Lapsen kolmikielisyys

26

Odotamme mieheni kanssa esikoistamme ja paljon mietityttää tämä kieliasia. Mieheni ei ole suomalainen ja puhummekin keskenämme englantia. Meille on itssestäänselvyys, että kumpikin puhuu ja opettaa lapsellemme omaa äidinkieltään (joka siis miehelläni on muu kuin englanti).

Olemme ajatelleet, että kun sen aika tulee, laittaisimme lapsemme englanninkieliseen päivähoitoon ja kouluun. Ensinnäkin siitä syystä että vaikka tällä hetkellä asumme Suomessa, on paljon mahdollista, että tulemme asettumaan muualle. Tällöin englanti olisi väistämättä koulukieli. Ja toiseksi: vaikka puhumme mieheni kanssa sujuvaa englantia, emme kuitenkaan ole natiivin veroisia ja toivomme, että jos lapsemme oppii kolmanneksi kielekseen englannin, hän oppisi sen kerralla kunnolla.

Olisi mielenkiintoista kuulla muiden vastaavassa tilanteessa olevien/olleiden kokemuksia.

31

2473

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rohkeasti kielilla

      Ei muuta kun rohkeasti puhutte kaikki omia kielianne lapselle, sina suomea, miehesi omaa kieltaa ja yhteisena enkku. meilla oppi alle 3 vuotiaanna puhumaan kaikilla kolmella kiella !

    • .

      Mitä siinä tyhmiä kyselet! Lapsellehan se on vain rikkaus tulevaisuudessa kun on kielitaitoinen!

      • öymmmmm

        Joo en myöskää tajuu et miks pitää erikseen kysyä että opettaisko lapselle kolmea kieltä? Öymmmmm, itte olisin niin onnellinen jos osaisin sujuvasti jotain miljoonaa kieltä.


    • Tämmöistä..

      Olen englanninkielisessä esikoulussa töissä ja meillä on siellä vastaavanlainen tapaus: poika, jonka äiti on suomalainen ja isä libyalainen. Vanhemmat puhuvat murrettua englantia kotona keskenään ja tähän kieleen poikakin on opetettu. Saimme vasta tietää, että hänellä ei varsinaisesti ole äidinkieltä, eli mitään noista kielistä hän ei osaa kunnolla. Tällä hetkellä hän on psykologisissa testeissä ja vaikuttaa todella jääneen muista ikäisistään jälkeen kognitiivisissa tehtävissä.

      Kannattaa konsultoida ammattilaisia tämän asian suhteen. Monikielisyys on rikkaus, mutta kannattaa olla varovainen, jotta kuvaamani kaltaista tilannetta ei pääsisi syntymään.

      • rs63

        Tosi törkee tuollainen negatiivinen provo!
        Tuskin olet edes tuolla töissä.
        Itse olen saanut 3 kieltä syntymälahjaksi ja tunnen myös paljon muita. Se on VAIN positiivinen asia, eikä ole mitään pelkoja, että tulisi jotain ongelmia.
        Olen siis itse jo 48v, eli käytännön tietoa on asiasta.
        Kielet on VAIN rikkaus, ei ikinä mikään ongelma!


      • 24

        olen myös kuullut puolikielisistä nuorista, kun ei ole varsinaista yhtä äidinkieltä opittavana niin sitten ei osata yhtäkään kieltä kunnolla ja aika vaikeaksi menee elämä silloin kun ei voi kommunikoida toisten kanssa. Lapsen kehitys on jäänyt osittain vajakin tasolle kun koulussa ei voi menestyä kun ei opi lukemaan eikä kirjoittamaan kun ei ole kielelliset peruskommunikointi taidot kunnossa.


      • Ikävä totuus
        rs63 kirjoitti:

        Tosi törkee tuollainen negatiivinen provo!
        Tuskin olet edes tuolla töissä.
        Itse olen saanut 3 kieltä syntymälahjaksi ja tunnen myös paljon muita. Se on VAIN positiivinen asia, eikä ole mitään pelkoja, että tulisi jotain ongelmia.
        Olen siis itse jo 48v, eli käytännön tietoa on asiasta.
        Kielet on VAIN rikkaus, ei ikinä mikään ongelma!

