Kuntauudistus, Kepun "Kohtalonkysymys". vai onko ??????

Kepu, Mari Kiviniemen johdolla, eittämättä hirttää itsensä tähän kavalaan Kuntauudistukseen.. Kuten nyt on tullut selville, niin joka ainoan Kunnanjohtajan ja Toimihenkilön viesti on Kuntaministerille, että kyllä me pärjäämme. Vaikka kunta onkin "Korviaan" myöten velasssa.

Tässä kuntauudistuksessa onkin nähtävissä toinen toistaan radikaalisimpia piirteitä. Kunnan "Johtotroikka"yrittää kynsin hampain pitää kiinni vielä "olemattomastaan" työpaikasta, tai siis puhtaasti Valtiovallan maksamasta työpaikasta.

On se vaan kumma, kun Kuntien johtajat ja viranomaiset eivät vaan usko, että nyt on tämä "Kitukunta" tullut tiensä päähän. Me Suomalaiset arvostelemme Kreikan valtion velkoja, mutta emme kuitenkaan näe oman maamme Kuntien "vekakierrettä".

Toisaalta kyllähän maaseudun viljelijäväestön pitäisi tietää, jos tila on liian pieni, niin lisämaata on silloin hankittava, ja pyrittävä kasvattamaan tilakokoa. Tässähän on myöskin kuntakoon kasvattamisen peruajatus.

Vielä minä muistuutasin siitä Eteläpohjanmaan isännästä joka loihe lausumaan"Iso on hyvää olkoon se vaikka V..,u", pitäisi näiden kuntien yhdistymistä jarruttavien Kuntapäättäjien edes uskoa tätä Isäntämiestä.
26106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Jos on pieni kunta jonka omavaraisuusaste 150%

Sitten on iso naapuri jonka omavaraisuusaste -50%

Pitäisikö tuon pienen kunnan liittyä isoon kuntaan vain sen vuoksi että on pieni kunta?

Eikö tuossa käy niin että' pienestä kunnasta tulee kriisikunta tuon ison kunnan mukana? Siis mitä järkeä tuon pienen kunnan liittyä' tuohon isoon kuntaan?

Paremmin tuo pieni kunta pärjää ilman liitosta. Jos omavaraisuusaste lasketaan vaikka 100%:tiin niin tuolla laskulla pieni kunta jo pärjää 20 vuotta täysin omillaan. Sen sijaan liittymällä pieni kunta menettää heti itsenäisyytensä ja VARALLISUUTENSA:

Kuitenkaan tuon pienen kunnan varallisuus ei pysty nostamaan ison kunnan omavaraisuusastetta edes 100%:ttiin. Eli yhdistetty kunta on edelleenkin velkakunta.

KUntakarttaharjoituksen tarkoitus on pelkästään tasapäistää kuntien huonous.

Kyse on samasta asiasta kuin Kela-uudistuksesta 1990-luvun lopulla. Silloin toimistoja joiden päätöksenteko sujui hyvin. Päätöksen sai jopa kolmessa päivässä. Sitten tehtäviä' "jaettiin" tasaisemmin. Jaon seurauksena pisimpiin käsittelyaikoihin ei tullut minkäänlaista parannusta, mutta nyt kaikkien Suomen kuntien ja alueiden päätökset ovat YHTÄ HITAITA: Käsittelyajat on vähintään kolme viikkoa.

Eli joidenkin palvelut huononi ja mutta KENENKÄÄN palvelut ei parantuneet.

SAMA TAPAHTUU MYÖS TÄSSÄ "KARTTAHARJOITUKSESSA" JOTA nykyinen hallitus harrastaa!!!!

Äänestä
  • No niin, nythän on niin, että näitä mainitsemiasi hyvinpärjääviä "Pikkukuntia", on helkutin vähän tällä rakkaalla Suomenniemellä. Tuosda muuten on tuo naapurikuntani Tyrnävä jonka väestö on melko puhtaasti Maataloudesta toimeentulevaa .

    Tämä Tyrnävä onkin niitä poikkeuskuntia jossa maanviljelys Perunanviljelyksen ansiosta on noussut arvoonsa. Sitä kuvaa sekin, kun talon pihalla saattaa olla kolmekin traktori ja tietenkin Leikkuupuimuri on joka talossa.

    Tyrnävähän olikin monta vuotta liekkö vieläkin parhaiten koneelistettuja pitäjiä, ainakin Traktoreita sinne on myyty eniten Suomen kunnista. Niinpä entinen "Väliaikaministeri" Töllikin on kiivas kuntayhdistysten vastustaja. Tyrnävä ei siis liity Ouluun kuten Virkkunen suunnittelee.

    Niin muuten tuo sinun kuntien suurennusvastus on vailla pohjaa, sinä tiedät varsin hyvin, että nämä tällaiset Tyrnävän tapaiset hyvin pärjäävät kunnat ovat poikkeustapauksia. Kyllä nämä "Kitukunnat" ovat eittämättä suurena enemmistönä Suomen kuntakentässä.

    Olen täysin varma siitä, että tämä Kepun masinoima Kuntauudistus, jonka Kepu on itse suunnitellut, toteutettaisiin sellaisena kun nykyinen Kuntaministeri on suunnitellut. Kepu haluaa vain lietsoa kannattajiaan "Kuntakapinaan" asian tiimoilta.

    Jos ja kun, Kepu olisi Hallituksessa niin juuri samanlaisena tämä Kuntauudistus vietäisiin läpi. Minä ainakin uskon, että nämä ahdingossa olevat pienemmät isännät ymmärtävät tämän uudistuksen välttämättömyyden, mutta kuntien johtajat ja viran ja toimenhaltijat ovat tietenkin vastaan, menettäväthän he tässä uudistuksessa loistavat työpaikkansa, siitä ja ainoastaan siitä on nyt kysymys, senhän huomaa jo kansakoulupohjainenkin, kyllä näin on näreet.

    Äänestä

  • Uusi-Ukki, se vanha. kirjoitti:

    No niin, nythän on niin, että näitä mainitsemiasi hyvinpärjääviä "Pikkukuntia", on helkutin vähän tällä rakkaalla Suomenniemellä. Tuosda muuten on tuo naapurikuntani Tyrnävä jonka väestö on melko puhtaasti Maataloudesta toimeentulevaa .

    Tämä Tyrnävä onkin niitä poikkeuskuntia jossa maanviljelys Perunanviljelyksen ansiosta on noussut arvoonsa. Sitä kuvaa sekin, kun talon pihalla saattaa olla kolmekin traktori ja tietenkin Leikkuupuimuri on joka talossa.

    Tyrnävähän olikin monta vuotta liekkö vieläkin parhaiten koneelistettuja pitäjiä, ainakin Traktoreita sinne on myyty eniten Suomen kunnista. Niinpä entinen "Väliaikaministeri" Töllikin on kiivas kuntayhdistysten vastustaja. Tyrnävä ei siis liity Ouluun kuten Virkkunen suunnittelee.

