja alkaa suunnittelemaan mitä mietit tänään, toteutat huomenna ja olet ensi viikolla.
Tai mitä mietit tällä viikolla, toteutat ensi kuulla ja olet ensi vuonna...
Vaikeinta elämässä on löytää oikea suunta. Varsinkin kun ei ole olemassa mitään yleispätevää keinoa, joka sopisi kaikille.
Mutta kyllä todellakin kannattaa miettiä miten voisit parantaa omaa osaamistasi tai miten oppisit puuttuvia taitojasi.
Joskus myös kannattaa miettiä alanvaihtoa tai jotain itseäsi kiinnostavaa.
Työttömyydestä itselläni on hyvin heikosti kokemusta, koska aina on löytynyt jotain.
Välillä huonompipalkkaista, välillä kohtuullista.
Elämässä kannattaa aina silloin tällöin pysähtyä ja tehdä ikäänkuin yhteenveto, mitä on siihen mennessä tehnyt, saavuttanut ja mistä voi olla ylpeä. Sitten kannattaa onnitella itseään ja antaa ajatuksen lentää, mitä voisit tehdä, saavuttaa ja mistä ehkä voisit olla ylpeä.
Jokainen ihminen on oman onnensa seppä, vaikka sitä ei ihan heti uskoisi. Se muuten onkin kaikkien ihmeellisintä, että kun alat itse uskoa siihen, alat myöskin enemmän muovata omaa onneasi ja elämääsi itsesi kokoiseksi, näköiseksi ja elettäväksi.