Kuulin vastaheränneenä aamu-uutisia väärin ja toki kun itsekin asiaa ajattelin ajattelin ettei 600 miljardia voi olla totta, eikä ole aprillipäivä.
Kuusi (6) miljardia lienee oikea summa.
Meillä kelpaa korottaa veroja nyt kun niitä joskus laskettiin urakalla aikoinaan.
Suomihan on aina ollut verojen kultainen luvattu maa. Heh.
Ihmiset aina motkottivat veroja mutta kukaan ei osannut ajatella koskaan mitä sillä saa ? Meillähän on kolme suurinta yhteiskunnan sektoria aina;
1. Terveys
2. Koulutus
3. Sosiaalitoimi
Nuo ne aina ensimmäisenä vaativat rahaa ja kukapa niitä ei käyttäsi kaikissa elinaikanaan ?
Infrastruktuuri yleensä voi siihen lisätä, ja katulamput, heh.
Kannattaa aina miettiä näitä kun veroja kiroaa.
Olisiko mukavampaa mennä torille ja kadunkulmiin jakamaan almuja nälkään nääntyville sairaille hypotermiasta kärsiville ihmisille ?
Pahaa tekee nuo romaanikerjäläisetkin, mutta he harjoittavat ammattiaan, on perhe kotona jonne rahaa lähetetään. Monen moni perhe saa tulonsiirtoja perheenjäseltä joka asuu suomessa. Monet ovat tottuneet syömään riisiä ja valkoista leipää, sellaisella elävät ja ei muuta omaisuutta kuin vaatteet päällä.
Kotona on sänky, kattila, lautanen, lusikkaähaarukka ja paistinpannu muki.
Romanimummo kun kuolee ostaa perikunta heti mersun ja ihmiset luulevat että kaikki on varastettua. Ei heilläkään ole kuin puku päällä ja kamarin lipaston omistavat usein. Itsekin kun jotakin ostan syön 100 eurolla kuukaudessa.
Ei tätä tajua jotka ostavat valmiita pizzoja joka kuukausi 500 eurolla.
Nytkin pitää mennä hakemaan lasermonitoimikone. Kyllästyin jatkuviin mustekasettien ostoon ja pitää kopioida kokonaisia kirjoja. Kaupungissa saa 5 centillä sivu kopioita, mutta 3,5 centillä sivu säästän jo koneen hinnan. Minulla on eläketulot. Jos kaivaa 2,5 euron kahvikuppirahan taskusta joka päivä, tekee se kuukaudessa 75 euroa. Kopiokone olisi kolmen kuukauden kahvikupeilla säästetty. Mitä pienemmät tulot sen tärkeämpää on menojen budjetointi. Näkee mihin rahat menevät ja sitten edelleen miten kohteissa säästää.
Tutkin juuri Euroalueen hallintokulttuuria. Keskeisimmiksi kysymyksiksi nousee talous, hallinto, tehtävät, toimiala, päätöksenteko.
Suomen ja unionin rahaliikenne. Ensiksi on todettava että EU on sellainen hökötys että se on kokonsa vuoksi monimutkainen ja monisäikeinen kaikessa toiminnassaan. Johtajia 30 000, mutta toisaalta Helsingin kaupungin palveluksessa on 40 000 henkilöä, joten sitä taustaa vasten asia ei ole mikään kamala. EU muuttuu koko ajan, on muuttunut jo vuodesta 1951 jolloin tehtiin ensimmäinen EU sopimus. EU on lähtenyt liikkeelle Energiakriisistä kun 1951 tehtiin hiilikaivosyhteistyösopimus. EU n hallintokulttuuri muuttuu koko ajan ja siinä on anglosaksinen, mannereurooppalainen, välimerellinen ja pohjoismainen kulttuuri joissa kaikissa on omat erityiset piirteensä. Eurooppalaiset arvot, traditiot, ja uusklassiset taloustieteet ja -kulttuurit kohtaavat. Työnjako, toimialat ja politiikat, päätöksenteko ja talous antaa hiertämistä loputtomiin huomioiden lisäksi myös mikro-. ja makrotason vallistevat muuttuvat tilanteet.