    Niin muuten tuo sinun kuntien suurennusvastus on vailla pohjaa, sinä tiedät varsin hyvin, että nämä tällaiset Tyrnävän tapaiset hyvin pärjäävät kunnat ovat poikkeustapauksia. Kyllä nämä "Kitukunnat" ovat eittämättä suurena enemmistönä Suomen kuntakentässä.

    Olen täysin varma siitä, että tämä Kepun masinoima Kuntauudistus, jonka Kepu on itse suunnitellut, toteutettaisiin sellaisena kun nykyinen Kuntaministeri on suunnitellut. Kepu haluaa vain lietsoa kannattajiaan "Kuntakapinaan" asian tiimoilta.

    Jos ja kun, Kepu olisi Hallituksessa niin juuri samanlaisena tämä Kuntauudistus vietäisiin läpi. Minä ainakin uskon, että nämä ahdingossa olevat pienemmät isännät ymmärtävät tämän uudistuksen välttämättömyyden, mutta kuntien johtajat ja viran ja toimenhaltijat ovat tietenkin vastaan, menettäväthän he tässä uudistuksessa loistavat työpaikkansa, siitä ja ainoastaan siitä on nyt kysymys, senhän huomaa jo kansakoulupohjainenkin, kyllä näin on näreet.

    Minäkin tunnen monta hyvin toimeentulenaa pikkukuntaa.

    NoistA ON KAKSI VARALLISUUSASTEELTAAN MAAN KORKEIMMALLA TASOLLA. YLITORNIO JA RANUA, Kolmas on tuo sininun kotikuntasi Tyrnävä. Seuraavana tulee Keminmaa. Tällä hetkellä ainakin voi lukea samaan porukkaan Posio. Myös loistavassa kunnossa on Tervola...

    Tuossa tulikin lähes koko Peräpohjolan pienet kunnat.

    Ainoa iso kunta jonka tiedän olevan taloudellisésti vakaalla pohjalla on Tornio.

    Lapin läänin eteläosan "suurista" kunnista Kemi on täysin ravalla, valtion ohjauksessa. Ja Rovaniemi rypee vaikka nieli itseensä varakkaudestaan maankuulun Maalaiskunnan. Ei edes lähes saman kokoisen talouden omaavan varakkaan Rovanimen Masaliskunnan yhdistäöinen Rovaniemeen saanut Rovaniemeä vakaalle pohjalle.

    Tämä nykyinen karttaharjoitus ääliömäisyyden huippunäyte poliitikoilta.

    Äänestä

  • Näin oN kirjoitti:

    Minäkin tunnen monta hyvin toimeentulenaa pikkukuntaa.

    NoistA ON KAKSI VARALLISUUSASTEELTAAN MAAN KORKEIMMALLA TASOLLA. YLITORNIO JA RANUA, Kolmas on tuo sininun kotikuntasi Tyrnävä. Seuraavana tulee Keminmaa. Tällä hetkellä ainakin voi lukea samaan porukkaan Posio. Myös loistavassa kunnossa on Tervola...

    Tuossa tulikin lähes koko Peräpohjolan pienet kunnat.

    Ainoa iso kunta jonka tiedän olevan taloudellisésti vakaalla pohjalla on Tornio.

    Lapin läänin eteläosan "suurista" kunnista Kemi on täysin ravalla, valtion ohjauksessa. Ja Rovaniemi rypee vaikka nieli itseensä varakkaudestaan maankuulun Maalaiskunnan. Ei edes lähes saman kokoisen talouden omaavan varakkaan Rovanimen Masaliskunnan yhdistäöinen Rovaniemeen saanut Rovaniemeä vakaalle pohjalle.

    Tämä nykyinen karttaharjoitus ääliömäisyyden huippunäyte poliitikoilta.

    Uskomatonta kepulien aivopesua on taas käyty kuulemassa.

    Tyrnävällä valtionosuudet ovat yli 50% kunnan tuloista, velkaa on lähes 4000euroa/asukas. Kunnan talous on suurelta osin valtionosuuksien varassa.

    Ranualla valtionosuudet ovat noin 70% kunnan tuloista, kunta saa enemmän valtionosuuksia kuin monella kunnalla on käytössään koko budjetissa. Kunta toimii lähes kokonaisuudessaan valtionosuuksien varassa, siis muista kunnista kerättävillä veroilla. Huom. Kunta saa valtionosuuksia noin 5000€/asukas kun esim. Espoo saa valtionosuuksia 100€/asukas, valtionosuuksien johdiosta Ranualla on käytössään kunnan menoihin noin 7400€/asukas kun taasen Espoolla 5000€/asukas.

    Myös Ylitornio kuten kaikki muutkin Kepun hallitsemat kunnat ovat valtionosuusjärjestelmän nettoasaajia ja hoitaneet taloutensa retuperälle vaikka rahaa on ollut kuin roskaa. Kepukunnille on jaettu rahaa surutta syrjäseutu yms. lisinä jonka ne ovat sitten tuhlanneet kuka mihinkin, on vain kepun propagandaa väittää että nämä kunnat tuottaisivat palveluita jotenkin edullisesti, tosiasiasa niille työnnetään rahaa kuin kottikärryillä ja kuitenkin kunnta vikisevät että rahat ei riitä.

    Miksi tämä on sitten tulossa ongelmaksi? sen takia että suuret kunnta joista nämä kepukuntien saamat verovarat kerätään tulevat jatkossa tarvitsemaan myös itse näitä rahoja, eli tulevaisuudessa ei ole enää avokätisiä maksajia näille kepuliroistoille jotka tuhlaavat pikkukuntien rahat.

    Äänestä

  • 13+7 kirjoitti:

    Uskomatonta kepulien aivopesua on taas käyty kuulemassa.

    Tyrnävällä valtionosuudet ovat yli 50% kunnan tuloista, velkaa on lähes 4000euroa/asukas. Kunnan talous on suurelta osin valtionosuuksien varassa.

    Ranualla valtionosuudet ovat noin 70% kunnan tuloista, kunta saa enemmän valtionosuuksia kuin monella kunnalla on käytössään koko budjetissa. Kunta toimii lähes kokonaisuudessaan valtionosuuksien varassa, siis muista kunnista kerättävillä veroilla. Huom. Kunta saa valtionosuuksia noin 5000€/asukas kun esim. Espoo saa valtionosuuksia 100€/asukas, valtionosuuksien johdiosta Ranualla on käytössään kunnan menoihin noin 7400€/asukas kun taasen Espoolla 5000€/asukas.

    Myös Ylitornio kuten kaikki muutkin Kepun hallitsemat kunnat ovat valtionosuusjärjestelmän nettoasaajia ja hoitaneet taloutensa retuperälle vaikka rahaa on ollut kuin roskaa. Kepukunnille on jaettu rahaa surutta syrjäseutu yms. lisinä jonka ne ovat sitten tuhlanneet kuka mihinkin, on vain kepun propagandaa väittää että nämä kunnat tuottaisivat palveluita jotenkin edullisesti, tosiasiasa niille työnnetään rahaa kuin kottikärryillä ja kuitenkin kunnta vikisevät että rahat ei riitä.

