Tuttu palasi Saksasta aivan järkyttyneenä elintarvikkeiden hintatasoon:
"Ruoka maksaan vähemmän kuin puolet Suomen hintoihin verrattuna - juomista puhumattakaan. Ihmiset kulkevat hyviissä vaatteissa ja ajavat komeilla autoilla - asuvatkin tilavammin kuin suomalaiset. Maksuvoimassa löytyy koska verotkaan ei pahemmin rasita"
Johtopäätös:
Saksassa täytyy olla vähän kuntia sillä siitähän kaikki hyvä yhteiskunnassa lähtee.
"Ruoka maksaan vähemmän kuin puolet Suomen hintoihin verrattuna - juomista puhumattakaan. Ihmiset kulkevat hyviissä vaatteissa ja ajavat komeilla autoilla - asuvatkin tilavammin kuin suomalaiset. Maksuvoimassa löytyy koska verotkaan ei pahemmin rasita"
Johtopäätös:
Saksassa täytyy olla vähän kuntia sillä siitähän kaikki hyvä yhteiskunnassa lähtee.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Saksassa, eikä muissa länsimaisissa sivistysvaltioissa mm. politikot, puolueet ja johtavat poliittisesti nimitetyt virkamiehet, eivät pysty varastamaan ja vetämään välitä niin paljoa kuin Suomessa. Muualla media hoitaa homman ja "valvoo" noiden päättäjien touhua, täällä suomessa taas media lähinnä keskittyy peittelemään ja muokkaamaan noiden päättäjien hölmöilyjä . . . paitsi tietysti PerusSuomalaisten - josta on tullut kansallisnen poliittisen maailman sirkushuvi "syötä Persu medialle", joko valheellisella tai oikealla tiedolla, lopputulos on aina sama. Persujen päitä vaaditaan vadille. No meni osittain hieman asian ohi.
Kuntien määrällä ei ole niin väliä, jos niiden toiminta on luonteeltaan enemmän kotiseutuyhdistystyyppistä. Suomessa kuntien kautta ohjautuu kuitenkin merkittäviä taloudellisia resursseja, minkä vuoksi kuntarakenneuudistus on välttämätön, jos halutaan päästä kestävän talouden uralle ja välttää siten uhkaava kestävyysvaje.
Saksan asukastiheys on aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Saksan tapainen valtio onkin järkevä asuttaa tasaisesti, kun väkeä riittää joka kolkkaan ja kaikkialla on hyvät taloudelliset menestymisedellytykset. Sen sijaan esim. Suomen ja Italian tapaisissa maissa kehitys kehittyy vain toisessa päässä maata toisen pään vajotessa koko ajan pahempaan tilaan. Italissa etelästä huolehtiikin sitten mafia ja meillä pohjoisesta Kepumafia.
Eli kunnat listiin ja Vanhukset hautaan niin kunnille ei tule rasituksia ja valtiokin säätää:D?
Et ole vielä selvittänyt mistä ne säästöt tulee tuossa kuntakarttaharjoituksessa. Millä tavalla se huoltosuhdetta parantaa kun on vähemmän kuntia hoitamassa noita asioita.
Kerro se taikatemppu äläkä kirjoittele tuota mantraasi!!!
"Suomessa kuntien kautta ohjautuu kuitenkin merkittäviä taloudellisia resursseja, minkä vuoksi kuntarakenneuudistus on välttämätön, jos halutaan päästä kestävän talouden uralle ja välttää siten uhkaava kestävyysvaje."
Tuohon et usko itsekään, siis että nuine perusteluineen kuntarakenneuudistus nyt kaavaillussa mittasuhteessa olisi välttämätön. Kestävyysvajeen keskeisin elementti maassamme on byrokratian kerrostuneisuus läpi koko hallintokoneiston: liikaa päällekkäistä päätöksentekoa. Kuntasektorin typistämisellä ei nähdäkseni saavuteta tässä kakussa käytännössä mitään säästöjä.
Ainut mikä säästää, on maaseudun tiettyjen osien autioittaminen, mutta sen minkä minä ymmärrän, siihen meillä ei todellakaan ole varaa kahdesta merkittävästä syystä:
1) Suuri joukko ihmisiä menettäisi merkittävän osan omaa identiteettiään, josta seuraisi parin sukupolven trauma, tuskin pidempi kuitenkaa,
2) Muuttuvassa maailmassa elintarviketuotannon näkökulma tulee korostumaan. Meillä ei ole varaa luovuttaa pois viljelykäytöstä laajoja maa-alueita, mikä seikka realisoituisi maaseudun autioitumisen myötä.
Siitä lähdetään, että hyvin pian elämme euroopassa kriisiaikoja. Nyt kaavailtu kuntauudistusbuumi ei millään tavalla valmista suomalaisia tuleviin koettelemuksiin, ennemminkin päinvastoin.
