Tel Avivin yliopiston tutkijat liputtavat älykkyyden puolesta.
Organisaatiokäyttäytymisen professori Yoav Ganzach on tutkinut sitä, millaisella todennäköisyydellä kultalusikka suussa syntynyt lapsi pysyy rikkaana lopun elämänsä. Tulokset ovat surullista luettavaa, mutta vain silloin, jos lapsi ei ole saanut myös älynlahjoja syntyessään.Tutkimuksen mukaan vanhempien hyvä tulotaso tai suoranainen rikkaus kyllä antaa hyvän vauhdin perillisen elämään, mutta lopulta sillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Lopulliseen tulotasoon vaikuttaa eniten ihmisen älykkyys. Fiksu, mutta köyhistä oloista lähtevä lapsi voi siis aivan oikeasti ponnistaa ryysyistä rikkauteen, kun rikkaan lapsen elämän sävel jää mollivoittoiseksi. - Luokka vaikuttaa ensisijaisesti alkupalkkoihin, mutta älykkyys vaikuttaa koko palkkojen kasvun ajan, Oregonin yliopiston professori Steve Hsu tiivistää tutkimuksen tulokset.Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että lopputulokseen sisältyy yksi kysymysmerkki. Monissa muissa tutkimuksissa on saatu sen suuntaisia viitteitä, että myös älykkyys periytyy ainakin jossakin määrin. Ja koska älykkäät ovat myös keskimäärin muita varakkaampia, se puolestaan johtaa kierteeseen, jossa voidaan sanoa, että rikkaat lapset ovat yleensä älykkäämpiä kuin köyhät lapset.Sosiaaliseen liikkuvuuteen tutkimus joka tapauksessa rohkaisee. Aerobinen harjoittelu kohentaa koulumenestystäAerobinen kunto siivittää akateemista menestystä
====================================================
===================MUISTA MYÖS HYV Ä KUNTO
JUOKSE KÖYHYYTTÄ PAKOON ALOITA JO LAPSENA
Aerobinen harjoittelu kohentaa koulumenestystä. Kuva: Kuvapörssi.
Hyväkuntoinen pärjää paremmin opinnoissaan, osoitti nuoria ruotsalaismiehiä kartoittanut tutkimus.
Fyysisen harjoittelun yhteys kognitiivisiin kykyihin on havaittu aiemminkin, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet lähes yksinomaan lapsiin sekä iäkkäisiin aikuisiin.
Georg Kuhn Göteborgin yliopistosta kollegoineen sen sijaan keräsi tiedot kaikista 1950-1976 syntyneistä ruotsalaismiehistä, jotka ilmoittautuivat 18-vuotiaina armeijan palvelukseen. Otos kattoi yli 1,2 miljoonaa nuorukaista. Heihin lukeutui myös 3147 kaksosparia, joista lähes puolet oli identtisiä.
Analyysi paljasti, että hyvä aerobinen kunto yhdistyi kognitiiviseen suorityskykyyn monella eri mittarilla. Samanlaista kytköstä ei kuitenkaan ilmennyt lihaskunnon kanssa.
Hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto 18-vuotiaana ennusti myös korkeata sosioekonomista asemaa sekä akateemisia tuloksia myöhemmin elämässä.
Organisaatiokäyttäytymisen professori Yoav Ganzach on tutkinut sitä, millaisella todennäköisyydellä kultalusikka suussa syntynyt lapsi pysyy rikkaana lopun elämänsä. Tulokset ovat surullista luettavaa, mutta vain silloin, jos lapsi ei ole saanut myös älynlahjoja syntyessään.Tutkimuksen mukaan vanhempien hyvä tulotaso tai suoranainen rikkaus kyllä antaa hyvän vauhdin perillisen elämään, mutta lopulta sillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Lopulliseen tulotasoon vaikuttaa eniten ihmisen älykkyys. Fiksu, mutta köyhistä oloista lähtevä lapsi voi siis aivan oikeasti ponnistaa ryysyistä rikkauteen, kun rikkaan lapsen elämän sävel jää mollivoittoiseksi. - Luokka vaikuttaa ensisijaisesti alkupalkkoihin, mutta älykkyys vaikuttaa koko palkkojen kasvun ajan, Oregonin yliopiston professori Steve Hsu tiivistää tutkimuksen tulokset.Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että lopputulokseen sisältyy yksi kysymysmerkki. Monissa muissa tutkimuksissa on saatu sen suuntaisia viitteitä, että myös älykkyys periytyy ainakin jossakin määrin. Ja koska älykkäät ovat myös keskimäärin muita varakkaampia, se puolestaan johtaa kierteeseen, jossa voidaan sanoa, että rikkaat lapset ovat yleensä älykkäämpiä kuin köyhät lapset.Sosiaaliseen liikkuvuuteen tutkimus joka tapauksessa rohkaisee. Aerobinen harjoittelu kohentaa koulumenestystäAerobinen kunto siivittää akateemista menestystä
====================================================
===================MUISTA MYÖS HYV Ä KUNTO
JUOKSE KÖYHYYTTÄ PAKOON ALOITA JO LAPSENA
Aerobinen harjoittelu kohentaa koulumenestystä. Kuva: Kuvapörssi.
Hyväkuntoinen pärjää paremmin opinnoissaan, osoitti nuoria ruotsalaismiehiä kartoittanut tutkimus.
Fyysisen harjoittelun yhteys kognitiivisiin kykyihin on havaittu aiemminkin, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet lähes yksinomaan lapsiin sekä iäkkäisiin aikuisiin.
Georg Kuhn Göteborgin yliopistosta kollegoineen sen sijaan keräsi tiedot kaikista 1950-1976 syntyneistä ruotsalaismiehistä, jotka ilmoittautuivat 18-vuotiaina armeijan palvelukseen. Otos kattoi yli 1,2 miljoonaa nuorukaista. Heihin lukeutui myös 3147 kaksosparia, joista lähes puolet oli identtisiä.
Analyysi paljasti, että hyvä aerobinen kunto yhdistyi kognitiiviseen suorityskykyyn monella eri mittarilla. Samanlaista kytköstä ei kuitenkaan ilmennyt lihaskunnon kanssa.
Hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto 18-vuotiaana ennusti myös korkeata sosioekonomista asemaa sekä akateemisia tuloksia myöhemmin elämässä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.