    Miksi tämä on sitten tulossa ongelmaksi? sen takia että suuret kunnta joista nämä kepukuntien saamat verovarat kerätään tulevat jatkossa tarvitsemaan myös itse näitä rahoja, eli tulevaisuudessa ei ole enää avokätisiä maksajia näille kepuliroistoille jotka tuhlaavat pikkukuntien rahat.

    Olet harvinaisen oikeassa, mutta yksikään keskustalainen ei uskalla katsoa totuutta silmiin. Itse olisin sitä mieltä, että leikataan kerralla valtion sosialistiset avustukset kunnilla ja sen jälkeen alkaa liitokset maistumaan.

    Äänestä

  • 13+7 kirjoitti:

    Uskomatonta kepulien aivopesua on taas käyty kuulemassa.

    Tyrnävällä valtionosuudet ovat yli 50% kunnan tuloista, velkaa on lähes 4000euroa/asukas. Kunnan talous on suurelta osin valtionosuuksien varassa.

    Ranualla valtionosuudet ovat noin 70% kunnan tuloista, kunta saa enemmän valtionosuuksia kuin monella kunnalla on käytössään koko budjetissa. Kunta toimii lähes kokonaisuudessaan valtionosuuksien varassa, siis muista kunnista kerättävillä veroilla. Huom. Kunta saa valtionosuuksia noin 5000€/asukas kun esim. Espoo saa valtionosuuksia 100€/asukas, valtionosuuksien johdiosta Ranualla on käytössään kunnan menoihin noin 7400€/asukas kun taasen Espoolla 5000€/asukas.

    Myös Ylitornio kuten kaikki muutkin Kepun hallitsemat kunnat ovat valtionosuusjärjestelmän nettoasaajia ja hoitaneet taloutensa retuperälle vaikka rahaa on ollut kuin roskaa. Kepukunnille on jaettu rahaa surutta syrjäseutu yms. lisinä jonka ne ovat sitten tuhlanneet kuka mihinkin, on vain kepun propagandaa väittää että nämä kunnat tuottaisivat palveluita jotenkin edullisesti, tosiasiasa niille työnnetään rahaa kuin kottikärryillä ja kuitenkin kunnta vikisevät että rahat ei riitä.

    Miksi tämä on sitten tulossa ongelmaksi? sen takia että suuret kunnta joista nämä kepukuntien saamat verovarat kerätään tulevat jatkossa tarvitsemaan myös itse näitä rahoja, eli tulevaisuudessa ei ole enää avokätisiä maksajia näille kepuliroistoille jotka tuhlaavat pikkukuntien rahat.

    Ranualla on nuoria siis alle 20 vuotiaita 30% kunnan väestöstä. Totta kai se tarkoittaa sitä valtionosuudet ovat korkeat, koska valtionosuudet tulee pääasiassa peruskoulu-, lukio- ja ammattikoulutuspohjalta.

    Lisäksi vasnhusväestöä on nykyisin paljon. Sekin tarkoittaa valtionosuuksia nostavasti.

    Ranuan oma varallisuus on erittäin pajon positiivinen. Siis velkoja on huomattavasti vähemmän kuin varallisuutta. Velkaa asukasta kohti laskettuna Toiseksi vähiten koko Suomessa. Viime vuonna Ylitornio alitti Ranuan velkasuhteen. Ranualla on omaisuutta eniten koko Suomessa asukasta kohti laskettuna.

    Tarkoittaa sitä että EI ole tehty niin kuin isommissa kunnissa, että on AINA laittettu menemään kaikki mitä' on tullut. Ranua on hyvinä aikoina Säästänyt, eli hoitanut pitkällä ajalla talouttaan järkevästi.

    Tiedän ihan varmasti että Rovaniemi ottaisi Ranuan hinkuen omien velkojensa maksajaksi ja taloutensa tasapainottajaksi.

    Kuitenkin pitäisi edes jonkun kysyä Meiltä Haluammeko ME alkaa maksamaan sen Törkytalouden, Rovaniemen velkoja. Tiedämme myös että velkojen maksun lisäksi Meidän alueellemme tulisi kohdistumaan etujen menettämisiä siksi että Rovaniemelle ei riitä se mitä liitoksessa Ranualta saisi vaan meidän vyötämme alettaisi kiristämään kunnan talouden tervehdyttämiseksi.

    Ensinnäkin Meidän kunnan varallisuus uppoaisi Rovaniemen sotkuihin. Sitten vielä Meidän palvelumme purettaisi että Rovanimi saisi talouttansa edes vähän tasapainoon.

    Näin on käynyt entisen Maalaiskunnan alueella ja niin tulee käymään myös muiden kuntien osalta jotka liittyvät Rovaniemeen.

    Äänestä

  • ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ kirjoitti:

    Ranualla on nuoria siis alle 20 vuotiaita 30% kunnan väestöstä. Totta kai se tarkoittaa sitä valtionosuudet ovat korkeat, koska valtionosuudet tulee pääasiassa peruskoulu-, lukio- ja ammattikoulutuspohjalta.

    Lisäksi vasnhusväestöä on nykyisin paljon. Sekin tarkoittaa valtionosuuksia nostavasti.

    Ranuan oma varallisuus on erittäin pajon positiivinen. Siis velkoja on huomattavasti vähemmän kuin varallisuutta. Velkaa asukasta kohti laskettuna Toiseksi vähiten koko Suomessa. Viime vuonna Ylitornio alitti Ranuan velkasuhteen. Ranualla on omaisuutta eniten koko Suomessa asukasta kohti laskettuna.

    Tarkoittaa sitä että EI ole tehty niin kuin isommissa kunnissa, että on AINA laittettu menemään kaikki mitä' on tullut. Ranua on hyvinä aikoina Säästänyt, eli hoitanut pitkällä ajalla talouttaan järkevästi.

    Tiedän ihan varmasti että Rovaniemi ottaisi Ranuan hinkuen omien velkojensa maksajaksi ja taloutensa tasapainottajaksi.

    Kuitenkin pitäisi edes jonkun kysyä Meiltä Haluammeko ME alkaa maksamaan sen Törkytalouden, Rovaniemen velkoja. Tiedämme myös että velkojen maksun lisäksi Meidän alueellemme tulisi kohdistumaan etujen menettämisiä siksi että Rovaniemelle ei riitä se mitä liitoksessa Ranualta saisi vaan meidän vyötämme alettaisi kiristämään kunnan talouden tervehdyttämiseksi.

    Ensinnäkin Meidän kunnan varallisuus uppoaisi Rovaniemen sotkuihin. Sitten vielä Meidän palvelumme purettaisi että Rovanimi saisi talouttansa edes vähän tasapainoon.

    Näin on käynyt entisen Maalaiskunnan alueella ja niin tulee käymään myös muiden kuntien osalta jotka liittyvät Rovaniemeen.

    Kun noin ahkerasti valehtelee on ymmärrettävää että et pysty millään muulla kuin lisävalheilla jatkamaan tuota paskanjauhantaasi...laita nyt edes jotain tietoa mihin nämä väittämäsi perustuvat.

    Valtionosuudet eivät määräydy lasten tai nuroten määränä mukaan, näiden vaukutus on hyvin pieni.