Miksi AINOASTAAN Suomessa tarvitaan megakuntia? Täysin nykyaikaiset ja menestyvät maat eivät puuhaa koko ajan kuntauudistuksia - jostain syystä niiden ei tarvitse vaikka niissä on pikkukuntia pilvin pimein.
Saksassa kuntien keskimääräinen asukasluku on pienempi kuin Suomessa nyt eikä tee heikkoakaan pärjäämisen kanssa. Kukaan ei uhkaile maailmanlopulla sen vuoksi.
>>>Kuntien määrällä ei ole niin väliä, jos niiden toiminta on luonteeltaan enemmän kotiseutuyhdistystyyppistä.
>>>Ainut mikä säästää, on maaseudun tiettyjen osien autioittaminen
Koko maan huoltosuhde ei titenkään parane. Suurilla kunnilla on kuitenkin mahdollista järjestää palvelut kustannustehokkaammin kuin pienillä. Näin ei synny palvelujen vajaakäyttöä. Tyypillinen esimerkki palvelujen vajaakäytöstä ovat olleet kyläkoulut. Sen vuoksi niitä on lopetettu kuntien päätöksillä. Se kuvaa hyvin sitä, mistä tässä on kyse.
Lisäksi suuri kunta voi houkutella paljon paremmin yrittäjiä ja pätevää henkilökuntaa alueelleen kuin pieni kunta. Tämä ilmiö on tunnettu jo pitkästään. Sen vuoksi jo 1970-luvulla maksettiin syrjäseutulisää niille kunnan virkamiehille, jotka suostuivat lähtemään periferoihin töihin. Yirtykselle on puolestaan saada riittävästi työvoimaa, suuret lähimarkkinat ja hyvät kulkuyhteydet. Näihin pienissä kunnissa ei ole mahdollisuuksia.
Pitkällä aikavälillä suurkunnalla on kaavoituksen avulla mahdollisuus rakentaa kuntaansa kustannustehokkaasti. Tämä tarkoittaa tottakai enemmän keskittämistä, jotta teiden, vesijohtojen, viemärien, sähkölinjojen jne. rakentaminen ja ylläpito tulisivat halvemmiksi.
Outoa puhetta sinulta ja täysin päinvastaista, mitä kepulaiset ovat esittäneet. Kepun mukaanhan hallintokuluissa ei säästetä juuri mitään, koska ne ovat vain marginaalinen osa. Siinä olenkin samaa mieltä Kepun kanssa. Pääpaino ei ole hallintokuluissa eikä missään päällekkäisissä byrokratioissa. Mikään faktatieto ei tue väitettäsi. Kuntaremontilla kunnista on tarkoitus tehdä elinvoimaisia eikä jättää osaa kunnista odottamaan saattohoitoa, missä tilassa osa on jo nyt.
Maaseudun autioittamisen pääbuumi meni jo. Se tapahtui 60- ja 70-luvuilla. Ei se silloinkaan sen kummenpaa traumaa aiheuttanut, ellei sellaiseksi lasketa ihmisten elintason rajua nousua, kun ihmiset pääsivät leivän syrjään kiinni niin eteläisen Suomen kaupungeissa kuin Ruotsissa sinne muuttaneiden osalta.
Jos uskotaan elintarviketuotannon aseman muutokseen Suomessa, tästä pitäisi tehdä laaja tulevaisuutta koskeva selvitys. Tiettävästi edes maatalouspuolue Kepu ei ole ehdottanut tällaisen selvityksen tekemistä. Syy siihen taitaa olla se, ettei löydy väitettäsi tukevia perusteita. Eikä pellonraivaus ole ennenkään tuottanut vaikeuksia. Päinvastoin viljelyolosuhteet voivat parantua, kun maan annetaan olla jonkun aikaa herran huomassa.
Tuomiopäivän pasuunan puhaltajia aina riittää. Kuulunet siihen joukkoon.
Kuntien määrään ei siis Mielipidepankin todistuksen mukaan tarvitse puuttua. Ongelma on kuntien vastuulle sälytettyjen toimintojen kuten terveydenhoidon järjestäminen. Sote on siirrettävä pois kunnilta. Itse kuntien määrä ei ole problema.
Olen samaa mieltä myös maan eri osien tilanteessa. Pohjoisen kaivostoimintaan ym. tuotantoon pohjautuva tuottavuus kasvaa ja Pääkaupukiseudun paperinpyöriitäjien kylä on vaikeuksissa. Elämä siellä perustuu yhteiskunnan varoilla elämiseen. Asuminenkaan ei etelässä onnistu ilman suuria asumistukia.
Muuten Mielpidepankin epätoivoinen itku alkaa huvittaa yhä enemmän. Mitä muuta degeroituneelta marisiljat voi odottaa`?
