Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Miksi sitten 336 kuntaa yhdistetään 70 jättimäisen suureksi bisnes-kunnaksi? Miksi kuusi varuskuntaa lakkautetaan? Miksi lääkkeiden kela-korvauksia vähennetään? Miksi köyhiltä leikataan?
Jyrki Kataisen valtiovarainkaudella
- työantajien kela-maksut poistettiin vaikka edellisellä kaudella oli jo poistettu rikkaiden varallisuusvero
- yhteisöveroa alennettiin ja EK vaatii yhteisöveron laskua neljä prosenttia (Irlannin tasolle)
- yritystuet vääristävät kilpailua ja suuret syövät pienet, kun pienten yritysten verotus on jopa palkkatuloverotusta korkeampaa. Siitä huolimatta suuryritykset saavat verokertymästä tukia yli 3 miljardia euroa.
Jyrki Katainen jatkaa kokoomuslaista "välittämistä" nyt pääministerinä ja entinen meno jatkuu. EK:n tavoitteet ovat ensisijalla, mistä koko Suomen kansantalous kärsii.
Hallitusohjeman mukaan eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Totta. Miksi sitten eriarvoisuutta lisätään?
Perusrakenteita ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ei paranneta. Epätasa-arvoa ei vähennetä. Hallitusohjelman (vasemmiston) vaatimukset eivät ole toteutuneet tutkijoiden mukaan eivätkä toteudu valtion tämän vuoden budjetinkaan mukaan. Valtion budjetin mukaan EK:n tavoitteet toteutuvat paremmin.
Suomessa tulottomien osuus on kasvanut viidessä vuodessa puolella eli 20.000:een. Suomessa leipäjonot kasvavat. Suomessa on miljoona köyhää ja syrjäytyneiden lasten ja nuorten osuus kasvaa koko ajan tuloerojen kasvaessa.
Valtion tämän vuoden budjetista näkyy, että valtion velan korot ovat 2,18 miljardia euroa eli enemmän kuin
poliisitoimi 706 miljoonaa,
rajavartiolaitos 263 miljoonaa,
tuomioistuimet ja oikeusapu 342,7 miljoonaa
pelastustoimi ja hätäkeskukset 87,3 miljoonaa
eli näiden menot yhteensä ovat 1.399 miljoonaa euroa.
Surullista on myös se, että Suomen valtio antaa EU:lle 1,7 miljardia euroa joka vuosi enemmän kuin mitä EU:lta tulee. Suomi on nyt nettomaksaja EU:lle 1,7 miljardin euron verran. Eli EU:lle maksetaan enemmän kuin poliisitoimi, rajavartiolaitos, tuomioistuimet ja oikeusapu sekä pelastustoimi ja hätäkeskukset yhteensä. Näistä sitten tingitään, kun EU:lle maksetaan ja valtion velan korkoja maksetaan.
Jyrki Kataisen valtiovarainministerikaudella Suomi velkaantui nopeasti. Ulkomaan velka kasvoi vuonna 2009 noin 400 % ja velkaa otettiin 13 miljardia. Tänä vuonna velkaa otetaan 7,56 miljardia euroa. Viime vuonna velkaannuttiin vielä yli 8 miljardia.
Katainen poisti työnantajien kela-maksut laman aikana, ja siihen otettiin ulkomaan velkaa 1 miljardi euroa.
Verokertymä ei riitä valtion menoihin, koska maataloustuki ja yritystuet ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa ja yritysten ja maatalousyrittäjien verotuet ovat nopeasti kasvaneet (kepu-kok) hallituskaudella.
Minne sitten ovat menneet Kataisen valtiovarainministerikaudella ottamat ulkomaan velat. Ulkomaan velkarahaa ei ole käytetty hyvinvointipalveluihin tai köyhyyden poistoon. Velkaa on otettu rikkaiden veroetuihin ja samaan aikaan on kasvatettu tuloeroja. Veroedut ovat kasvaneet noin 5 miljardia euroa.
- huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni (Hyvät Veljet)
- suurituloisimmat saava eniten pääomatuloja (matala tasavero 28 %)
- verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
Suomen tuloerot ovat Tilastokeskuksen tutkijan Pekka Ruotsalaisen mukaan kasvaneet kiistattomasti ja merkittävästi viime 20 vuoden aikana. Muissa länsimaissa kehitys ei ole ollut yhtä rajua kuin Suomessa. Tietyt varallisuuslajit kasvattavat tuloeroja, eikä kasvua ole pystytty julkisen vallan tulonsiirtojärjestelmillä eliminoimaan.
