Maailman pahoinvoinnin syyt ovat selvästi tunnistettavissa.
Aina on ollut häirikkölapsia ja aikuisia jotka eivät sulaudu ihmislajin yhteisiin pelisääntöihin. Näin on ollut ihmiskunnan alkuhämäristä asti. Noista ajoista aina meidän aikaamme 1900 luvun alkuun asti luonto karsi ihmiskuntaa ankaralla kädellä ja tulilinjalla olivat juuri ne, joiden käytös ei sopinut yhteiseen kehityslinjaan. Sen seurauksena laji pääsi kehittymään luonnon näkökulmasta toivottuun suuntaan. Häiriköt ja muuten heikot yksilöt seuloutuivat väestöstä heimon hylkäämisien ja onnettomuuksien kautta muiden jatkaessa elämäänsä. Tällainen yhteisöllisyys poimi jalot yksilöt joukosta ja ihmislaji kehittyi heidän varassaan ja heidän geenistöön perustuen. Tämä elämän tyyli piti omalta osaltaan myös ylikansoitusta kurissa vaikkakin ihmisyhteisöt ymmärsivät jo tuolloin sen ydinajatuksen, että "ei se määrä vaan se laatu". Heidän kykynsä hahmottaa elämän realiteetit, estivät heitä synnyttämästä enempää lapsia kuin mihin yhteisön kantokyky riitti. Ihmisarvo oli käsitteenä tuttu jo tuolloin mutta sen määräytymisperusteet olivat selvästi määriteltävissä. Ihmisarvo ei ollut mikään itsestäänselvyys, vaan se piti ansaita työllä ja sellaisilla ominaisuuksilla toiminnoilla joista oli hyötyä koko yhteisölle. Tähän ihmisarvo käsitteeseen perustuu se asia, että me olemme olemassa nyt ja tässä.
Nykymuotoisen ihmisarvo käsitteen astuttua mukaan, elämä on alkanut vieriä alamäkeä tässä suhteessa. Ihmiskunta on omaksunut sen harhaopin, että heidän velvollisuutensa on ihmisoikeus käsitteen perusteella vetää kaikenlaiset yhteisön kannalta hyödyttömät ja häiriötä tuottavat yksilöt perässään hamaan tulevaisuuteen ja ylläpitää ja rahoittaa heidän elämänsä. Tämän ihmisarvo käsitevirheen vuoksi nykypäivän maailma hukkuu ongelmiin mm, ylikansoituksen ja rikollisuuden muodossa.
Aikaisempi määritelmä "Ihmisarvo" oli oikeampi, koska se sisälsi sen ydinajatuksen yksilön arvosta yhteisössä. Nykyään puhutaan vain ihmisoikeuksista joka on määritelmänä paljon hämärämpi. Se ei kerro, että mistä on kysymys ja mihin saakka tuo "ihmisoikeus" käsite ulottuu. Mitä kaikkea sen sisään saadaankaan mahdutettua? Kuuluuko avaruuden ja merenpohjan omistaminen ihmisoikeuksiin? Onko sarjamurhaajalla samat ihmisoikeudet kuin nuhteettomalla ja ahkeralla ihmisellä ja jos on niin millä perusteilla, koska niitä perusteita pelkkä termi ei voi määritellä.
Nykyään maailma täyttyy häiriötekijöistä jotka syövät voimaa siltä ydinjoukolta joiden tehtävänä on pitää elämää yllä ja kehittää sitä lajin kannalta suotuisaan suuntaan.
Aina on ollut häirikkölapsia ja aikuisia jotka eivät sulaudu ihmislajin yhteisiin pelisääntöihin. Näin on ollut ihmiskunnan alkuhämäristä asti. Noista ajoista aina meidän aikaamme 1900 luvun alkuun asti luonto karsi ihmiskuntaa ankaralla kädellä ja tulilinjalla olivat juuri ne, joiden käytös ei sopinut yhteiseen kehityslinjaan. Sen seurauksena laji pääsi kehittymään luonnon näkökulmasta toivottuun suuntaan. Häiriköt ja muuten heikot yksilöt seuloutuivat väestöstä heimon hylkäämisien ja onnettomuuksien kautta muiden jatkaessa elämäänsä. Tällainen yhteisöllisyys poimi jalot yksilöt joukosta ja ihmislaji kehittyi heidän varassaan ja heidän geenistöön perustuen. Tämä elämän tyyli piti omalta osaltaan myös ylikansoitusta kurissa vaikkakin ihmisyhteisöt ymmärsivät jo tuolloin sen ydinajatuksen, että "ei se määrä vaan se laatu". Heidän kykynsä hahmottaa elämän realiteetit, estivät heitä synnyttämästä enempää lapsia kuin mihin yhteisön kantokyky riitti. Ihmisarvo oli käsitteenä tuttu jo tuolloin mutta sen määräytymisperusteet olivat selvästi määriteltävissä. Ihmisarvo ei ollut mikään itsestäänselvyys, vaan se piti ansaita työllä ja sellaisilla ominaisuuksilla toiminnoilla joista oli hyötyä koko yhteisölle. Tähän ihmisarvo käsitteeseen perustuu se asia, että me olemme olemassa nyt ja tässä.
Nykymuotoisen ihmisarvo käsitteen astuttua mukaan, elämä on alkanut vieriä alamäkeä tässä suhteessa. Ihmiskunta on omaksunut sen harhaopin, että heidän velvollisuutensa on ihmisoikeus käsitteen perusteella vetää kaikenlaiset yhteisön kannalta hyödyttömät ja häiriötä tuottavat yksilöt perässään hamaan tulevaisuuteen ja ylläpitää ja rahoittaa heidän elämänsä. Tämän ihmisarvo käsitevirheen vuoksi nykypäivän maailma hukkuu ongelmiin mm, ylikansoituksen ja rikollisuuden muodossa.
Aikaisempi määritelmä "Ihmisarvo" oli oikeampi, koska se sisälsi sen ydinajatuksen yksilön arvosta yhteisössä. Nykyään puhutaan vain ihmisoikeuksista joka on määritelmänä paljon hämärämpi. Se ei kerro, että mistä on kysymys ja mihin saakka tuo "ihmisoikeus" käsite ulottuu. Mitä kaikkea sen sisään saadaankaan mahdutettua? Kuuluuko avaruuden ja merenpohjan omistaminen ihmisoikeuksiin? Onko sarjamurhaajalla samat ihmisoikeudet kuin nuhteettomalla ja ahkeralla ihmisellä ja jos on niin millä perusteilla, koska niitä perusteita pelkkä termi ei voi määritellä.
Nykyään maailma täyttyy häiriötekijöistä jotka syövät voimaa siltä ydinjoukolta joiden tehtävänä on pitää elämää yllä ja kehittää sitä lajin kannalta suotuisaan suuntaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.