        Ikävä kyllä kaikilla ei kykyä vastaanottaa kolmea kieltä, varsinkaan, jos vanhempien kielitaito ei ole kovin hyvä. Serkullani on ranskalainen isä ja suomalainen äiti. He asuvat Ruotsissa. Lapsi ei oppinut kirjoittamaan millään kielellä, mutta puhuu kyllä jollakin tavalla kaikkia. Nyt hän on aikuinen ja on leipomossa pakkaajana. Siellä ei tarvitse kirjoittaa. Luulen, että hän ei olisi oppinut hyvin yhtäkään kieltä. Kaikille ei vaan ole yhtä paljon lahjoja. Kannattaa tosiaan puhuaa välillä ammattilaisen kanssa, miten jatketaan.


      • en provoile
        Ikävä totuus kirjoitti:

        Ikävä kyllä kaikilla ei kykyä vastaanottaa kolmea kieltä, varsinkaan, jos vanhempien kielitaito ei ole kovin hyvä. Serkullani on ranskalainen isä ja suomalainen äiti. He asuvat Ruotsissa. Lapsi ei oppinut kirjoittamaan millään kielellä, mutta puhuu kyllä jollakin tavalla kaikkia. Nyt hän on aikuinen ja on leipomossa pakkaajana. Siellä ei tarvitse kirjoittaa. Luulen, että hän ei olisi oppinut hyvin yhtäkään kieltä. Kaikille ei vaan ole yhtä paljon lahjoja. Kannattaa tosiaan puhuaa välillä ammattilaisen kanssa, miten jatketaan.

        En tosiaan tarkoittanut viestillä mitään provoilla. Totesin vain, että näitä tapauksia on ja monikielisyyteen opettaminen voi olla tarkkuutta ja tietoa vaativaa puuhaa. Ja ennen kaikkea sen pitää olla johdonmukaista ja suunniteltua, jotta onnistumiseen luotaisiin paremmat edellytykset, kuten täällä on jo moneen otteeseen todettu. Ammattilaisten puoleen on hyvä kääntyä.


      • että joopa joo
        en provoile kirjoitti:

        En tosiaan tarkoittanut viestillä mitään provoilla. Totesin vain, että näitä tapauksia on ja monikielisyyteen opettaminen voi olla tarkkuutta ja tietoa vaativaa puuhaa. Ja ennen kaikkea sen pitää olla johdonmukaista ja suunniteltua, jotta onnistumiseen luotaisiin paremmat edellytykset, kuten täällä on jo moneen otteeseen todettu. Ammattilaisten puoleen on hyvä kääntyä.

        Siis oikeestikko ? Lapselle äidinkieli on se, jota kotona puhutaan. Äiti puhuu lapselleen omaa kieltään ja isä omaansa, sitten jos ei vanhemmilla ole yhteistä kieltä puhutaan sitä. Joo, lapset oppii kolmea kieltä, entä sitten. Kuinkahan paljon lie lapsia on maailmassa, jotka eivät osaa ns. äidinkieltään edes täydellisesti, suomessakin harvassa. Sinun teoriasi mukaan, vanhempien pitäisi siis puhua täydellisesti jokaista kieltä, että lapsi osaa kaiken täydellisesti ? Et ole tosissasi, harva suomalainen osaa suomeakaan, täydellisesti ja vielä harvempi osaa kirjoittaa oikein.


    • Varmasti eduksi lapselle monissa tilanteissa, mutta vaarana on se, mitä edellinenkin kirjoitti, että pahimmassa tapauksessa lapsi ei opi mitään kieltä ns. täydellisesti.

      • 14 + 4

        Sinäkö osaat suomea täydellisesti?

        Mä tiedän kymmenittäin (toki niitä on tuhansittain) suomalaisia, jotka eivät osaa suomea eivätkä mitään muutakaan kieltä kunnolla edes välttävästi, puhumattakaan että joku osaisi täydellisesti.


    • ................

      Meillä on puolivuotias lapsi, jolle minä puhun suomea ja isä saksaa. Toisillemme puhumme kuitenkin englantia, koska se on meidän yhteinen kieli. Meillä ei oo kuitenkaan tarkotus mitenkään panostaa engannin opettamiseen. Ollaan ajateltu, että lapsi saavuttaa varmaan joka tapauksessa nopeesti sen tason englannissa, mikä meillä on ja myöhemmin ihan normikoulussa ehkä vielä lisää. Meidän englanti on niin riittävä, että sillä hyvin pärjää ja voidaan olla tyytyväisiä vaikka lapset saavuttais vaan saman tason kuin mikä meillä on.