    Lasten ja nuorten määrä ei vaikuta käytännässä ollenkaan valtionosuuksiin, tästä taasen esimerkkinä tuo aikaisemmin mainittu Espoo jossa siis valtionosuudet ovat alle 100€/asukas vaikka lapsia ja nuoria on eniten suomen kaupungeista.

    Vanhusväestö kyllä vaikuttaa jonkin verran valtionosuuksiin, mutta sekin vain jonkin verran.

    Kuten aiemmin totesin on mm. Ranualle kipattu kuorma-autolasteittain rahaa valtion toimesta, tämä raha on kerätty suurista kunnista, eli Ranua on vaurastunut muilta kerätyillä veroilla.

    Äänestä

  • fff 567 kirjoitti:

    Kun noin ahkerasti valehtelee on ymmärrettävää että et pysty millään muulla kuin lisävalheilla jatkamaan tuota paskanjauhantaasi...laita nyt edes jotain tietoa mihin nämä väittämäsi perustuvat.

    Valtionosuudet eivät määräydy lasten tai nuroten määränä mukaan, näiden vaukutus on hyvin pieni.

    Lasten ja nuorten määrä ei vaikuta käytännässä ollenkaan valtionosuuksiin, tästä taasen esimerkkinä tuo aikaisemmin mainittu Espoo jossa siis valtionosuudet ovat alle 100€/asukas vaikka lapsia ja nuoria on eniten suomen kaupungeista.

    Vanhusväestö kyllä vaikuttaa jonkin verran valtionosuuksiin, mutta sekin vain jonkin verran.

    Kuten aiemmin totesin on mm. Ranualle kipattu kuorma-autolasteittain rahaa valtion toimesta, tämä raha on kerätty suurista kunnista, eli Ranua on vaurastunut muilta kerätyillä veroilla.

    TILASTOKESKUS

    Äänestä

  • fff 567 kirjoitti:

    Kun noin ahkerasti valehtelee on ymmärrettävää että et pysty millään muulla kuin lisävalheilla jatkamaan tuota paskanjauhantaasi...laita nyt edes jotain tietoa mihin nämä väittämäsi perustuvat.

    Valtionosuudet eivät määräydy lasten tai nuroten määränä mukaan, näiden vaukutus on hyvin pieni.

    Lasten ja nuorten määrä ei vaikuta käytännässä ollenkaan valtionosuuksiin, tästä taasen esimerkkinä tuo aikaisemmin mainittu Espoo jossa siis valtionosuudet ovat alle 100€/asukas vaikka lapsia ja nuoria on eniten suomen kaupungeista.

    Vanhusväestö kyllä vaikuttaa jonkin verran valtionosuuksiin, mutta sekin vain jonkin verran.

    Kuten aiemmin totesin on mm. Ranualle kipattu kuorma-autolasteittain rahaa valtion toimesta, tämä raha on kerätty suurista kunnista, eli Ranua on vaurastunut muilta kerätyillä veroilla.

    Jokaista peruskouluaista kohti valtionosuudet tulee.

    >>>>>>Valtio maksaa peruskoululaisista SIIS jokaisesta peruskoululaisesta oman osuutensa kuluista!!!! MYÖS Espooseen täsmälleen saman määrän kuin Ranuallekin!!!

    TÄMÄ on FAKTAA!!!!

    Rahan "Kippaaminen" Ranualle johtuu siitä että Ranualla on teollisuutta jonka pääkonttori on muualla kuin Ranualla.

    >>>>Tulee siis yhteisöverotasausta!!!!!!

    Onko nämä yksinkertaiset yhteiskunnalliset asiat noin vaikeita käsittää:D

    Äänestä

  • ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ kirjoitti:

    Jokaista peruskouluaista kohti valtionosuudet tulee.

    >>>>>>Valtio maksaa peruskoululaisista SIIS jokaisesta peruskoululaisesta oman osuutensa kuluista!!!! MYÖS Espooseen täsmälleen saman määrän kuin Ranuallekin!!!

    TÄMÄ on FAKTAA!!!!

    Rahan "Kippaaminen" Ranualle johtuu siitä että Ranualla on teollisuutta jonka pääkonttori on muualla kuin Ranualla.

    >>>>Tulee siis yhteisöverotasausta!!!!!!

    Onko nämä yksinkertaiset yhteiskunnalliset asiat noin vaikeita käsittää:D

    Ja kun ei maksa samanverran, se näyttää olevan teille keskustatolloille niin vaikeaa tajuta.


    Kaikille peruskoululaisille kyllä lasketaan valtionosuuksissa perusosuus, mutta sitten tapahtuukin uskomaton silmänkääntötemppu, eli Ranualle annetaan korotuskertoimia syrjäiyydestä yms. siten että laskennallisesti Ranualaiselle tuleekin kaksinkertainen määrä valtionosuuksia peruskoululaisesta, no tämäkään ei tietysti riitä vaan Ranualle myönnetään lisäavustuksia ns, verotulojen tasauksena ja Espoolta poistetaan valtionosuudet verotulojen tasauksenä lähes kokonaan. Lopputulos on se että Ranua saa peruskoululaisesta noin kymmenen kertaa enemmän valtionosuuksia kuin Espoo.

    Mielenkiintoista tässä on se että Kepulaiset huutavat kuorossa että pienissä kunnissa tuotetaan palveluita halvemmalla kuin suurissa, kuitenkin jo valtionosuujärjestelmän laskentaperusteuissa lähdetään siitä näkemyksestä että syrjäseudulla (kuten Ranualla) kunnalle korvataan noin kaksinkertaiset kustannukset opetus- ja sosiaalitoimessa henkilöä kohden verrattuna kaupunkeihin (tähän vielä tasaukset niin ero on keskimäärin noin viisinkertainen)

    Mitä tulee yhteisöverotasaukseen niin se tasaa verotulot jopa niin tehokkaasti että kun ennen tasausta esim. Espoolla olisi tasaisella valtionosuusjaolla käytössä noin 3000€ enemmän rahaa käytössä / asukas on sitä tasauksen jälkeen Ranualla noin 2000€ enemmän rahaa käytössä / asukas kuin Espoolla. Eli kyseessä on Kepuroistojen "tasaus" jossa ylitasataan rahat kepilukunnille.


    Kuntaliiton sivuilla on kaikki taulukto joista nämä voi jokainen itse tarkastaa.

    Äänestä

  • 14+9 kirjoitti:

    Ja kun ei maksa samanverran, se näyttää olevan teille keskustatolloille niin vaikeaa tajuta.


    Kaikille peruskoululaisille kyllä lasketaan valtionosuuksissa perusosuus, mutta sitten tapahtuukin uskomaton silmänkääntötemppu, eli Ranualle annetaan korotuskertoimia syrjäiyydestä yms. siten että laskennallisesti Ranualaiselle tuleekin kaksinkertainen määrä valtionosuuksia peruskoululaisesta, no tämäkään ei tietysti riitä vaan Ranualle myönnetään lisäavustuksia ns, verotulojen tasauksena ja Espoolta poistetaan valtionosuudet verotulojen tasauksenä lähes kokonaan. Lopputulos on se että Ranua saa peruskoululaisesta noin kymmenen kertaa enemmän valtionosuuksia kuin Espoo.