Voisimme tietysti vain toivoa että EU alueen talous sujuisi aina pikku noususuhtessa, niin olisi onnellista että jäsenmaat ottavat vastuun sopimuksista että ne myös toimeenpannaan käytännössä eli pidetään.
Yhden maan kriisi aiheuttaa parin vuoden taantuman koko unionin alueelle, eli se koskee jokaista. Minusta pitää herätä jo enenn kriittisiä pisteitä.
Olen itse sanonut aina että informaation ja tietotaidon, vallan ja vastuun kohtaaminen on aina iso ja hankala kysymys mielestäni, sillä asiat vativat päätöksentekoa. Nopeaa reagointia. Maailmanlaajuiset kysymykset ovat niin paljon pätevää asiantuntemusta vaativia että poliittisen päätöksenteonkin kohdalla pitää yhdessä asiassa olla aina monta asiantuntemuksellista näkökohtaa; sosioekonomiset, poliittiset ja lainsäädännölliset asiat.
Siksi meillä on syntynyt uuden ajan uusi hallintotapa jonka rautarouva Thathcer ja Ronald Reagan joskus kehittivät karsien raskaita hallintoja kustannustehokkaimmaksi, keskitettiin, desentralisoitiin, managerialismi/ ammattijohtajuus loi valtaa ja vastuuta pois byrokratiasta.
Byrokratia ei ole kirosana sinänsä vaan sivistyksen ja menestyksen kehto ollut meilläkin, sillä byrokratia on luonut koulutusjärjestelmät, pätevyyden sitä kautta, asiantuntemuksen, know-how, jolla sitten on mällätty kun kerran osataankin eikä olla aivan alkutuotannon tasolla. Hauskaa sekin olisi pitää navettaa ja kaivaa suota varmaan vaihteeksi.
yst. jari
Kuusi (6) miljardia lienee oikea summa.
Meillä kelpaa korottaa veroja nyt kun niitä joskus laskettiin urakalla aikoinaan.
Suomihan on aina ollut verojen kultainen luvattu maa. Heh.
Ihmiset aina motkottivat veroja mutta kukaan ei osannut ajatella koskaan mitä sillä saa ? Meillähän on kolme suurinta yhteiskunnan sektoria aina;
1. Terveys
2. Koulutus
3. Sosiaalitoimi
Nuo ne aina ensimmäisenä vaativat rahaa ja kukapa niitä ei käyttäsi kaikissa elinaikanaan ?
Infrastruktuuri yleensä voi siihen lisätä, ja katulamput, heh.
Kannattaa aina miettiä näitä kun veroja kiroaa.
Olisiko mukavampaa mennä torille ja kadunkulmiin jakamaan almuja nälkään nääntyville sairaille hypotermiasta kärsiville ihmisille ?
Pahaa tekee nuo romaanikerjäläisetkin, mutta he harjoittavat ammattiaan, on perhe kotona jonne rahaa lähetetään. Monen moni perhe saa tulonsiirtoja perheenjäseltä joka asuu suomessa. Monet ovat tottuneet syömään riisiä ja valkoista leipää, sellaisella elävät ja ei muuta omaisuutta kuin vaatteet päällä.
Kotona on sänky, kattila, lautanen, lusikkaähaarukka ja paistinpannu muki.
Romanimummo kun kuolee ostaa perikunta heti mersun ja ihmiset luulevat että kaikki on varastettua. Ei heilläkään ole kuin puku päällä ja kamarin lipaston omistavat usein. Itsekin kun jotakin ostan syön 100 eurolla kuukaudessa.
Ei tätä tajua jotka ostavat valmiita pizzoja joka kuukausi 500 eurolla.
Nytkin pitää mennä hakemaan lasermonitoimikone. Kyllästyin jatkuviin mustekasettien ostoon ja pitää kopioida kokonaisia kirjoja. Kaupungissa saa 5 centillä sivu kopioita, mutta 3,5 centillä sivu säästän jo koneen hinnan. Minulla on eläketulot. Jos kaivaa 2,5 euron kahvikuppirahan taskusta joka päivä, tekee se kuukaudessa 75 euroa. Kopiokone olisi kolmen kuukauden kahvikupeilla säästetty. Mitä pienemmät tulot sen tärkeämpää on menojen budjetointi. Näkee mihin rahat menevät ja sitten edelleen miten kohteissa säästää.
