1990-luvun laman vuosina alun alkaen vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi järjestetty kotipalvelu loppui miltei kokonaan. Erityisen selvästi tutkimuksessa erottuivat kouluterveydenhuollon leikkaukset.
– Ne kunnat, jotka lähettivät vaikeahoitoisia nuoria laitoshoitoon, säästivät kouluterveydenhuollossa huomattavasti enemmän kuin samansuuruiset vertailukunnat ja joutuivat sitten käyttämään 2000-luvulla huomattavasti enemmän resurssejaan erikoissairaanhoitoon.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/avopalveluista-säästäminen-näkyy-nyt-kalliisti/737517
– Ne kunnat, jotka lähettivät vaikeahoitoisia nuoria laitoshoitoon, säästivät kouluterveydenhuollossa huomattavasti enemmän kuin samansuuruiset vertailukunnat ja joutuivat sitten käyttämään 2000-luvulla huomattavasti enemmän resurssejaan erikoissairaanhoitoon.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/avopalveluista-säästäminen-näkyy-nyt-kalliisti/737517
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pieksämäellä on ihastuttu 'hyvinvointisuunnitelmiin', joita tuetaan lähikoulujen lakkauttamisella ja muilla vastaavilla säästötoimenpiteillä.
Yksi etu tällä toiminnalle on. Kun muualla kotipaikkakunnallaan ilman työpaikkaa jäävät nuoret muuttavat työpaikan perässä muualle, täällä ne jäävät työllistämään sosiaaliviranomaisia. Hyvällä tuurilla jotkut nuoret saavat jopa lapsia, joista riittää lastensuojelulle paljon iloa. Kaupungin ikärakenne ei näytä vinoutuneelta, kun kylällä on nuoria enemmän kuin muualla. Tämä on vain hyvin hyvin kallista ja nuorten hyvinvoinnin kannalta täysin moraalitonta toimintaa.
Tämä touhu muistuttaa hölmäläisten peiton jatkamista - säästetään toisesta päästä lisäämällä toiseen päähän. Kokonaiskustannukset eivät laske. Todellisia säästöjä ei tule.
Suuri ero hölmöläisten hommaan verrattuna on siinä, että nyt säästetään ennaltaehkäisystä ja maksetaan sitten kalliina korjaavana hoitona.
... mukavasti hetken uimahallin kylmässä vedessä!
taakseen jättää, sen edestään löytää :)
Pienten vikojen etsiminen on kallista, kun kustannuksia vertaa pienten vikojen korjauskustannuksiin. Pieniä vikoja voi etsiä ja korjata kuka tahansa normaalilla järjellä varustetut. Pienimuotoinen kunnossapito ei voi olla kustannustehokasta.
Isot viat paljastuvat itsestään asukkaiden sairastuessa. Isojen vikojen korjaamiseen on niihin erikoistuneet konsultit ja asiantuntijat. Läpimädän hometalon kunnostaminen on tietenkin kustannustehokasta.
Vai onko asia juuri päinvastoin?
Kuuntelin kotia ajellessa uutisia. Katainen ja Urpilainen meinavat säästää leikkaamalla menoja ja korottamalla veroja. Jos valtakunnan hallitus säästää veroja korottamalla, eikö kaupunginhallitus voisi säästää samalla tavalla?