    Mielenkiintoista tässä on se että Kepulaiset huutavat kuorossa että pienissä kunnissa tuotetaan palveluita halvemmalla kuin suurissa, kuitenkin jo valtionosuujärjestelmän laskentaperusteuissa lähdetään siitä näkemyksestä että syrjäseudulla (kuten Ranualla) kunnalle korvataan noin kaksinkertaiset kustannukset opetus- ja sosiaalitoimessa henkilöä kohden verrattuna kaupunkeihin (tähän vielä tasaukset niin ero on keskimäärin noin viisinkertainen)

    Mitä tulee yhteisöverotasaukseen niin se tasaa verotulot jopa niin tehokkaasti että kun ennen tasausta esim. Espoolla olisi tasaisella valtionosuusjaolla käytössä noin 3000€ enemmän rahaa käytössä / asukas on sitä tasauksen jälkeen Ranualla noin 2000€ enemmän rahaa käytössä / asukas kuin Espoolla. Eli kyseessä on Kepuroistojen "tasaus" jossa ylitasataan rahat kepilukunnille.


    Kuntaliiton sivuilla on kaikki taulukto joista nämä voi jokainen itse tarkastaa.

    Ei valtionhallinossa ole jokaiselle kunnalle määrätty erikseen minkä verran valtiomaksaa määräämiensä palveluiden kuluista.

    Sinun on ihan turha väittä tuollaista huuhaata!!!

    Tai laitappa se lista näkyviin missä sanotaan että Espooseen valtio maksaa 1 euron ja Ranualle 100 euroa oppilasta kohti:D Kun laitat sen kuntakohtaisen listan näkyviin niin sitten uskon.

    Minä en ainakaan löytänyt sellaista listaa:D

    Äänestä

  • ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ kirjoitti:

    Jokaista peruskouluaista kohti valtionosuudet tulee.

    >>>>>>Valtio maksaa peruskoululaisista SIIS jokaisesta peruskoululaisesta oman osuutensa kuluista!!!! MYÖS Espooseen täsmälleen saman määrän kuin Ranuallekin!!!

    TÄMÄ on FAKTAA!!!!

    Rahan "Kippaaminen" Ranualle johtuu siitä että Ranualla on teollisuutta jonka pääkonttori on muualla kuin Ranualla.

    >>>>Tulee siis yhteisöverotasausta!!!!!!

    Onko nämä yksinkertaiset yhteiskunnalliset asiat noin vaikeita käsittää:D

    Hahahahahaaaa

    "Rahan "Kippaaminen" Ranualle johtuu siitä että Ranualla on teollisuutta jonka pääkonttori on muualla kuin Ranualla.

    >>>>Tulee siis yhteisöverotasausta!!!!!!"

    Tuolla ei ole mitään tekemistä yhteisöverotasauksen kanssa. Yhteisöverotasauksessa tasataan kunnallisverotuottoja, siis jos kunnalla on vähän omia verotuloja valtio maksaa sille tukia jotka on kerätty muista kunnista verottamalla.

    haahahaahhaaaa

    Teollisuutta????

    Ranuan elinkeinorakenne:

    Palvelut 63,8% (kunnnan ja valtion palvelut)
    Alkutuotanto 22,4% (=maanviljely, metsänhoito)
    Jalostus 12,4%
    Tuntematon 1,4%


    Ei kuule joku pieni kakkulapiolla hoidettu pienimuotoinen kaivostoiminta ole mitään teollisuutta.

    Äänestä

  • ???????????????????? kirjoitti:

    Ei valtionhallinossa ole jokaiselle kunnalle määrätty erikseen minkä verran valtiomaksaa määräämiensä palveluiden kuluista.

    Sinun on ihan turha väittä tuollaista huuhaata!!!

    Tai laitappa se lista näkyviin missä sanotaan että Espooseen valtio maksaa 1 euron ja Ranualle 100 euroa oppilasta kohti:D Kun laitat sen kuntakohtaisen listan näkyviin niin sitten uskon.

    Minä en ainakaan löytänyt sellaista listaa:D

    ne on kuntaliiton nettisivuilla ne listat

    kuten sanoin niin alunperin on näin että summa on sama, mutta sitten alka ahkera lisäysten ja vähennysten määrittely jonka lopputuloksena Ranua saa valtionosuuksia yli kymmenkertaisesti sen mitä Espoo, tämä koskee kaikkia määräytymisperusteita, niin peruskoululaisia kuin eläkeläisiäkin.

    Taulukoista voit käydä lukemassa miten esim. espoolta vähennetään 160 miljoonaa ja ranualle lisätänä 10 miljoonaa ihan tosta vain, ja kuinka ranualle maksetaan noin 500€ syrjäseutulisää per asukas.


    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet-2010/yhden-putken-valtionosuudet-2010/Sivut/default.aspx

    Äänestä

  • 14+9 kirjoitti:

    Ja kun ei maksa samanverran, se näyttää olevan teille keskustatolloille niin vaikeaa tajuta.


    Kaikille peruskoululaisille kyllä lasketaan valtionosuuksissa perusosuus, mutta sitten tapahtuukin uskomaton silmänkääntötemppu, eli Ranualle annetaan korotuskertoimia syrjäiyydestä yms. siten että laskennallisesti Ranualaiselle tuleekin kaksinkertainen määrä valtionosuuksia peruskoululaisesta, no tämäkään ei tietysti riitä vaan Ranualle myönnetään lisäavustuksia ns, verotulojen tasauksena ja Espoolta poistetaan valtionosuudet verotulojen tasauksenä lähes kokonaan. Lopputulos on se että Ranua saa peruskoululaisesta noin kymmenen kertaa enemmän valtionosuuksia kuin Espoo.

    Mielenkiintoista tässä on se että Kepulaiset huutavat kuorossa että pienissä kunnissa tuotetaan palveluita halvemmalla kuin suurissa, kuitenkin jo valtionosuujärjestelmän laskentaperusteuissa lähdetään siitä näkemyksestä että syrjäseudulla (kuten Ranualla) kunnalle korvataan noin kaksinkertaiset kustannukset opetus- ja sosiaalitoimessa henkilöä kohden verrattuna kaupunkeihin (tähän vielä tasaukset niin ero on keskimäärin noin viisinkertainen)

    Mitä tulee yhteisöverotasaukseen niin se tasaa verotulot jopa niin tehokkaasti että kun ennen tasausta esim. Espoolla olisi tasaisella valtionosuusjaolla käytössä noin 3000€ enemmän rahaa käytössä / asukas on sitä tasauksen jälkeen Ranualla noin 2000€ enemmän rahaa käytössä / asukas kuin Espoolla. Eli kyseessä on Kepuroistojen "tasaus" jossa ylitasataan rahat kepilukunnille.


    Kuntaliiton sivuilla on kaikki taulukto joista nämä voi jokainen itse tarkastaa.