Tutkin juuri Euroalueen hallintokulttuuria. Keskeisimmiksi kysymyksiksi nousee talous, hallinto, tehtävät, toimiala, päätöksenteko.
Suomen ja unionin rahaliikenne. Ensiksi on todettava että EU on sellainen hökötys että se on kokonsa vuoksi monimutkainen ja monisäikeinen kaikessa toiminnassaan. Johtajia 30 000, mutta toisaalta Helsingin kaupungin palveluksessa on 40 000 henkilöä, joten sitä taustaa vasten asia ei ole mikään kamala. EU muuttuu koko ajan, on muuttunut jo vuodesta 1951 jolloin tehtiin ensimmäinen EU sopimus. EU on lähtenyt liikkeelle Energiakriisistä kun 1951 tehtiin hiilikaivosyhteistyösopimus. EU n hallintokulttuuri muuttuu koko ajan ja siinä on anglosaksinen, mannereurooppalainen, välimerellinen ja pohjoismainen kulttuuri joissa kaikissa on omat erityiset piirteensä. Eurooppalaiset arvot, traditiot, ja uusklassiset taloustieteet ja -kulttuurit kohtaavat. Työnjako, toimialat ja politiikat, päätöksenteko ja talous antaa hiertämistä loputtomiin huomioiden lisäksi myös mikro-. ja makrotason vallistevat muuttuvat tilanteet.
Voisimme tietysti vain toivoa että EU alueen talous sujuisi aina pikku noususuhtessa, niin olisi onnellista että jäsenmaat ottavat vastuun sopimuksista että ne myös toimeenpannaan käytännössä eli pidetään.
Yhden maan kriisi aiheuttaa parin vuoden taantuman koko unionin alueelle, eli se koskee jokaista. Minusta pitää herätä jo enenn kriittisiä pisteitä.
Olen itse sanonut aina että informaation ja tietotaidon, vallan ja vastuun kohtaaminen on aina iso ja hankala kysymys mielestäni, sillä asiat vativat päätöksentekoa. Nopeaa reagointia. Maailmanlaajuiset kysymykset ovat niin paljon pätevää asiantuntemusta vaativia että poliittisen päätöksenteonkin kohdalla pitää yhdessä asiassa olla aina monta asiantuntemuksellista näkökohtaa; sosioekonomiset, poliittiset ja lainsäädännölliset asiat.
Siksi meillä on syntynyt uuden ajan uusi hallintotapa jonka rautarouva Thathcer ja Ronald Reagan joskus kehittivät karsien raskaita hallintoja kustannustehokkaimmaksi, keskitettiin, desentralisoitiin, managerialismi/ ammattijohtajuus loi valtaa ja vastuuta pois byrokratiasta.
Byrokratia ei ole kirosana sinänsä vaan sivistyksen ja menestyksen kehto ollut meilläkin, sillä byrokratia on luonut koulutusjärjestelmät, pätevyyden sitä kautta, asiantuntemuksen, know-how, jolla sitten on mällätty kun kerran osataankin eikä olla aivan alkutuotannon tasolla. Hauskaa sekin olisi pitää navettaa ja kaivaa suota varmaan vaihteeksi.
yst. jari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisäys;
Itse asiassa en tutkija ole, kun mainitsin että "tutkin juuri EU:ta"
olen opiskelija.
Tutkijat tekevät taas tutkimustyötä ja opiskelijat sitten tutkivat ja opiskelevat niiden työn hedelmiä.
EU ei sinänsä ole peikko, "politiikka" merkitsee aina yhteisien asioiden hoitoa.
Aina yhteisiä asioita on hoidettu. Pakko hoitaa Mooseksesta lähtien on hoidettu yhteisiä asioita. Mooseksen mallidoktriini jo että kansalla oli johtaja.
Jumalan siunausta
jari