Raamattu opettaa, että Jumala ei kuule rukouksiamme, jos meillä on elämässämme tahallista syntiä, mille haemme oikeutusta ohi Raamatun sanan.
"Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta; teidän kielenne latelee petosta." (Jes. 59:1-3)
Snl 28: 9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
Jos niskuroimme Jumalan sanan opetusta vastaan, niin Jumala ei kuule rukouksiamme. Tämä tarkoittaa sellaista niskurointia, jossa ihminen ei usko ollenkaan Jumalan sanaa. Ymmärrän tämän myös tarkoittavan sellaista, jossa ihminen tietää ja ymmärtää Jumalan sanan opetuksen, mutta hän ei halua toimia sen mukaan.
Ps 66:
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Jos ihmisen sydämellä on vääryys, niin Herra ei kuule häntä. Vääryys tarkoittaa elämän asennetta, ei yksittäistä lankeamista vääryyteen. Jos lankeamme vääryyteen, niin siitä pitää tehdä parannus. Mutta jos sydämessämme elämme vääryydessä, niin Jumala ei kuule rukouksiamme.
Jos sinulla on esimerkiksi väärä asenne jotakin lähimmäistäsi kohtaan, niin se on vääryyttä, joka estää rukousten kuulemisen. Kun annamme Jumalan ottaa pois vääryyden sydämestä ja panemme sen pois, niin Jumala kuulee rukouksemme.
Ja toiseksi te olette tehneet tämän: olette saattaneet Herran alttarin peitetyksi kyynelillä ja itkulla ja huokauksilla, niin ettei hän enää käänny uhrilahjojen puoleen eikä mielisty ottamaan mitään teidän kädestänne.
Mutta te sanotte: "Minkätähden niin?" Sentähden, että Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi. (Mal. 2:13-14)
Malakia varoittaa: "Et ota syntiäsi vakavasti. Ja mitä kauemmin vaalit sitä, sitä helpompi se on hyväksyä. Olet jo nyt vakuuttunut siitä että olet hengellisempi rakastajasi kanssa kuin puolisosi kanssa. Ei! Olet menettänyt Jumalan pelon. Väität pahaa hyväksi, ja muutat pimeyden valoksi. Luoja ei kuule rukouksestasi sanaakaan."
Epäuskon rukous ottaa huomioon ainoastaan Jumalan hyvyyden. Se ei piittaa Jumalan pyhien tuomioiden ankaruudesta. Paavali kirjoittaa: "Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta." (Room. 11:22). Apostoli tarkoituksella mainitsee Jumalan hyvyyden ja ankaruuden samassa lauseessa. Hän sanoo, että toista ei voi erottaa toisesta.
"Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta; teidän kielenne latelee petosta." (Jes. 59:1-3)
Snl 28: 9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
Jos niskuroimme Jumalan sanan opetusta vastaan, niin Jumala ei kuule rukouksiamme. Tämä tarkoittaa sellaista niskurointia, jossa ihminen ei usko ollenkaan Jumalan sanaa. Ymmärrän tämän myös tarkoittavan sellaista, jossa ihminen tietää ja ymmärtää Jumalan sanan opetuksen, mutta hän ei halua toimia sen mukaan.
Ps 66:
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Jos ihmisen sydämellä on vääryys, niin Herra ei kuule häntä. Vääryys tarkoittaa elämän asennetta, ei yksittäistä lankeamista vääryyteen. Jos lankeamme vääryyteen, niin siitä pitää tehdä parannus. Mutta jos sydämessämme elämme vääryydessä, niin Jumala ei kuule rukouksiamme.
Jos sinulla on esimerkiksi väärä asenne jotakin lähimmäistäsi kohtaan, niin se on vääryyttä, joka estää rukousten kuulemisen. Kun annamme Jumalan ottaa pois vääryyden sydämestä ja panemme sen pois, niin Jumala kuulee rukouksemme.
Ja toiseksi te olette tehneet tämän: olette saattaneet Herran alttarin peitetyksi kyynelillä ja itkulla ja huokauksilla, niin ettei hän enää käänny uhrilahjojen puoleen eikä mielisty ottamaan mitään teidän kädestänne.
Mutta te sanotte: "Minkätähden niin?" Sentähden, että Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi. (Mal. 2:13-14)
Malakia varoittaa: "Et ota syntiäsi vakavasti. Ja mitä kauemmin vaalit sitä, sitä helpompi se on hyväksyä. Olet jo nyt vakuuttunut siitä että olet hengellisempi rakastajasi kanssa kuin puolisosi kanssa. Ei! Olet menettänyt Jumalan pelon. Väität pahaa hyväksi, ja muutat pimeyden valoksi. Luoja ei kuule rukouksestasi sanaakaan."
Epäuskon rukous ottaa huomioon ainoastaan Jumalan hyvyyden. Se ei piittaa Jumalan pyhien tuomioiden ankaruudesta. Paavali kirjoittaa: "Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta." (Room. 11:22). Apostoli tarkoituksella mainitsee Jumalan hyvyyden ja ankaruuden samassa lauseessa. Hän sanoo, että toista ei voi erottaa toisesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus!
No nythän on näin, että kun mä rukoilin, niin tajusin jo heti seuraavana päivänä, ettei mulla ole edes Turun Sinaapin, sinaappituubin verran uskoa!
Samat lakeuet on!
Kun aamulla akkunasta ulos katsoin!
Samat lakeudet on!
Linnanmäestä ei jälkeäkään!
Korvatunturista puhumattakaan!
Pithääkin antoo kylän pastorille tehtäväksi Linnanmäen tänne rukhoilu kun se ei onnistu näin syntiseltä immeiseltä ku mieki oon, nääs!
Mää uson että kun mie anon kirkkoherraa rukhoilemhaan tänne Linnanmäen, niin se kans tänne tulloo! Mie uson, mie uson! Voi, voi kun mie uson!