      • lapsia seurannut

        LApsen on hyvin tärkeää oppia yksi kieli hyvin, josta tulee hänen äidinkielensä. Jos alle kouluikäinen lapsi on monikielisessä ympäristössä, hän ei välttämättä opi yhtää kieltän hyvin, vaan saattaa oppia kolmekin kieltä välttävästi. Usein lapsen tärkein kieli on se, mitä hänen äitinsä puhuu tai mitä ympäristössä puhutaan, siis Suomessa suomen kieli. Vain harva lapsi on niin lahjakas, että oppisi kolme kieltä lähes täydellisesti. Englannin kielen ehtii oppia koulussa hyvin tasoltaan keskitasoinenkin lapsi. Kielen oppimisessa on myös eduksi, että hallitsee yhden kielen hyvin. Se on pohja muiden kielen omaksumiselle. Miksi kuormittaa lasta liikaa liian varhain!


      • Kielitieteilijä
        lapsia seurannut kirjoitti:

        LApsen on hyvin tärkeää oppia yksi kieli hyvin, josta tulee hänen äidinkielensä. Jos alle kouluikäinen lapsi on monikielisessä ympäristössä, hän ei välttämättä opi yhtää kieltän hyvin, vaan saattaa oppia kolmekin kieltä välttävästi. Usein lapsen tärkein kieli on se, mitä hänen äitinsä puhuu tai mitä ympäristössä puhutaan, siis Suomessa suomen kieli. Vain harva lapsi on niin lahjakas, että oppisi kolme kieltä lähes täydellisesti. Englannin kielen ehtii oppia koulussa hyvin tasoltaan keskitasoinenkin lapsi. Kielen oppimisessa on myös eduksi, että hallitsee yhden kielen hyvin. Se on pohja muiden kielen omaksumiselle. Miksi kuormittaa lasta liikaa liian varhain!

        Kaikki kaksikielisyyteen liittyvät tieteelliset tutkimukset puhuvat sen puolesta, että kaksikielisyydestä on lapsen kognitiiviselle kehitykselle pelkästään hyötyä.


      • kaksikielinen
        Kielitieteilijä kirjoitti:

        Kaikki kaksikielisyyteen liittyvät tieteelliset tutkimukset puhuvat sen puolesta, että kaksikielisyydestä on lapsen kognitiiviselle kehitykselle pelkästään hyötyä.

        Totta - paitsi silloin, kun lapsella on lukihäiriö tai dysfasia, jolloin yhdenkin kielen kunnolla oppiminen voi olla haastavaa. Tällöin useampi kieli sotkee entisestään jo muutenkin solmussa olevaa kielellistä ymmärrystä.

        KAKSIkielisyydestä on paljonkin tutkimuksia, mutta kolmikielisyys on nykypäivänä yleistyvää. Eli se että perheessä vanhemmat eivät puhu toistensa kieltä (ollenkaan) vaan on yhteinen vieras kieli, jolla kommunikoidaan keskenään. Näistä ei ole juurikaan tutkimuksia.

        On selvää, että lapsi voi oppia hyvin vain kielen, jota puhutaan hyvin. Jos yhteinen kieli on murtavaa, ei-äidinkielenpuhujien kieltä, oppii sen. Ei-äidinkielenään puhuvilla kieli on virheellisempää, vähemmän rikasta. Äidinkielen tulisikin olla se jommankumman vanhemman äidinkieli, jota kuulee autenttisena ja rikkaana kotona.

        Jos on selvää, että ollaan muuttamassa englanninkieliseen maahan, ja englanti on vanhempien yhteinen kieli, vaikka ei äidinkieli olekaan, englanninkielinen päiväkoti on ihan ok. Jos kuitenkin ollaan jäämässä Suomeen, suomenkielinen päiväkoti on parempi vaihtoehto.


    • Da_kyllä_ja

      Minulla on äidinkieli venäjä, suomi lähes yhtä vahvana kakkosena ja hyvänä kolmosena ruotsi.

      Ainoa heikkous tapauksessani oli kuulemma se, että opin kaikki kielet hieman tavallista hitaammin, ts. sanavarasto laahasi 1-2 vuotta jälkijunassa. Viisivuotiaana puhuin vielä sijamuodotonta suomea, mutta jo kouluun mennessä menin "suomalaisesta".

