kyllä kalervolle peruspäiväraha on hyvä olemassa!.

työnhakukuluihin

Kyllä se jollekin kalervo jauhopäälle on hyvä raha olla, ei ole tyhjin käsin etsimässä

se on kalervo kullanupulle jo varattu

NINKÖ

se on sille ihan oikein

Werovähennyskelpoiseksi Harri jaskari: Ensimmäisen työntekijän palkkaporkkanalla päästään jo pitkälle Kun pääministeri Jyrki Katainen (KOK.) mollivoittoisessa uudenvuoden tervehdyksessään mainitsi sanayhdistelmän "työn tarjonnan lisääminen", moni saattoi uumoilla ongelmia. Tutkijoiden mielestä työn tarjonnan lisäämisen ei aina tarvitse merkitä keppiä. Ilpo KIuru [email protected] Jyrki Katainen avasi ajatuksenjuoksuaan Savon Sanomien (8.1.2012) kolumnissaan muistuttamalla pidempien työurien, nykyistä parempien työnteon kannustimien, työn ja perheen yhteensovittamisen, opintoaikojen vauhdittamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä. Joku saattoi silti arvella portin muihinkin toimiin jääneen raolleen. ¬Meillä työn tarjonnan lisääminen mielletään kurjistamisena, rääsyissä kulkemisena. Itse sen sijaan uskon positiiviseen ohjaukseen, innostavasta yritystoiminnasta väitöskirjaansa valmisteleva kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) huomauttaa. Hän kuvaa Suomen tämänhetkistä ilmapiiriä yhteisen kärsimyksen ja synkkyyden mielialaksi ja kehottaa kokoamaan isänmaalliset voimat kasvun ja työllisyyden synnyttämiseksi positiivisten keinojen avulla. ¬Asenneilmaston on muututtava. On hyväksyttävä onnistuminen, epäonnistuminen, innostuminen ja vaurastuminen. Kasvu ja työllisyys syntyvät siitä, että autamme toisiamme, Jaskari sanoo ja vertaa Suomea Yhdysvaltoihin. ¬Siellä seitsemän konkurssia tehnyt yrittäjä ajattelee niin, että jos et ole epäonnistunut, et ole yrittänyt riittävästi. Suomessa ajatellaan päinvastoin. Ja kun Suomessa työtä vailla olevaa ihmistä kutsutaan työttömäksi, Yhdysvalloissa hän on "between jobs" (töiden välissä). Työn Tarjontaa. Pääministeri ¬Valtio voisi ensinnäkin kehittää starttirahan sellaiseksi, että ansiosidonnainen työttömyysturva muuttuu starttirahaksi tai sen lisäksi. Se rohkaisisi ihmisiä yrittämään. Kausiluontoisesta yritystoiminnasta hän tekisi kannattavaa sillä, että yrityksen voisi laittaa kerran vuodessa osaksi vuotta lepäämään ilman karenssisanktioita. Samalla hän korottaisi yrittäjän sosiaaliturvan palkansaajan sosiaaliturvan tasolle ja tekisi kasvuyritysten ensimmäisen työntekijän kustannuksista verovähennyskelpoisia. Palkan ja sosiaaliturvan hän sovittaisi yhteen niin, että palkasta jäisi aina vähintään puolet käteen. Jaskarin mielestä suomalaisyritystenkin olisi voitava ottaa osaajapartneri mukaan yritykseen ilman verosanktioita. Yritysten investointien poisto-oikeuksia hän laajentaisi signaaliksi siitä, että Suomeen kannattaa investoida. Julkisen sektorin suuret hankinnat Jaskari ottaisi osaksi innovaatiopolitiikkaa ja hoiva-alan palvelut hän kilpailuttaisi niin, että laatu olisi hinnan ja määrän asemesta tärkein tekijä. ¬Suomalaisilla on säästöjä noin 80 miljardia euroa. Osinkojen olisi mielestäni oltava 2000 euroon saakka verovapaita, jotta ihmisiä innostettaisiin käyttämään säästöjään sijoituksiin, hän jatkaa porkkanapitoista luetteloaan. Yksi keppikin Yhden kepinkin Jaskari toki löytää. Kun palkkakustannuksista 13 prosenttia koostuu sairauspoissaoloista, Tukku ehdotuksia Sen Jaskarikin myöntää, ettei valtio voi tehdä kaikkea, mutta se voi vähintäänkin nostaa asioita keskusteluun. Itse hän kaivaa pakistaan tukun erilaisia keinoja työn tarjonnan lisäämiseksi. Palkkakustannuksista 13 prosenttia koostuu sairauspoissaoloista.