Pätkätöiden lisääntyminen, kulutusverotuksen lisääntyminen, suuri ulkomaan velka ja sen korot, suuret yritys- ja maataloustuet, korkea energian hinta, suurtyöttömyys (tuontanto siirretään ulkomaille) jne. tulevat aiheuttamaan sen, että tuloerot kasvavat ja verokertymä ei riitä menoihin. Välillisten verojen kasvu köyhdyttää eniten pienituloisia, jotka käyttävät tulonsa kulutukseen.
Vasemmistopuolueet ovat hallituksessa pönkittämässä kokoomuslaista politiikkaa, jotta kansalaiset hyväksyvät hyvinvointipalveluiden leikkaukset. Rikkailta ei valtion tämän vuoden budjetin mukaan leikata.
Hallituksen kokoonpano on tällä hallituskaudella:
Kokoomus 6 ministeriä,
RKP 2 ministeriä
Vihreät 2 ministeriä
Kristilliset 1 ministeri
SDP 6 ministeriä,
Vasemmistoliitto 2 ministeriä, yhteensä 19 ministeriä.
Oikeistolaisia ministereitä on 11 ja vasemmistolaisia 8 ministeriä.
Kokoonpano näkyy halllituksen toimissa, ei niinkään hallitusohjelmassa ja eriarvoisuuden kasvuna sekä luokkayhteiskunnan muodostumisena.
Jyrki Kataisen valtiovarainkaudella
- työantajien kela-maksut poistettiin vaikka edellisellä kaudella oli jo poistettu rikkaiden varallisuusvero
- yhteisöveroa alennettiin ja EK vaatii yhteisöveron laskua neljä prosenttia (Irlannin tasolle)
- yritystuet vääristävät kilpailua ja suuret syövät pienet, kun pienten yritysten verotus on jopa palkkatuloverotusta korkeampaa. Siitä huolimatta suuryritykset saavat verokertymästä tukia yli 3 miljardia euroa.
Jyrki Katainen jatkaa kokoomuslaista "välittämistä" nyt pääministerinä ja entinen meno jatkuu. EK:n tavoitteet ovat ensisijalla, mistä koko Suomen kansantalous kärsii.
Hallitusohjeman mukaan eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Totta. Miksi sitten eriarvoisuutta lisätään?
Perusrakenteita ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ei paranneta. Epätasa-arvoa ei vähennetä. Hallitusohjelman (vasemmiston) vaatimukset eivät ole toteutuneet tutkijoiden mukaan eivätkä toteudu valtion tämän vuoden budjetinkaan mukaan. Valtion budjetin mukaan EK:n tavoitteet toteutuvat paremmin.
Suomessa tulottomien osuus on kasvanut viidessä vuodessa puolella eli 20.000:een. Suomessa leipäjonot kasvavat. Suomessa on miljoona köyhää ja syrjäytyneiden lasten ja nuorten osuus kasvaa koko ajan tuloerojen kasvaessa.
Valtion tämän vuoden budjetista näkyy, että valtion velan korot ovat 2,18 miljardia euroa eli enemmän kuin
poliisitoimi 706 miljoonaa,
rajavartiolaitos 263 miljoonaa,
tuomioistuimet ja oikeusapu 342,7 miljoonaa
pelastustoimi ja hätäkeskukset 87,3 miljoonaa
eli näiden menot yhteensä ovat 1.399 miljoonaa euroa.
Surullista on myös se, että Suomen valtio antaa EU:lle 1,7 miljardia euroa joka vuosi enemmän kuin mitä EU:lta tulee. Suomi on nyt nettomaksaja EU:lle 1,7 miljardin euron verran. Eli EU:lle maksetaan enemmän kuin poliisitoimi, rajavartiolaitos, tuomioistuimet ja oikeusapu sekä pelastustoimi ja hätäkeskukset yhteensä. Näistä sitten tingitään, kun EU:lle maksetaan ja valtion velan korkoja maksetaan.
Jyrki Kataisen valtiovarainministerikaudella Suomi velkaantui nopeasti. Ulkomaan velka kasvoi vuonna 2009 noin 400 % ja velkaa otettiin 13 miljardia. Tänä vuonna velkaa otetaan 7,56 miljardia euroa. Viime vuonna velkaannuttiin vielä yli 8 miljardia.
Katainen poisti työnantajien kela-maksut laman aikana, ja siihen otettiin ulkomaan velkaa 1 miljardi euroa.
Verokertymä ei riitä valtion menoihin, koska maataloustuki ja yritystuet ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa ja yritysten ja maatalousyrittäjien verotuet ovat nopeasti kasvaneet (kepu-kok) hallituskaudella.
Minne sitten ovat menneet Kataisen valtiovarainministerikaudella ottamat ulkomaan velat. Ulkomaan velkarahaa ei ole käytetty hyvinvointipalveluihin tai köyhyyden poistoon. Velkaa on otettu rikkaiden veroetuihin ja samaan aikaan on kasvatettu tuloeroja. Veroedut ovat kasvaneet noin 5 miljardia euroa.
- huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni (Hyvät Veljet)
- suurituloisimmat saava eniten pääomatuloja (matala tasavero 28 %)
- verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
Suomen tuloerot ovat Tilastokeskuksen tutkijan Pekka Ruotsalaisen mukaan kasvaneet kiistattomasti ja merkittävästi viime 20 vuoden aikana. Muissa länsimaissa kehitys ei ole ollut yhtä rajua kuin Suomessa. Tietyt varallisuuslajit kasvattavat tuloeroja, eikä kasvua ole pystytty julkisen vallan tulonsiirtojärjestelmillä eliminoimaan.
Pätkätöiden lisääntyminen, kulutusverotuksen lisääntyminen, suuri ulkomaan velka ja sen korot, suuret yritys- ja maataloustuet, korkea energian hinta, suurtyöttömyys (tuontanto siirretään ulkomaille) jne. tulevat aiheuttamaan sen, että tuloerot kasvavat ja verokertymä ei riitä menoihin. Välillisten verojen kasvu köyhdyttää eniten pienituloisia, jotka käyttävät tulonsa kulutukseen.
Vasemmistopuolueet ovat hallituksessa pönkittämässä kokoomuslaista politiikkaa, jotta kansalaiset hyväksyvät hyvinvointipalveluiden leikkaukset. Rikkailta ei valtion tämän vuoden budjetin mukaan leikata.
Hallituksen kokoonpano on tällä hallituskaudella:
Kokoomus 6 ministeriä,
RKP 2 ministeriä
Vihreät 2 ministeriä
Kristilliset 1 ministeri
SDP 6 ministeriä,
Vasemmistoliitto 2 ministeriä, yhteensä 19 ministeriä.
Oikeistolaisia ministereitä on 11 ja vasemmistolaisia 8 ministeriä.
Kokoonpano näkyy halllituksen toimissa, ei niinkään hallitusohjelmassa ja eriarvoisuuden kasvuna sekä luokkayhteiskunnan muodostumisena.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On niin hirveesti asiaa tässä sinun aloituksessa että saavat muut vastailla mutta tähän kysymykseen voisin kertoaa syyn.
Miksi köyhiltä leikataan?
Köyhiltä leikataan siksi että köyhiä on paljon ja ne ei pistä vastaan eli niiltä on helppo leikata toimeentuloa. Rikkaita on vähän ja eipä niistä siten paljon kostu jos niiltä nyt mennään jotain leikkaamaan eli ei kannata.
Niinpä ne kokoomuslaiset Jyrki Katainen ja Ben Z. ovat myös TV:ssa todenneet, että rikkaita (kokoomuksen intressiryhmä) on liian vähän verotettavaksi.
Oikeudenmukainen veronkannon peruste ei ole veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
Oikeudenmukaista verotus on silloin kun se toimitetaan veronmaksukyvyn perusteella.
Rikkaiden saamat veroedut, vähäinen verotus ja 0-verot ovat aiheuttaneet sen että verokertymä ei riitä, vaan ulkomailta on otettu velkaa saman verran. Verotus kyllä riittäisi vähäiseen sosiaaliturvaan.
Pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna 8,2 miljardin osingot vain vähän verotettuna.
Viime vuonna pörssiyhtiöt jakoivat 9,2 miljardin osingot vain vähän verotettuna - lamasta huolimatta. Lama ja leikkaukset eivät ole vaikuttaneet osingon jakoon. Mutta yritysten saamat tukiaiset ja verotuet ovat saaneet pörssiyhtiöt maksamaan erittäin suuret osingot - voittoja kun ei tarvitse käyttää yrityksen innovaatioihin tai koulutus tai muuhun kehitystoimintaan. Niihin tulevat rahat veronmaksajilta.
Suomessa yritykset eivät maksa - huomioiden tukiaiset ja verotuet juuri lainkaan veroa. Että kilpailukykyä kyllä riittää - mutta sitä "kilpailukykyä" tarvitaankin yritysjohtajien ja yritysten omistajien palkkoihin, bonuksiin ja osinkoihin.
Jos rikkaita ja yrityksiä verotettaisiin enemmän ja tuettaisiin vähemmän, niin eipä tarvitsi ulkomailta velkaa ottaa. Tuloerot eivät kasvaisi kohtuuttoman suuriksi ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata. Ulkomaan velan korolla voitaisiin hoitaa Suomen velkaantuneiden kuntien talous kuntoon ilman että pavelut keskitetään 70 suurkuntaan 336 kunnasta.
Jos makoilisin kunnanloisena ja ikälisät napsahtelisi. Vanhana pitkät sairaslomat ja lopulta hyvä eläke. Tätä viedään tuhansilta!