      Nyt, nelikymppisenä, en voisi olla onnellisempi kielitaidostani, joka on ollut mm. työelämässä enemmän kuin eduksi.

    • Da_kyllä_ja

      ...se piti vielä lisäämäni, että kirjoitin kaikista kielistä ylioppilaskokeessa (vanhan) laudaturin, joten kai minä sitten vain olen lahjakas. Tai ehkä tämän ketjun varoittelijat kommentoivat lämpimikseen.

    • mittsumoiidesuyo

      Tärkeintä on johdonmukaisuus kielten käytössä. Itse uskon, että on lapselle hyödyllisintä, että kumpikin puhuu tälle omaa äidinkieltään. Lapsi oppii silloin erottamaan kielet ja sanastot paremmin ja oppii molempia kieliä "täydellisessä" muodossaan. Jotenkin tuntuisi järjettömältä, että toinen vanhemmista puhuisi lapselle sellaista kieltä, jolla ei itse pysty kaikkea ilmaisemaan.

      Johdonmukaisuus säilyy myös siinä tilanteessa, että lapsi puhuu kolmatta kieltä päiväkodissa. Kolmikielisyydestä on vähemmän ennakkotapauksia ja tutkimusta kuin kaksikielisyydestä, mutta löysin nopealla googlaamisella esimerkiksi tällaisen sivuston: http://www.trilingualism.org/ Siellä on muun muassa tutkimuksia kolmikielisyydestä. Satuinpa myös Tukholmassa käydessäni näkemään yksityisen päiväkodin, jonka nimi on Trilingua. Nettisivujensa mukaan eräs perustajista on ranskalainen, jolla on kaksikieliset lapset (ranska-ruotsi), jotka oppivat erittäin aikaisin englantia kolmantena kielenä, kuulemma hyvin tuloksin. (http://www.trilingua.se/home/a-brief-history/)

      Lapsen sopeutumista kannattaa varmaankin seurata päiväkodin alettua. Voihan lapsen siirtää jomman kumman vanhemman kieliseen päivähoitoon, mikäli kielten vaihtelu alkaa stressata lasta.

      Kielten osaaminen on ehdottomasti rikkaus, mutta tärkeämpää on, että lapsi osaa vanhempiensa äidinkielet hyvin. Se auttaa oman identiteetin rakentamisessa. Englanninkielisen koulun käymiseen tai jopa englanninkielisessä maassa asumiseen tarvittavan englannin kielitaidon voi saavuttaa kivuttomasti, vaikka aloittaisi vasta kun se on välttämätöntä.

      Onnellista odotusta!

      • hkhfizswfj

        Ensisijainen kysymys on, miten hyvää englantinne on, mitä keskenänne puhutte ja lapsellekin opettaisitte. Jos se on hyvää ja laadukasta, niin sen opettamiselle on paikkansa, mutta kenties vasta vähän myöhemmin. Aloittakaa rauhassa pienen lapsen kanssa molempien vanhempien äidinkielillä, ja lapsi omaksuu varmasti enkunkin sitten aikanaan helposti, kun saa hyvät äidinkielen taidot ensin edes jossain kielessä. Tämä asia on tutkimuksissa todettu, että hyvä äidinkielen taito antaa hyvät edellytykset vieraiden kielten oppimiselle. Katsokaa, millainen lapsenne on ja miten hänellä lähtee kielen/kielten omaksuminen sujumaan, ja edetkää sen mukaan; lapset kun ovat aina yksilöitä, eikä kaikkiin päde samat "lainalaisuudet". Tutkimus ja kokemustieto kertovat kyllä siitä, että aika usein heti alkuunsa kolmen kielen tyrkyttäminen lapselle alusta alkaen on liikaa, eikä lopputulos ole kovinkaan mairitteleva sitten minkään kielen osalta. Ja erityisesti kannattaa muistaa ja huomioida se, että lapsi oppii juuri sellaisen kielen, mitä itse puhutte. Myöhemmin sitten poisoppiminen onkin paljon työläämpää.