    Se välivaihe kun Lipponen ja Niinistö teki sen yhteisööverouudistuklsen oli todellakin tuollainen tilöanne kuin kirjoitit.

    Mutta ENNEN sitä oli tilanne se että Espoo sai AINOASTAAN OMAN kunnan sisällä Tehdyn konkreettisen TUOTANNON mukaisen osuuden. Siis Hitsarin vetämä hitsausauma ratkaisi kuinka paljon siitä kyseisestä tuotteesta tuli hynaa Espooseen.

    Siotten Lippsen hallitus keksi että maaseutualueiden kunnat saavat liikaa rahaa yhteisöveroilla ja määräsi että yrityksen kotipaikka saa kaikki yhteisöverot jotka kyseinen yritys maksaa..

    Sitten alkoi Pääkaupunkiseudun kuntien rahan syytäminen joka puolelle ja muut kunnat Suom,essa alkoivat näivettyä kun työntekijöiden aiheuttamat kulut oli kunnan maksettava ja kuitenkaan niistä yrityksistä kunta ei hyötynyt m,itään.

    Eduskunta ei kuitenkaan perunut yhteisöverolain muutosta vaan keksi ratkaisuksi tasausjärjestemän jolla palautetaan teollisuuspaikkakunnille niiden osuus yhteisöverotuotosta sieltä Pääkonttoripaikkakunnalta.

    Siitä se sitten alkoi huuto siitä että Pääkaupunkiseutu elättää koko Suomen..

    ELI kannattaa tutustua historiaan ja tosiasioihin eikä huutaa kitalaki punaisena sellaista mikä ei pidä paikkaansa.

    Äänestä

  • 15+8 kirjoitti:

    Hahahahahaaaa

    "Rahan "Kippaaminen" Ranualle johtuu siitä että Ranualla on teollisuutta jonka pääkonttori on muualla kuin Ranualla.

    >>>>Tulee siis yhteisöverotasausta!!!!!!"

    Tuolla ei ole mitään tekemistä yhteisöverotasauksen kanssa. Yhteisöverotasauksessa tasataan kunnallisverotuottoja, siis jos kunnalla on vähän omia verotuloja valtio maksaa sille tukia jotka on kerätty muista kunnista verottamalla.

    haahahaahhaaaa

    Teollisuutta????

    Ranuan elinkeinorakenne:

    Palvelut 63,8% (kunnnan ja valtion palvelut)
    Alkutuotanto 22,4% (=maanviljely, metsänhoito)
    Jalostus 12,4%
    Tuntematon 1,4%


    Ei kuule joku pieni kakkulapiolla hoidettu pienimuotoinen kaivostoiminta ole mitään teollisuutta.

    Palvelut ovat nykyisin hyvin laaja käsite.

    Jos teen alihankintana jotakin se ei ole jalostusta eikä teollisuutta vaan se on Palvelua. Siitäkin "palvelusta" lisäarvon yhteisövero menee palvelun ostajan kotipaikkakunnalle.

    Totta kai minä itsekin maksan oman yritykseni osuuden yhteisöveroa. Se hyödyttää suoraan omaa kuntaani.

    Äänestä

  • """""""""""""""""""" kirjoitti:

    Se välivaihe kun Lipponen ja Niinistö teki sen yhteisööverouudistuklsen oli todellakin tuollainen tilöanne kuin kirjoitit.

    Mutta ENNEN sitä oli tilanne se että Espoo sai AINOASTAAN OMAN kunnan sisällä Tehdyn konkreettisen TUOTANNON mukaisen osuuden. Siis Hitsarin vetämä hitsausauma ratkaisi kuinka paljon siitä kyseisestä tuotteesta tuli hynaa Espooseen.

    Siotten Lippsen hallitus keksi että maaseutualueiden kunnat saavat liikaa rahaa yhteisöveroilla ja määräsi että yrityksen kotipaikka saa kaikki yhteisöverot jotka kyseinen yritys maksaa..

    Sitten alkoi Pääkaupunkiseudun kuntien rahan syytäminen joka puolelle ja muut kunnat Suom,essa alkoivat näivettyä kun työntekijöiden aiheuttamat kulut oli kunnan maksettava ja kuitenkaan niistä yrityksistä kunta ei hyötynyt m,itään.

    Eduskunta ei kuitenkaan perunut yhteisöverolain muutosta vaan keksi ratkaisuksi tasausjärjestemän jolla palautetaan teollisuuspaikkakunnille niiden osuus yhteisöverotuotosta sieltä Pääkonttoripaikkakunnalta.

    Siitä se sitten alkoi huuto siitä että Pääkaupunkiseutu elättää koko Suomen..

    ELI kannattaa tutustua historiaan ja tosiasioihin eikä huutaa kitalaki punaisena sellaista mikä ei pidä paikkaansa.

    Lopeta jo noiden kepuliroistojen valheiden levittely. Kuka noita valheita keksii?

    Ensiksi menet kouluun (ilmeisesti ala-aste vielä aloittamatta)

    Eihän tuossa tekstissäsi ole mitään joka pitäisi paikkaansa.

    Ensinnäkin, sekoitat kokonaan yhteisöverotuoton ja valtionosuusjärjestelmän.

    A) Yhteisövero ja sen jako-osuudet

    Valtio kerää yhteisöveron yrityksiltä ja siitä palautetaan kunnille 28,34%. Kuntien jako-osuudet määräytyvät yksittäisen yrityksen kunnassa olevien työpaikkojen suhteessa. Yhteisöverolla ja sen jako-osuuksilla kuntien kesken ei ole mitään tekemistä valtionosuusjärjestelmän tasausten kanssa. (Siis et taida ymmärtään koko järjestelmää, mutta jos ranualla on yrityksen työntekijöitä maksaa valtio näiden osuuden Ranuan kunnalle, ei mihininkään muualle)

    LInkissä verontilityslaki jossa käsitellään nuo jako-osuudet

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980532

    Tästä kyseisestä laista ja sen määräämistä jako-osuuksista ei ole ollut puoluekentässä tai kuntakentässä nurinaa, koska se on melko tasapuolinen.


    B) Valtionosuusjärjestelmä

    Valtionosuusjärjestelmä on luoto taasen tasaamaan kuntien taloutta, eli järjestelmässä on alunperin pyritty varmistamaan että köyhimpien kuntien talous ei romahda. Järjestelmässä lasketaan aluksi laskennalliset kustannukset kuntien kuvitelluille asukkaiden palveluille ja tämän jälkeen erilaisilla korjauskertoimilla ja vähennyksillä sekä lisäyksillä sadaan eri kunnille maksettavat valtionosuudet.

    Järjestelmän ongelmana on monen kertaan huomioitavat hyvitykset jotka johtavat siihen että kuntien kannattaa jopa vähentää omia verotuottoja koska ne saavat tällöin enemmän valtionosuusjärjestelmän hyvityksiä, esimerkkinä tästä esim. Ranua joka saa mm. syrjäisyytensä, pienen kuntakokonsa ja pienten verotulojen seurauksena valtionosuuksia niin paljon että Ranualla on käytössään kunnan menoihin paljon keskiarvo enemmän rahaa.

