THL:n Pekka Puska mukaan sairausvakuutusrahoja tulisi ohjata julkisiin terveyspalveluihin, jotta terveyskeskusten palvelutasoa voidaan nostaa työterveydenhuollon tasolle.
Kela kannattaa sairausvakuutuskorvauksia yksityisistä palveluista
Kelan pääjohtaja, Liisa Hyssälä, kepu, johtaja Helena Pesola, kok, ja johtaja Mikael Forss ovat täysin eri mieltä Pekka Puskan kanssa.
Kelan pomojen mukaan sairaanhoitokorvauksia on maksettu yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä sekä tutkimuksista ja hoidosta vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kelan johtajat väittävät vastoin THL:n tekemää tutkimusta, että sairausvakuutuksesta hyötyvät erityisesti tulohaitarin alapäässä olevat, kun yksityisellä puolella ei järjestetä gynekologisia- ja silmälääkäripalveluita.
Kela haluaa pitää myös hammasääkäripalvelut ja fysioterapiapvelut yksityisinä ja tukea niiden järjestämistä yksityisellä puolella.
Yksityisten palvelujen käyttö ei ole kasvanut 1980-luvun lopun kasinovuosien jälkeen Kelan johtajien mukaan.
Eipä tietenkään, koska 1990-luvun lama ja leikkaukset tekivät Suomeen miljoona köyhää, joilla ei ole yksityisiin palveluihin vaikka saisivat siitä kela-korvauksen.
Niinpä yksityisiä terveyspalveluita käyttävät vain kaikkein hyvätuloisimmat, mikä ei liene sairausvakuutuksen tarkoitus.
THL:n mukaan sairausvakuutusvarat on käytettävä köyhien terveydenhuoltoon
THL on jättänyt maraskuussa 2010 raportin monikanavaista rahoitusta koskevasta yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten suuntautumisesta. Raportin mukaan yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset eli korvaukset lääkäripalkkioista, hammaslääkäripalkkioista sekä tutkimuksesta ja hoidosta ohjautuvat huomattavan selvästi hyvätuloisimmille henkilöille.
THL:n johtajat esittävät raportissaan julkisen terveydenhuollon vahvistamista muun muassa ohjaamalla julkisluonteiset yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutusvarat julkisen, koko kansan ja vasinkin työssä käymättömien terveydenhuollon vahvistamiseksi. Tämä osaltaan vähentäisi THL:n mukaan kansalaisten eriarvoisuutta lääkäripalvelujen saatavuudessa, jonka myös OECD on todennut Suomen terveydenhuollon keskeiseksi ongelmaksi hiljattain julkaistussa raportissaan.
Kirkon diakoniatyön johtajan Espoon piispa Heikkan näkemykset tukevat THL:n esitystä köyhien terveydenhuollosta huolehtimisesta.
Kirkon diakoniatyön puoleen kääntyy vuosittain noin 150.000 suomalaista, jotka eivät ole saaneet apua terveysongelmiinsa. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat kirjanneet eri syitä siihen, miksi niin moni suomalainen jää kokonaan ilman terveyspalveluja.
Ministeri Guzenina-Richardson on oikeassa esittäessään, että sairausvakuutusrahat on käytettävä köyhien terveydenhoitoon.
Sitä tukee THL:n raportti.
Sitä tukee OECD:n tutkimus
Sitä tukee kirkon diakoniatyöntekijöide tekemä yhteenveto.
Yksityislääkäripalvelujen kela-korvauksia eivät niitä käyttävät tarvitse. Heillä on työterveydenhuoltonsa ja vakuutuksensa. Jos yksityiselle puolelle ei riitä asiakkaita ylihinnoiteltujen palvelujen vuoksi, hintoja pitää alentaa.
Julkinen terveydenhuolto on saatettava työterveyshuollon tasolle, kuten THL:n pääjohtaja Pekka Puska aivan oikein esittää. Siihen tarvittavat rahat pitää ottaa yksityisten palvelujen kela-korvauksista, jotka suuntautuvat tutkimusten mukaan selvästi hyvätuloisimmille henkilöille. Hyvätuloiset eivät korvauksia verorahoista tarvitse.