      • Nasu
        hkhfizswfj kirjoitti:

        Ensisijainen kysymys on, miten hyvää englantinne on, mitä keskenänne puhutte ja lapsellekin opettaisitte. Jos se on hyvää ja laadukasta, niin sen opettamiselle on paikkansa, mutta kenties vasta vähän myöhemmin. Aloittakaa rauhassa pienen lapsen kanssa molempien vanhempien äidinkielillä, ja lapsi omaksuu varmasti enkunkin sitten aikanaan helposti, kun saa hyvät äidinkielen taidot ensin edes jossain kielessä. Tämä asia on tutkimuksissa todettu, että hyvä äidinkielen taito antaa hyvät edellytykset vieraiden kielten oppimiselle. Katsokaa, millainen lapsenne on ja miten hänellä lähtee kielen/kielten omaksuminen sujumaan, ja edetkää sen mukaan; lapset kun ovat aina yksilöitä, eikä kaikkiin päde samat "lainalaisuudet". Tutkimus ja kokemustieto kertovat kyllä siitä, että aika usein heti alkuunsa kolmen kielen tyrkyttäminen lapselle alusta alkaen on liikaa, eikä lopputulos ole kovinkaan mairitteleva sitten minkään kielen osalta. Ja erityisesti kannattaa muistaa ja huomioida se, että lapsi oppii juuri sellaisen kielen, mitä itse puhutte. Myöhemmin sitten poisoppiminen onkin paljon työläämpää.

        "Tämä asia on tutkimuksissa todettu, että hyvä äidinkielen taito antaa hyvät edellytykset vieraiden kielten oppimiselle." Aina tämän argumentin nähdessäni mietin itsekseni onko asia näin, vai ovatko kyseiset ihmiset vain luonnostaan kielellisesti lahjakkaampia kuin muut. Eli oppivat helposti sekä äidinkielensä että muut kielet. Niin tai näin, onhan se äidinkieli tärkeää olla olemassa joka tapauksessa, sellainen tunnekieli, jolla voi itseään ilmaista täysin varmasti ja oikein. Omassa tapauksessani itse puhun lapselle suomea, mies omaa kieltään ja yhdessä puhumme englantia. Lapselle en varsinaisesti aio englantia opettaa, mutta tokihan hän sitä tulee perhe-elämässä jonkin verran oppimaan kun se minun ja mieheni välinen kieli on ja sitä kuulee jatkuvasti.
        Tärkeintä kuitenkin on se, että jos sitä englantia puhutaan niin sen tulee olla tarpeeksi hyvää ettei kummallisella mongerruksella pilaa lapsen mahdollisuuksia oppia kieli kunnolla. Harmittavan monella suomalaisella englannin kielen osaaminen, etenkin ääntäminen, on järkyttävän huonoa. Kahdella tai yhdelläkin kielellä kun pärjää mainiosti ja aina niitä ehtii oppia myöhemmin. Eli parempi harvempia kieliä kuin "hoono soomi" tyylinen kieli.


    • suosittelen

      Kielitieteen opiskelijana olen sitä mieltä, että kolmikielisyys on kyllä saavutettavissa, kunhan sen kanssa ollaan johdonmukaisia, kuten joku jo aiemmin sanoi. Tutkimuksissa on todettu että lapsi pystyy oppimaan kyllä kaikki kolme kieltä erinomaisesti, vasta neljää kieltä käyttävillä lapsilla on todettu olevan vaikeuksia. On tosin totta, että sanavarasto karttuu monikielisellä lapsella hieman hitaammin varhaislapsuudessa, mutta ensimmäisten kouluvuosien aikana tämä ero on jo kurottu kiinni. Kognitiiviselle kehitykselle kielten oppimisesta ei ole haittaa, päin vastoin: monikieliset lapset pärjäävät paremmin esimerkiksi ongelman ratkaisussa, ja pystyvät ymmärtämään kieltä (siis kielen universaalia rakennetta jne) tavalla jolla yksikieliset eivät sitä koskaan opi ymmärtämään. Kannustan siis kolmikielisyyteen, kunhan muistatte että se vaatii myös teiltä vaivannäköä ja johdonmukaisuutta. Käyttäkää siis kieliä niin rikkaasti kuin voitte, ja niitä kieliä (tässä tapauksessa varmaankin isän kieltä) joita ei kuule kovin monesta lähteestä kannattaa erityisesti pitää yllä: hommatkaa lastenohjelmia, kirjoja jne. sillä kielellä. Tsemppiä!

    • gsdlgka

      en suosittele kolmikielisyyttä. Kaksikielisyys olisi parempi vaihtoehto. Vaarana tosiaan on että lapsi ei opi mitään kieltä hyvin. Pieni vaara myös kaksikielisyydessäkin. Jos kaksikielisyyttä miettii nii silloin on aina tärkeää että kumpikin vanhempi puhuu vaan sitä omaa tiettyä kieltä lapselle eikä vaihda välillä toiseen kieleen. Esim. äiti aina vaan suomea ja isä vaan englantia.

      • luikihärö_neuvoo?

        Montaakos kieltä gsdlgka on opiskellut, kun ei tunnu edes tuo yksi luonnistuvan?


    • SAKU

      HEI OPETA VAIN NIIN MONTA KIELTÄ KUIN MAHDOLLISTA JOKU SANOI ETTÄ SE RIKKAUS ..JA NIIN SE ON
      MAILMA MUUTTUU NIIN PALJON ETTÄ KIELITAITO TYÖ MARKKINOILLA ON VALTTIA .

    • kieli, symboliikkaa

      Meidänkin pikkuperheessä tullee kohta ajankohtaiseksi kieliasia. Periaatteellinen mahdollisuus neljään kieleen, mutta ketjua lukiessani näenkin tämän hieman skeptisemmin... Jos jollakulla on vielä kokemusta, neuvoja - kuinka lasta voi käytännössä auttaa? - olisi hienoa vielä kuulla lisää!
      Jos on mahdollisuus opettaa useampia kieliä (ainakin kahta äidinkieltä) niin en ymmärrä miksi joku haluaisi jättää sellaisen mahdollisuuden käyttämättä. Onhan niitäkin varmaan...että häpeää liikaa omaa kulttuuriaan, tai jotain.
      Aatelkaa hyvät ihmiset miten vaikeaa onkaan sitten aikuisena takoa niitä kieliä päähän, eikä se koskaan tule kuulostamaan sillä lailla uskottavalta, kuin mitä jos olisit kasvanut useamman kielen kanssa.
      Joku jo aiemmin kritisoi tätä nk. äidinkielen "täydellisen osaamisen" aihetta. Itsekin haluaisin lisätä vielä tähän: on niitä hetkiä, jolloin ei kertakaikkiaan löydä sanoja kuvaamaan jotakin asiaa tai tunnetta nk. äidinkielellä. En tiedä tarvitseeko sellaista ajatusta erityisesti säikähtää. Varmaankin se tunne tulee useammin sellaisille, joilla on monta äidinkieltä. Mutta "korvauksena" he ovat kykeneviä kommunikoimaan monipuolisesti ja aidosti useammalla kielellä...
      Kyllä, varmasti pieni varovaisuus kielten ja varsinkin sekoittamisen kanssa on tarpeen... Monilla pareillahan saattaa keskenäänkin mennä vähän kuin sekakieleksi: yksi sana yhtä ja toinen toista kieltä, tai asian mukaan...
      Vastoittain Amerikan uutisissa näytettiin 6-vuotiasta lasta, joka puhui kahtaakymmentä kieltä (tasosta en osaa sanoa?). Huhheijaa!

    • guy6911

      Tiedän tapauksen jossa äiti oli ruotsinkielinen, isä suomenkielinen ja asuivat englannissa, jossa puhuttiin englantia. Kun tulivat suomeen, lapsi ei osannut oikein mitään kieltä kunnolla, yhdisteli sanoja kaikista oppimistaan kielistä. Tuloksena luokalle jääminen heti alussa. Se miten hyvin lapsi oppii samanaikaisesti montaa eri kieltä, voi olla toki lapsesta kiinni.

    • Kielipuolilapsi

      Avaaja on mielestäni ajatellut kieliasian siinä mielessä oikein, että molempien vanhempien kuuluu puhua lapselle äidinkieltään. Tuo kolmannen kielen, englannin sekoittaminen samaan soppaan ei lapsen kielen kehitystä häiritse, mikäli vanhempien äidinkieliä käytetäisiin perheessä eniten. Vanhempienkin kannattaisi siis opetella toistensa kielet, eikä kommunikoida keskenään yksinomaan englanniksi.

      Kolmikielisyydestä voi olla haittaa, jos lapsella on kielellisiä vaikeuksia. Kielellisesti lahjakkaalta lapselta useammankin kielen puhuminen hyvin onistuu.

      Pahin skenaario on, ettei lapsi opi mitään kieltä kunnolla. Tiedän italialais-suomalaisen perheen, jossa lapsille puhutaan ranskaa, koska lapset asuvat Ranskassa. Lapsilla on kaikilla kielillä todella suppea sanavarasto, koska ranskaa on pidetty kotikielenä, vaikka tämä ei ole ollut kummankaan vanhemman äidinkieli ja molemmat vanhemmat eivät esim. osaa hyvin kirjoittaa ranskaksi.

      Avaajan tapauksessa yhteinen kieli on enlanti ja kysymys kuuluukin: osaatteko englantia yhtä hyvin kuin äidinkieltänne? Tulisiko englannista lapsen pääkieli? Teidän pitää valita lapsellenne yksi vahva kieli ja koska asutte Suomessa, mielestäni lapsen pääkielenä toimisi parhaiten suomenkieli.

    • kolmella kielellä

      Ei tule ongelmia, jos äiti aina käyttää lapsen kanssa omaa äidinkieltään (esim. suomea) ja samoin isä (esim. italiaa) omaansa. Nuo kaksi kieltä ovat molemmat lapsen äidinkieliä. Kannattaa myös muistaa lukea ja katsella elokuvia ja lastenohjelmia molemmilla kotikielillä.
      Kolmas kieli (esim. englanti) päivähoidossa tulee ihan luontevasti.

      Vanhemmat voivat keskenään käyttää kolmatta kieltä jos haluavat, mutta lapsen kanssa ei kieliä voi vaihdella ( äiti-lapsi aina suomea, isä-lapsi aina italiaa).
      Ei myöskään kannata alkaa lapsen antaa itse sekoitella kieliä.

      Kielitaito kehittyy kyllä, jos sitä kehitetään, ei itsestään tapahdu mitään.Ei yksikielisen lapsen äidinkielikään kehity, jos sitä ei kehitetä.
      Tärkeää on puhua paljon, mahdollisimman erilaisista asioista ja vähitellen myös opetella kirjoittamaan.

      Monikielisten lasten kielen kehitys on alussa usein hitaampaa, mutta se korjaantuu kyllä.

    • 26

      Alkuperäinen kirjoittaja täällä taas :)

      Ihana, että on vihdoin tullut vastauksia! Ja kiitos asiallisten vastausten kirjoittajille! Kuten jo alussa kerroin, meille on itsestäänselvää, että kumpikin puhuu ja opettaa lapselle omaa äidinkieltään. Me emme itse aio opettaa hänelle englantia, kuten joku tuntui ymmärtäneen.

      Toistemme kieliä opettelemme tottakai, mutta sujuva kommunikointi on toistaiseksi mahdollista vain englanniksi :) Tästä syystä lapsi tulee sille altistumaan väkisinkin. Englanti on myös tuttava- ja perhepiirissämme yleisesti puhuttu kieli. Lähinnä kai pohdimme sitä, onko parempi laittaa lapsi suomenkieliseen vai englanninkieliseen päivähoitoon, kun se aika koittaa. Toivoisimme hänen oppivan englannin kerralla kunnolla mieluummin kuin, että hän ensin oppii "virheellisen" englannin ja koittaa sitten myöhemmin sitä tuloksetta korjata. Tämä olisi eduksi myös siinä tapauksessa, jos päätämme asettua ulkomaille. Toisaalta taas haluamme hänen ehdottomasti oppivan suomen kunnolla, kuten myös isänsä kielen.

      Suuria valintoja! Kiitos vielä vastauksista! :)

    • monikieliset vanhemm

      Joo, entä kun itse ei tiedä, mikä on oma äidinkieli? Puhuin tyttärelleni kolmea kieltä, suomea, englantia ja kiinaa, ja nyt hän on 6 eikä puhu mitään kieltä kunnolla. Kiinaa käyttää isäpuolensa kanssa, suomea minun ja keskenään puhumme englantia. Ei se riitä, että kaikki puhuvat äidinkieltään.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      44
      5219
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      24
      3430
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      298
      2822
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      55
      2618
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      169
      2294
    6. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      24
      2109
    7. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      126
      1881
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      366
      1835
    9. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1761
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      16
      1391
    Aihe