Kuntien määrä ei sinällään ole ongelma. Ongelma on väestön asuminen liian hajallaan. Tästä seuraa se yletön tehottmuus, mikä aiheuttaa meille suomalaisille lisäkustannuksia verrattuna muihin maihin. Voi sanoa, että suomalaisten kilpailukyky kärsii tästä ratkaisevan paljon. Meillä on muitakin riesoja kuten kylmä talvikausi, joka aiheuttaa lisäkuluja, minkä vuoksi ei tarvitsisi enää omin voimin niitä hankkia lisää.
Kysymyshän on siitä, että julkisia menoja pitää vähentää. Vähentämisen pitää kohdistua sinne, missä väljää sekä myös nousupaineita on eniten eli kuntatalouteen. Parempi tapa lähestyä asiaa olisi ollut valtionosuuksien selkeät leikkaukset ja kuntien taloudellisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Tähän voi liittää sen, että kuntien velvoitteita antaa tasalaatuisia palveluita kansalaisille koko maassa, puretaan ja annetaan kuntien itse päättää tasosta ja laadusta enemmän.
Kuntarakenneuudistustyöryhmän raportista on kyllä luettavissa, mitkä seudut ovat vaikeuksissa ja mitkä eivät. Pääkaupunkiseudun työpaikkaomavaraisuus on erinomainen. Helsingissä on jopa noin 100 000 työpaikkaa ulkopaikkakuntalaisille ekstrana. Siihen ei kykene yksikään toinen kunta. Yhteiskunnan varoista ohjautuu selvästi pienempi osa pääkaupunkiseudulle kuin muualle Suomeen laskettuna asukasta kohden. Tämäkin fakta selviää, kun perehdyt kuntatyöryhmän raportin lukuihin.
Oma näkemykseni asiassa on hyvin yksinkertainen. Meidän tulee saada Suomi-laivan kurssi käännettyä kohden taloudellista menestystä. Koko maan etu pitää asettaa silloin pitäjäkohtaisten etujen edelle. Tämä näyttää olevan Kokoomuksen lähtökohta kaikessa yksinkertaisuudessaan ja se on aivan erinomainen lähtökohta minunkin mielestäni. Kepu lähtee tarkastelemaan asioita alueellisesta näkökulmasta vähät välittämällä koko maan edusta.
Mites se Ruotsi ja Norja.
Näissä maissa asutaan ihan yhtä hajallaan kuin Suomessakin.
Kuitenkaan kukaan eri puhu siellä kuntien listimisestä.
Sitten miten kuntien yhdistäminen sitten tiivistäisi asutusta??? Samat talot ja mökit jököttää täsmälleen samalla paikalla oli se kunnan nimi sitten Helsinki tai Tervola:D
Oikeastaan yksihailee mitä sitten tulee tehtäväksi, mutta tällaisella aikataululla ei ole syytä tehdä yhtään mitään - tuosta ei tule kuin lisää Kokoo . . . , ei kun kusipäisiä kakaroita ja rahaa poltetaan entistä tehokkaamin turhaan, ainoastaan Kokoomuksella olisi hauskaa, kun saisi kaikki palvelut ulkoistettua kavereilleen ylihintaan, mieluiten johonkin veroparatiisille sijoitetulle yhteisyritykselle.
Eli stoppi nyt pariksi vuodeksi, kunnes se selvitys edes kuntien tehtävistä saadaan tehtyä.
Ruotsissa ei asuta yhtä hajallaan kuin Suomessa. Asutus on voimakkaasti keskittynyt Tukholman leveyksille ja siitä etelään. Myös maatalouden paino on Ruotsissa tällä luonnostaan viljavimmalla alueella.
Tottakai Ruotsin maatalous painottuu etelään koska siellä on viljava Skånen alankomaa joka on kuin luotu maanviljelyyn. Ruotsi on kyllä vankasti asuttu pohjoisia kolkkia myöten Kiirunan kaivoskaupungista on rata Narvikiin valtamerisatamaan. Ei kannata aliarvioida Ruotsin eikä Norjan pohjoisia alueita. Ruijassa on paljon komeammat ttaktorit maatalojen pihoilla kuin missään Suomen lapissa.
Pohjois-Ruotsi on merkittävä energian tuottaja ja sen kuten myös kaivosteollisuuden tieltä ovat joutuneet poromiehet ja riekonpyytäjät väistymään:
http://www.youtube.com/watch?v=IEJcNF5lDI4&feature=related
Tässä linkissä saksalaisen Aldin hintoja:
http://www.aldi-sued.de/de/html/product_range/sortiment_ab_mo-05kw1012.htm?WT.z_src=main
1,5 litran limupullo 39 senttiä...
http://www.aldi-sued.de/de/html/product_range/sortiment_be_light.htm?WT.z_src=main
..ruokaviinit samasta kaupasta pari euroa pullo...
http://www.aldi-sued.de/de/html/product_range/sortiment-kw3308.htm?WT.z_src=main