    Järjestelmä siis "ylitasaa" köyhistä kunnista rikkaita ja rikkaista köyhiä. Järjestelmä on luoto ilmeisesti tarkoutuksella erittäin vaikeaksi, eikä sillä ole paljoa tekemistä tosiasiallisen kunnan rahan tarpeen kanssa. Tämän takia osalle kunnista joudutaan vielä antamaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia.


    linkki valtionosuuslakiin

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091704

    Äänestä

  • 13+14 kirjoitti:

    Lopeta jo noiden kepuliroistojen valheiden levittely. Kuka noita valheita keksii?

    Ensiksi menet kouluun (ilmeisesti ala-aste vielä aloittamatta)

    Eihän tuossa tekstissäsi ole mitään joka pitäisi paikkaansa.

    Ensinnäkin, sekoitat kokonaan yhteisöverotuoton ja valtionosuusjärjestelmän.

    A) Yhteisövero ja sen jako-osuudet

    Valtio kerää yhteisöveron yrityksiltä ja siitä palautetaan kunnille 28,34%. Kuntien jako-osuudet määräytyvät yksittäisen yrityksen kunnassa olevien työpaikkojen suhteessa. Yhteisöverolla ja sen jako-osuuksilla kuntien kesken ei ole mitään tekemistä valtionosuusjärjestelmän tasausten kanssa. (Siis et taida ymmärtään koko järjestelmää, mutta jos ranualla on yrityksen työntekijöitä maksaa valtio näiden osuuden Ranuan kunnalle, ei mihininkään muualle)

    LInkissä verontilityslaki jossa käsitellään nuo jako-osuudet

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980532

    Tästä kyseisestä laista ja sen määräämistä jako-osuuksista ei ole ollut puoluekentässä tai kuntakentässä nurinaa, koska se on melko tasapuolinen.


    B) Valtionosuusjärjestelmä

    Valtionosuusjärjestelmä on luoto taasen tasaamaan kuntien taloutta, eli järjestelmässä on alunperin pyritty varmistamaan että köyhimpien kuntien talous ei romahda. Järjestelmässä lasketaan aluksi laskennalliset kustannukset kuntien kuvitelluille asukkaiden palveluille ja tämän jälkeen erilaisilla korjauskertoimilla ja vähennyksillä sekä lisäyksillä sadaan eri kunnille maksettavat valtionosuudet.

    Järjestelmän ongelmana on monen kertaan huomioitavat hyvitykset jotka johtavat siihen että kuntien kannattaa jopa vähentää omia verotuottoja koska ne saavat tällöin enemmän valtionosuusjärjestelmän hyvityksiä, esimerkkinä tästä esim. Ranua joka saa mm. syrjäisyytensä, pienen kuntakokonsa ja pienten verotulojen seurauksena valtionosuuksia niin paljon että Ranualla on käytössään kunnan menoihin paljon keskiarvo enemmän rahaa.

    Järjestelmä siis "ylitasaa" köyhistä kunnista rikkaita ja rikkaista köyhiä. Järjestelmä on luoto ilmeisesti tarkoutuksella erittäin vaikeaksi, eikä sillä ole paljoa tekemistä tosiasiallisen kunnan rahan tarpeen kanssa. Tämän takia osalle kunnista joudutaan vielä antamaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia.


    linkki valtionosuuslakiin

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091704

    Osaatko lukea?

    Tuossa on hyvin esillä nuo kaksi eri järjestelmää'.

    Äklä valehtele minun päähäni.

    Äänestä

  • 13+14 kirjoitti:

    Lopeta jo noiden kepuliroistojen valheiden levittely. Kuka noita valheita keksii?

    Ensiksi menet kouluun (ilmeisesti ala-aste vielä aloittamatta)

    Eihän tuossa tekstissäsi ole mitään joka pitäisi paikkaansa.

    Ensinnäkin, sekoitat kokonaan yhteisöverotuoton ja valtionosuusjärjestelmän.

    A) Yhteisövero ja sen jako-osuudet

    Valtio kerää yhteisöveron yrityksiltä ja siitä palautetaan kunnille 28,34%. Kuntien jako-osuudet määräytyvät yksittäisen yrityksen kunnassa olevien työpaikkojen suhteessa. Yhteisöverolla ja sen jako-osuuksilla kuntien kesken ei ole mitään tekemistä valtionosuusjärjestelmän tasausten kanssa. (Siis et taida ymmärtään koko järjestelmää, mutta jos ranualla on yrityksen työntekijöitä maksaa valtio näiden osuuden Ranuan kunnalle, ei mihininkään muualle)

    LInkissä verontilityslaki jossa käsitellään nuo jako-osuudet

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980532

    Tästä kyseisestä laista ja sen määräämistä jako-osuuksista ei ole ollut puoluekentässä tai kuntakentässä nurinaa, koska se on melko tasapuolinen.


    B) Valtionosuusjärjestelmä

    Valtionosuusjärjestelmä on luoto taasen tasaamaan kuntien taloutta, eli järjestelmässä on alunperin pyritty varmistamaan että köyhimpien kuntien talous ei romahda. Järjestelmässä lasketaan aluksi laskennalliset kustannukset kuntien kuvitelluille asukkaiden palveluille ja tämän jälkeen erilaisilla korjauskertoimilla ja vähennyksillä sekä lisäyksillä sadaan eri kunnille maksettavat valtionosuudet.

    Järjestelmän ongelmana on monen kertaan huomioitavat hyvitykset jotka johtavat siihen että kuntien kannattaa jopa vähentää omia verotuottoja koska ne saavat tällöin enemmän valtionosuusjärjestelmän hyvityksiä, esimerkkinä tästä esim. Ranua joka saa mm. syrjäisyytensä, pienen kuntakokonsa ja pienten verotulojen seurauksena valtionosuuksia niin paljon että Ranualla on käytössään kunnan menoihin paljon keskiarvo enemmän rahaa.

    Järjestelmä siis "ylitasaa" köyhistä kunnista rikkaita ja rikkaista köyhiä. Järjestelmä on luoto ilmeisesti tarkoutuksella erittäin vaikeaksi, eikä sillä ole paljoa tekemistä tosiasiallisen kunnan rahan tarpeen kanssa. Tämän takia osalle kunnista joudutaan vielä antamaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia.


    linkki valtionosuuslakiin

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091704

    Tulkitset asioita aika oudosti:D

    Kyllähän jokaiselle eurolle on olemassa peruste. Perusteet ei liity mitenkään esimerkiksi siihen että kunta sijaitsee Lapissa:D

    Esimerkkinä koulukyytituki. Mitä Espoossa tuollaisella tuella tehdään kun siellä pääsee kävelemällä kouluun.

    Eli Peruste jolla valtionosuudet maksetaan on samat Espoossa ja Ranualla. Espoon olosuhteet ei vain edellytä samantasoisia tukia kuin Ranuan.

    Luulisi tuon olevan hyvin helppo tajuta jos osaa pikkuisenkin ensinnäkin lukea ja sitten vielä käyttää järkeään.