Kela kannattaa sairausvakuutuskorvauksia yksityisistä palveluista
Kelan pääjohtaja, Liisa Hyssälä, kepu, johtaja Helena Pesola, kok, ja johtaja Mikael Forss ovat täysin eri mieltä Pekka Puskan kanssa.
Kelan pomojen mukaan sairaanhoitokorvauksia on maksettu yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä sekä tutkimuksista ja hoidosta vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kelan johtajat väittävät vastoin THL:n tekemää tutkimusta, että sairausvakuutuksesta hyötyvät erityisesti tulohaitarin alapäässä olevat, kun yksityisellä puolella ei järjestetä gynekologisia- ja silmälääkäripalveluita.
Kela haluaa pitää myös hammasääkäripalvelut ja fysioterapiapvelut yksityisinä ja tukea niiden järjestämistä yksityisellä puolella.
Yksityisten palvelujen käyttö ei ole kasvanut 1980-luvun lopun kasinovuosien jälkeen Kelan johtajien mukaan.
Eipä tietenkään, koska 1990-luvun lama ja leikkaukset tekivät Suomeen miljoona köyhää, joilla ei ole yksityisiin palveluihin vaikka saisivat siitä kela-korvauksen.
Niinpä yksityisiä terveyspalveluita käyttävät vain kaikkein hyvätuloisimmat, mikä ei liene sairausvakuutuksen tarkoitus.
THL:n mukaan sairausvakuutusvarat on käytettävä köyhien terveydenhuoltoon
THL on jättänyt maraskuussa 2010 raportin monikanavaista rahoitusta koskevasta yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten suuntautumisesta. Raportin mukaan yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset eli korvaukset lääkäripalkkioista, hammaslääkäripalkkioista sekä tutkimuksesta ja hoidosta ohjautuvat huomattavan selvästi hyvätuloisimmille henkilöille.
THL:n johtajat esittävät raportissaan julkisen terveydenhuollon vahvistamista muun muassa ohjaamalla julkisluonteiset yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutusvarat julkisen, koko kansan ja vasinkin työssä käymättömien terveydenhuollon vahvistamiseksi. Tämä osaltaan vähentäisi THL:n mukaan kansalaisten eriarvoisuutta lääkäripalvelujen saatavuudessa, jonka myös OECD on todennut Suomen terveydenhuollon keskeiseksi ongelmaksi hiljattain julkaistussa raportissaan.
Kirkon diakoniatyön johtajan Espoon piispa Heikkan näkemykset tukevat THL:n esitystä köyhien terveydenhuollosta huolehtimisesta.
Kirkon diakoniatyön puoleen kääntyy vuosittain noin 150.000 suomalaista, jotka eivät ole saaneet apua terveysongelmiinsa. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat kirjanneet eri syitä siihen, miksi niin moni suomalainen jää kokonaan ilman terveyspalveluja.
Ministeri Guzenina-Richardson on oikeassa esittäessään, että sairausvakuutusrahat on käytettävä köyhien terveydenhoitoon.
Sitä tukee THL:n raportti.
Sitä tukee OECD:n tutkimus
Sitä tukee kirkon diakoniatyöntekijöide tekemä yhteenveto.
Yksityislääkäripalvelujen kela-korvauksia eivät niitä käyttävät tarvitse. Heillä on työterveydenhuoltonsa ja vakuutuksensa. Jos yksityiselle puolelle ei riitä asiakkaita ylihinnoiteltujen palvelujen vuoksi, hintoja pitää alentaa.
Julkinen terveydenhuolto on saatettava työterveyshuollon tasolle, kuten THL:n pääjohtaja Pekka Puska aivan oikein esittää. Siihen tarvittavat rahat pitää ottaa yksityisten palvelujen kela-korvauksista, jotka suuntautuvat tutkimusten mukaan selvästi hyvätuloisimmille henkilöille. Hyvätuloiset eivät korvauksia verorahoista tarvitse.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.