    Äänestä

  • Hiohiihihihihihi kirjoitti:

    Tulkitset asioita aika oudosti:D

    Kyllähän jokaiselle eurolle on olemassa peruste. Perusteet ei liity mitenkään esimerkiksi siihen että kunta sijaitsee Lapissa:D

    Esimerkkinä koulukyytituki. Mitä Espoossa tuollaisella tuella tehdään kun siellä pääsee kävelemällä kouluun.

    Eli Peruste jolla valtionosuudet maksetaan on samat Espoossa ja Ranualla. Espoon olosuhteet ei vain edellytä samantasoisia tukia kuin Ranuan.

    Luulisi tuon olevan hyvin helppo tajuta jos osaa pikkuisenkin ensinnäkin lukea ja sitten vielä käyttää järkeään.

    Eli aivan kuten kirjoitat ja kuten minäkin olen yrittänyt kertoa kuntien saamat valtionosuudet EIVÄT määräydy sen perusteella paljonko lapsia tai vanhuksia on vaan sen mukaan missä kunta sijaitsee tai kuinka vähän on asukkaita sekä kuinka elinkevoton kunta on, eli sitä enemmän tukia mitä elinkelvottomampi kunta on, nämä ovat ne tosiasialliset maksuperusteet. Tämä on järjenvastaista ja kallista.

    Eli valtionosuuksilla VAIN JA AINOASTAAN TUETAAN SELLAISIA KUNTIA JOTKA OVAT ELINKELVOTTOMIA JA MISSÄ ON KALLISTA ASUA. Tilanne on sama kuin maataloustukien kanssa, eihän niitäkään olisi mitään jätkeä maksaa arktisilla alueilla harjoitettavalle maanviljelylle, mutta kun se onkin aluepolitiikkaa kuten valtionosuudet.

    Äänestä

  • """""""""""""""""""" kirjoitti:

    Osaatko lukea?

    Tuossa on hyvin esillä nuo kaksi eri järjestelmää'.

    Äklä valehtele minun päähäni.

    Ei ju....lauta


    Tässä uskomaton lauseesi jossa olet saanut viisi valhetta yhteen lauseeseen:


    "Eduskunta ei kuitenkaan perunut yhteisöverolain muutosta vaan keksi ratkaisuksi tasausjärjestemän jolla palautetaan teollisuuspaikkakunnille niiden osuus yhteisöverotuotosta sieltä Pääkonttoripaikkakunnalta."


    Koko tekstissäsi laskin kaksitoista valheellista väittämää...

    Tietysti kun olet Kepulainen niin valehteluhan on silloin perintötekijä, joten en syytä sinua mistää, säälin vain.

    Äänestä

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen tyrmää valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän ehdotuksen. Viialaisen mukaan maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat syksystä lähtien valmistelleet omaa ehdotusta kuntarakenteeksi. Työtä johtaa Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen.

- En voi hyväksyä tällaista mallia, että teette tai itkette ja teette. Toinenkin vaihtoehto on punnittava, Viialainen sanoo.

Matti Viialaisen mukaan maakuntien esitys on tarkoitus julkistaa maaliskuun alussa. Se poikkeaa virkamiestyöryhmän esityksestä ja hallituksen linjasta siinä, että ns. kalliit sosiaali- ja terveyspalvelut koottaisiin maakuntakohtaisesti eikä peruskuntien varaan.

- Työssä ovat mukana kaikkien maakuntien maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat, Viialainen painottaa.

Äänestä
  • Mikähän tuostakin Viialaisen komiteasta ottaa selvän, eikös tämä Viialainen ole entinen SKDL-n Kansanedustaja. mitähän siitäkin tulee kun kommarit tekevät suunnitelmiaan.

    Äänestä

Degeneroituneet marisijat (=demarit) ovat taas palanneet itkemään. voi voi

Äänestä
  • Milläs kepulainen rahoitat kuralla olevat kunnat? Valtio velkaantuu 7 miljardia per vuosi ja maataloustuestakin 60% on kansallista ja siihenkin otetaan lainaa....
    Taitaa Pekkarisen risupaketit hiljentyä...

    Äänestä

  • Via Dolorosa kirjoitti:

    Milläs kepulainen rahoitat kuralla olevat kunnat? Valtio velkaantuu 7 miljardia per vuosi ja maataloustuestakin 60% on kansallista ja siihenkin otetaan lainaa....
    Taitaa Pekkarisen risupaketit hiljentyä...

    On aivan turhaa jauhaa paskaa kuntauudistuksista, tai kuntien vähentämisestä. Ainakin Kepun pirtoihin sopisi, että lisätään Suomen maalaiskuntia ainakin sadalla. Siten saataisiin kunnan virkapaikkoja ja tietenkin Kunnanjohtajia Valtakuntaamme.

    Pääasia kuitenkin olisi siinä, että Keskustapuolueen kannatus nousisi "pilviin",a Kepu olisi taas valtakuntamme suurin puolue. Pikku Maurin "Risuvoimalaitokset hyrräisivät melkein joka pitäjässä, kehräten halpaa energiaa Kepukansan käyttöön.

    Aina kun Kepun kannatus uhkaisi vähentyä, silloin taas perustettaisiin uusia pitäjiä, näin ollen Keskustan kannatus pidettäisiin kepulikonstein ylhäällä ja mikään ei muuttuisi. Maamme Kaupunkiseudut autioituisivat ja sieltä saataisiin halpaa työvoimaa raivaamaan uutta peltoa meidän Suomalaisten onneksi ja menestykseksi.

    Äänestä

voi voi sano degeneroitunut marisija.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tannerahot. kirjoitti:

Kepu, Mari Kiviniemen johdolla, eittämättä hirttää itsensä tähän kavalaan Kuntauudistukseen.. Kuten nyt on tullut selville, niin joka ainoan Kunnanjohtajan ja Toimihenkilön viesti on Kuntaministerille, että kyllä me pärjäämme. Vaikka kunta onkin "Korviaan" myöten velasssa.

Tässä kuntauudistuksessa onkin nähtävissä toinen toistaan radikaalisimpia piirteitä. Kunnan "Johtotroikka"yrittää kynsin hampain pitää kiinni vielä "olemattomastaan" työpaikasta, tai siis puhtaasti Valtiovallan maksamasta työpaikasta.

On se vaan kumma, kun Kuntien johtajat ja viranomaiset eivät vaan usko, että nyt on tämä "Kitukunta" tullut tiensä päähän. Me Suomalaiset arvostelemme Kreikan valtion velkoja, mutta emme kuitenkaan näe oman maamme Kuntien "vekakierrettä".

Toisaalta kyllähän maaseudun viljelijäväestön pitäisi tietää, jos tila on liian pieni, niin lisämaata on silloin hankittava, ja pyrittävä kasvattamaan tilakokoa. Tässähän on myöskin kuntakoon kasvattamisen peruajatus.

Vielä minä muistuutasin siitä Eteläpohjanmaan isännästä joka loihe lausumaan"Iso on hyvää olkoon se vaikka V..,u", pitäisi näiden kuntien yhdistymistä jarruttavien Kuntapäättäjien edes uskoa tätä Isäntämiestä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu