we achieve higher total efficiency (BSFC) of 207g/kW-h or 39.5% efficiency,
http://gas2.org/2008/06/26/low-cost-gas-engine-innovation-doubles-fuel-economy/
http://www.revetec.com/
Muuten olisi huuhaata, mutta kun ovat aussit rakentaneet moottorin neljä vuotta sitten ja asentaneet sen kulkuneuvoon. Näkyy näköjään myös Youtubessa.
Miksiköhän tämä tapahtuu perinteisten automaiden ulkopuolella ja miksi näitä moottoreita ei ole vielä missään sarjatuotantoautossa. 80 mailia gallonalla...
Lähes 40% hyötysuhde mäntämoottorilla?
52
1229
Vastaukset
- Auto Masentaja 2
Näitä mullistavia uutuuksiahan tupsahtelee julkisuuteen tuon tuostakin. Mikähän siinä lienee sitten, ettei niistä myöhemmin kuulu yhtään mitään? Vaikka onhan se mielenkiintoista ja kehittävää kehitellä uusia systeemejä. Ainakin niistä jotain opitaan.
Muutamia viime aikojen mullistavia moottorikeksinöjä, joista ei sitten tullutkaan mitään: Wankel, Orbital, vapaamäntämoottori, Z-moottori. Netistä löytynee lisää ja linkkejäkin.
Samoin on aurinkokennojen hyötysuhdetta kuulemma onnistuttu ainakin kymmenkunta kertaa parantamaan mullistavasti. Pitäisi sitten olla jo pitkälti yli 100 % jos puoletkaan uutisista olisi totta.
Joitakin vuosikymmeniä sitten Suomessa keksittiin mullistava paristo, jota saattoi valmistaa vaikka juustonpakkauskoneella. Olikohan joku Imatra-paristo? Uutisen jälkeen siitäkään ei kuulunut mitään.
Joitakin vuosikymmeniä sitten Tanskassa keksittiin mullistava autonkorien valmistustapa. Periaatteessa kori valmistettiin kahdesta kappaleesta. Eipä kuulunut siitäkään mitään.
Oikeitakin keksintöjä tehdään, mutta määrättyjen piirien (öljyntuottajat) vaikutuksesta ne torpataan. Esimerkiksi Saabin insinöörin keksimä muuttuvapuristussuhteinen moottori, joka olisi ollut jopa toteutuskelpoinen. Toinen vastaava oli kerrossyöttöperiaatteella toimivan laihaseosmoottori. Kehitys kiellettiin tekaistulla syyllä.
Varmaan muutakin löytyy ja paljon.- Rautahans
Toimiva moottori on jo oma lukunsa. Sampower vapaamäntämoottorista rakennettiin valtion rahalla proto, hydraulivoimaa sillä kai enimmäkseen tavoiteltiin. Z-moottorilla taitaa olla edellee firma pystyssä, mutta muuta en tiedä.
Huuhaata on toki paljon, mutta sen jälkeen, kun koemoottori on valmis ja testattavissa, pitäisi alkaa tapahtua. Voi olla, että uudet keksinnöt löytävät valmistajansa pikemminkin Turkista, Kiinasta ja Intiasta, kuin Saksasta. - Usko jo
Mitä intressiä sulla sitikka on jatkuvasti murehtia sitä Saabin epäonnistunutta mainosinnovaatiota eli muuttuvapuristeista moottoria.
Jos tuntisit vähääkään moottorin toimintaa niin tietäisit toki että sillä ei saavuteta mitään todellista etua ja koko idea vesittyi kun venttiilien säätö tuli tuotantoon.
Mieti vaikka miksi sitä ei käytetä, patentit ei ole enää mikään este. - Auto Masentaja 2
Usko jo kirjoitti:
Mitä intressiä sulla sitikka on jatkuvasti murehtia sitä Saabin epäonnistunutta mainosinnovaatiota eli muuttuvapuristeista moottoria.
Jos tuntisit vähääkään moottorin toimintaa niin tietäisit toki että sillä ei saavuteta mitään todellista etua ja koko idea vesittyi kun venttiilien säätö tuli tuotantoon.
Mieti vaikka miksi sitä ei käytetä, patentit ei ole enää mikään este.Jospa kääntäisit sen lipan eteenpäin ja pyyhkisit rään pois nenästäsi ja ottaisit oppikisjan käteen ja alkaisit ihan itse tavailemaan miten asiat toimii, niin saattaisit jotain joskus osatakin. Muutakin kuin suutasi soittaa. Siihen suunsoittoon ei mitään kykyjä tarvita, kuten sinustakin näkyy.
- Tämä oli odotettua
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Jospa kääntäisit sen lipan eteenpäin ja pyyhkisit rään pois nenästäsi ja ottaisit oppikisjan käteen ja alkaisit ihan itse tavailemaan miten asiat toimii, niin saattaisit jotain joskus osatakin. Muutakin kuin suutasi soittaa. Siihen suunsoittoon ei mitään kykyjä tarvita, kuten sinustakin näkyy.
Juuri näin vastaa suurisuinen uhoaja.
Kun asiasta ei mitään tiedä, on paras kääntää juttu henkilökohtaisuuksiin.
Kyllä sut tunnetaan, ei nimimerkin vaihto mitään auttanut, samaa tyhjänpäiväistä p***aa näyttää pulppuavan.
- Rautahans
Joo, noita olen seuraillut mielenkiinnolla. Suomen kaltaisessa maassa voisi syntyä uusia ideoita, sen verran pisaralla on päästy pidemmälle.
Yleensähän moottori pitää olla ainakin 290% parempi, kuin pahin sarjavalmisteinen kilpailija, jotta päästäisiin edes rinnalle. Patenttioikeudet sekä omien patenttien puolustaminen ovat kallista puuhaa, insinöörejä kohti pitää olla yhtä monta patenttilakimiestä.
Ja tehtaissa on jo olemassa omat tavat toimia, sekä varmistetut oikeudelliset ratkaisut. On oltava varma päästöistä ja tuotteen turvallisuudesta.
Silti ihmettelen, että 1880-luvulla kehitetty moottori on edelleen miltei jokaisen auton keulalla. Tuon moottorin hyötysuhde on 20%, aussien X4v2 olisi tuon 20% parempi. Näyttävät käyvän neuvotteluja intialaisten kanssa.- Rautahans
Typo, siis 20% parempi.
- Rautahans
Rautahans kirjoitti:
Typo, siis 20% parempi.
Kaliforniassa näköjään teetetään keksinnöt Aasiassa.
http://reviews.cnet.com/8301-13746_7-20049874-48.html
Aika mielenkiintoinen hanke, jolla näyttää olevan rahaa takana. - Auto Masentaja 2
Rautahans kirjoitti:
Kaliforniassa näköjään teetetään keksinnöt Aasiassa.
http://reviews.cnet.com/8301-13746_7-20049874-48.html
Aika mielenkiintoinen hanke, jolla näyttää olevan rahaa takana.Saahan tuota kokeilla joka haluaa.
Commer ainakin on kokeillut tuon tapaista vastaiskumoottoria dieselinä. Taisi olla vielä kaksitahtinen? En ole muuten kuin kuvissa nähnyt. Kertoivat, että kokeilu kaatui kestämisen puutteeseen. Männät pakkasivat sulamaan vaikka männänpäät oli valurautaa.
Luistimoottoreita tehtiin sata vuotta sitten. Homma kaatui voitelu- ja tiivistysongelmiin ja palotilan muotokin oli mitä oli.
Kaikille yhteistä on monimutkainen ja iso ja painava rakenne. Hyötyjä en ainakaan näin äkkiseltään keksi. Jos joku keksii, niin kertokoon. Otetaan opiksi jos oppia löytyy. - Rautahans
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Saahan tuota kokeilla joka haluaa.
Commer ainakin on kokeillut tuon tapaista vastaiskumoottoria dieselinä. Taisi olla vielä kaksitahtinen? En ole muuten kuin kuvissa nähnyt. Kertoivat, että kokeilu kaatui kestämisen puutteeseen. Männät pakkasivat sulamaan vaikka männänpäät oli valurautaa.
Luistimoottoreita tehtiin sata vuotta sitten. Homma kaatui voitelu- ja tiivistysongelmiin ja palotilan muotokin oli mitä oli.
Kaikille yhteistä on monimutkainen ja iso ja painava rakenne. Hyötyjä en ainakaan näin äkkiseltään keksi. Jos joku keksii, niin kertokoon. Otetaan opiksi jos oppia löytyy.http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=tA0Tpoywy9g#!
Jenkeillä näyttää olevan tekniikaltaan Commeria vastaava kaksitahtidiesel. Saa nähdä, kestääkö kauemmin, kuin Commer.
Tuolla on koottuna lupaavimmat moottorikeksinnöt netissä:
http://dreamer3000.wordpress.com/ - Rautahans
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Saahan tuota kokeilla joka haluaa.
Commer ainakin on kokeillut tuon tapaista vastaiskumoottoria dieselinä. Taisi olla vielä kaksitahtinen? En ole muuten kuin kuvissa nähnyt. Kertoivat, että kokeilu kaatui kestämisen puutteeseen. Männät pakkasivat sulamaan vaikka männänpäät oli valurautaa.
Luistimoottoreita tehtiin sata vuotta sitten. Homma kaatui voitelu- ja tiivistysongelmiin ja palotilan muotokin oli mitä oli.
Kaikille yhteistä on monimutkainen ja iso ja painava rakenne. Hyötyjä en ainakaan näin äkkiseltään keksi. Jos joku keksii, niin kertokoon. Otetaan opiksi jos oppia löytyy.Commerin moottori animoituna:
http://www.sa.hillman.org.au/TS3.htm Espoon automuseon pihassa oli pari vuotta sitten ulkona
katoksessa Commerin irallinnen moottori
- Dr. Sykerö
Monta vuotta sitten muistaakseni luin jostain pinnoitteesta joka oli paljon liukkaampi kuin öljyn muodostama kalvo ja tyyliin kestävämpi kuin timantti. No eipä ole kuulunut siitäkään, edelleen pitää nestemäistä dinosaurusta kipata korkista sisälle.
Selvähän se on että nuo rahakkaat öljyjätit hallitsee maailmaa ja on senverran mulkkuja että hautaa uhkailemalla/tappamalla/maksamalla/yms. kaikki kelvot ideat ja keksinnöt joilla tuosta riippakivi-öljystä voitaisiin päästä eroon. Raha ennen kaikkea, niin se ahneen apinan mieli toimii. - ei kovin ihmeellistä
> Muuten olisi huuhaata, mutta kun ovat aussit rakentaneet moottorin neljä vuotta sitten ja asentaneet sen kulkuneuvoon
No huuhaatahan voi olla vaikka nuo lupaukset 50 % pienemmästä kulutuksesta.
Nimittäin bensakoneetkin pääsevät yli 30 ja dieselit yli 40 % hyötysuhteeseen. Parhaimmillaan. Isot vakiokierrosdieselit, laivamoottorit ja dieselvoimaloiden koneet, pääsevät jopa 50 % hyötysuhteeseen.
Autoissa ongelmana on hyötysuhteen tippuminen pienellä kuormituksella mm. ruuhkaköröttelyssä. Tällöin voidaankin pyöriä 15, jopa vain 10 % pintaan.
Aika paljon pystytään tuolla hyötysuhteella myös kikkailemaan. Siis mitataanko itse moottorin termistä hyötysuhdetta vain bensasta liike-energiaksi -hyötysuhdetta, jolloin mukana ovat myös voimansiiron häviöt, laturin, ilmastoinnin, ohjaustehostimen ym. kulutus.
Otsikoihin pääsemiseksi pitää tietysti lyödä pöytään mahdollisimman räväkät lukemat, mutta todellisuus voi olla karumpi.
Kyllähän tuossa ideaa voi olla, mutta tällaiset kaatuvat usein tolkuttomiin valmistuskustannuksiin. Miten lie venttiilikoneisto tässä toteutettu?- Rautahans
Eikös tuo homma mene suunnilleen näin: Polttomoottoreita valmistetaan miljoonia vuosittain. Isoja ja pieniä. Uusi keksintö on potentiaalista tuottoa, joten sillä voidaan rahastaa. Keksinnön eteenpäinviemiseksi perustetan yhtiö, joka myy osakkeita. Mitä enemmän mainostetaan, sen enemmän tulee osakkeita myyntiin. Todellisia tutkimustuloksia saatetaan peitellä tai vähätellä, tai kertoa, että tuo on vielä kehityksen alla. Mikäli sijoittajien mielenkiinto loppuu, loppuu myös moottorin kehittäminen.
Suomessa Sampower kehitettiin virkamies/poliitikkovetoisesti, kun ei pienessä maassa ollut resursseja. Sitra perusti holding-yhtiön valvomaan patentteja. Hyvä vaan, että meillä on kokemusta moottorin kaupallistamisesta ja kehittämisestä. Mikään korkean teknologian maa emme ole, mikäli kuulalaakerin valmistuskaan ei Suomessa onnistu.
- Rautahans
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Öljyn tarjonta on ollut tähän asti aina suurempaa, kuin kysyntä; siis öljyvarantoja on enemmän, kuin on kysyntää. Nyt näyttää siltä, että tunnettujen öljylähteiden varannot ovat kovin hiipumaan päin. Tulee päivä, jolloin nähdään, että öljyä kysytään nenmmän, kuin voidaan toimittaa. Silloin iskevät keinottelijat ja ostavat jokaisen barrelin, mikä saadaan pumpattua. Öljyn hinta nousee räjähdysmäisesti.
Kaasusta taitaa tulla lähin bensan/dieselin vastine.Moottori voidaan alunperin suunnitella toimimaan ilman nestemäistä polttoainetta (kuten se kaiketi 1800-luvulla olikin tarkoitus). Myöskään päästöistä ei paljon tarvitse välittää, metaani/hiilidioksidi ja vesihöyry ovat normaaleja ilmakehän kaasuja. Kaikki hajuttomia ja myrkyttömiä.- Ei sentään
Kyllä niitä päästöjä tulee poltettiin ilmakehässä mitä hyvänsä.
Vain laboratorio-olosuhteissa puhtaalla hapella vältytään mm. aldehydeistä ja typpipäästöistä. - kaasumoottori vm1876
> Moottori voidaan alunperin suunnitella toimimaan ilman nestemäistä polttoainetta
Joo, tällainen moottori on mm. 1876 kehitetty ottomoottori. Joka toimii vain ja ainoastaan kaasumaisella polttoaineella. Onneksi tässä moottorityypissä on mahdollista käyttää myös nestemäistä, helposti höyrystyvää, polttoainetta - kunhan tämä polttoaine muutetaan kaasumaiseen muotoon ennen moottoriin syöttämistä. Kaasuttaminen on perinteisesti hoidettu kaasuttimeksi kutsutussa värkissä, mutta nykyään käytetään myös polttoaineen sumuttamista imutahdin aikana joko imusarjaan tai suoraan sylinteriin.
Ottomoottorin haittapuolena on, että sen toiminta edellyttää syttymiskelpoista ilman ja kaasumaisen polttoaineen seosta. Moottorin tehoa ei voida säädellä seossuhdetta muuttamalla, koska liian laiha seos ei syty, joten säätö täytyy tehdä kuristamalla moottoriin syötettävän ilman määrää. Kun imuilmaa kuristetaan kaasuläpällä, männän päällä on imutahdin aikana roima alipaine ja alapuolella (kampikammiossa) ~normaali ilmanpaine. Mäntä joutuu tekemään työtä tätä paine-eroa vastaan = ns. pumppaushäviö.
Dieseleissä ei ole kaasuläppää (noin niin kuin periaatteessa, nykymoottoreissa saattaa olla päästöjen hallintaan liittyen), joten niissä ei ole pumppaushäviöitä. Ainakaan yhtä paljoa.
> Myöskään päästöistä ei paljon tarvitse välittää, metaani/hiilidioksidi ja vesihöyry ovat normaaleja ilmakehän kaasuja
Sattuu vaan moottorin imuilmassa olemaan typpeä & happea. Joista muodostuu korkeassa lämpötilassa typen oksideja. Sitä enemmän, mitä korkeampi puristussuhde/lämpötila moottorissa on. Toki päästöjä voi vähentää puristussuhdetta pienentämällä, mutta hyötysuhde kärsii tästä. Olo on kuin harakalla tervatulla katolla.
Ja onhan tosiaan nuo metaanit ym. olleen normaaleja ilmakehän kaasuja ennen happea tuottaneiden syanobakteerien yleistymistä. Koska olen itse happea hengittävä olio, en välttämättä tahdo noihin aikoihin palata. Eikä suuremmin kiinnosta edes käsistä lähtenyt kasvihuoneilmiökään, siis talven sijaan talvisateet, muutama kymmenen miljoonaa pakolaista (kun lämpimät maat muuttuvat liian kuumiksi/kuiviksi), hirmumyrskyt (sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen on aina ennustettu olevan ensimmäinen merkki ilmaston muuttumisesta …. no, jokainen voi tahollaan miettiä, onko normaalia, että on viimeisten 15 vuoden aikana pistetty uusiksi melkein kaikki ennätykset niin min/max lämpötilojen kuin sateisuuden ym. suhteen, vaikka tilastoja on kerätty 100 vuodelta). Tai sitten voi vaan pistää laput silmille ja sormet korviin ja hokea, ettei vielä mun elinaikana = ei koske minua millään lailla. kaasumoottori vm1876 kirjoitti:
> Moottori voidaan alunperin suunnitella toimimaan ilman nestemäistä polttoainetta
Joo, tällainen moottori on mm. 1876 kehitetty ottomoottori. Joka toimii vain ja ainoastaan kaasumaisella polttoaineella. Onneksi tässä moottorityypissä on mahdollista käyttää myös nestemäistä, helposti höyrystyvää, polttoainetta - kunhan tämä polttoaine muutetaan kaasumaiseen muotoon ennen moottoriin syöttämistä. Kaasuttaminen on perinteisesti hoidettu kaasuttimeksi kutsutussa värkissä, mutta nykyään käytetään myös polttoaineen sumuttamista imutahdin aikana joko imusarjaan tai suoraan sylinteriin.
Ottomoottorin haittapuolena on, että sen toiminta edellyttää syttymiskelpoista ilman ja kaasumaisen polttoaineen seosta. Moottorin tehoa ei voida säädellä seossuhdetta muuttamalla, koska liian laiha seos ei syty, joten säätö täytyy tehdä kuristamalla moottoriin syötettävän ilman määrää. Kun imuilmaa kuristetaan kaasuläpällä, männän päällä on imutahdin aikana roima alipaine ja alapuolella (kampikammiossa) ~normaali ilmanpaine. Mäntä joutuu tekemään työtä tätä paine-eroa vastaan = ns. pumppaushäviö.
Dieseleissä ei ole kaasuläppää (noin niin kuin periaatteessa, nykymoottoreissa saattaa olla päästöjen hallintaan liittyen), joten niissä ei ole pumppaushäviöitä. Ainakaan yhtä paljoa.
> Myöskään päästöistä ei paljon tarvitse välittää, metaani/hiilidioksidi ja vesihöyry ovat normaaleja ilmakehän kaasuja
Sattuu vaan moottorin imuilmassa olemaan typpeä & happea. Joista muodostuu korkeassa lämpötilassa typen oksideja. Sitä enemmän, mitä korkeampi puristussuhde/lämpötila moottorissa on. Toki päästöjä voi vähentää puristussuhdetta pienentämällä, mutta hyötysuhde kärsii tästä. Olo on kuin harakalla tervatulla katolla.
Ja onhan tosiaan nuo metaanit ym. olleen normaaleja ilmakehän kaasuja ennen happea tuottaneiden syanobakteerien yleistymistä. Koska olen itse happea hengittävä olio, en välttämättä tahdo noihin aikoihin palata. Eikä suuremmin kiinnosta edes käsistä lähtenyt kasvihuoneilmiökään, siis talven sijaan talvisateet, muutama kymmenen miljoonaa pakolaista (kun lämpimät maat muuttuvat liian kuumiksi/kuiviksi), hirmumyrskyt (sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen on aina ennustettu olevan ensimmäinen merkki ilmaston muuttumisesta …. no, jokainen voi tahollaan miettiä, onko normaalia, että on viimeisten 15 vuoden aikana pistetty uusiksi melkein kaikki ennätykset niin min/max lämpötilojen kuin sateisuuden ym. suhteen, vaikka tilastoja on kerätty 100 vuodelta). Tai sitten voi vaan pistää laput silmille ja sormet korviin ja hokea, ettei vielä mun elinaikana = ei koske minua millään lailla.Niin !
Kaikki polttoaineet on palaessaan kaasuina, nesteen on aina höyrystyttävä ennen palamista.
Sillä taas ei ole väliä, höyrystyykö polttoaine kaasun puristusvaiheen aikana , vai onko se höyrynä jo sylinteriin syötettäessä.
Homogeenista seosta sytytettäessä kipinällä, seoksen on tietysti oltava happimäärältään syttymiskelpoinen laadusta riippumatta , puristussytytteisissä (lämpö ylittää itsesyttymislämmpötilan) se ei ole välttämätöntä.
Pumppaushäviö on mm. bensiinimoottoreissa, joissa tehoa säädetään täytöksen määrällä, aivan eri ilmiöstä käytetty nimitys.
Männän yläpuolelleen synnyttämä alipaine ei periaatteessa vaadi tehoa, sama alipaine avustaa yhtälailla mäntää ylospäin, häviö tulee kuristuksen aiheuttamasta pyörteilystä, ja virtausvastuksista.
Myös dieselissä on virtausjäviöt pääasiallinen kaasunvaihdon ongelma, imuilma kun siinäkin on saatava liikkeelle paikaltaan jaksottain, kiinni olevan venttiilin takaa.
Pumppaushäviö kylläkin puuttuu.
Mielenkiintoinen oli käsityksesi nykyisestä oletetuksesta poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksesta, mikä on normaalia, ja mikä poikkeuksellista, syistä ei varmaa tietoa ole kellään , maailmanlopun pelottelijoita on aina riittänyt, kuten mm. se että 60-luvulla koko maailman tiedeyhteisö piti täysin selvänä ja termodynamiikan perusteiden mukaisena, entropian lisääntymisestä johtuen, tulevaisuudessa maapalloa uhkaavan väistämätön täydellinen jääkausi.
Noin tiede tulkitsi 50 vuotta sitten niitä smoja, vuosisatojen ajan tehtyjä mittauksia, joista nyt sitten näkyy kadotuksen kuumuus, saapa nähdä mikä tulkinta on vallalla taas 50 vuoden päästä, armaa kuitenkin on, että mitään hyvää se ei ole, sen historia on osoittanut aina "reunalta putoamisen" uhasta asti. D D:=)- essonbaarin tiedoill
e.d.k kirjoitti:
Niin !
Kaikki polttoaineet on palaessaan kaasuina, nesteen on aina höyrystyttävä ennen palamista.
Sillä taas ei ole väliä, höyrystyykö polttoaine kaasun puristusvaiheen aikana , vai onko se höyrynä jo sylinteriin syötettäessä.
Homogeenista seosta sytytettäessä kipinällä, seoksen on tietysti oltava happimäärältään syttymiskelpoinen laadusta riippumatta , puristussytytteisissä (lämpö ylittää itsesyttymislämmpötilan) se ei ole välttämätöntä.
Pumppaushäviö on mm. bensiinimoottoreissa, joissa tehoa säädetään täytöksen määrällä, aivan eri ilmiöstä käytetty nimitys.
Männän yläpuolelleen synnyttämä alipaine ei periaatteessa vaadi tehoa, sama alipaine avustaa yhtälailla mäntää ylospäin, häviö tulee kuristuksen aiheuttamasta pyörteilystä, ja virtausvastuksista.
Myös dieselissä on virtausjäviöt pääasiallinen kaasunvaihdon ongelma, imuilma kun siinäkin on saatava liikkeelle paikaltaan jaksottain, kiinni olevan venttiilin takaa.
Pumppaushäviö kylläkin puuttuu.
Mielenkiintoinen oli käsityksesi nykyisestä oletetuksesta poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksesta, mikä on normaalia, ja mikä poikkeuksellista, syistä ei varmaa tietoa ole kellään , maailmanlopun pelottelijoita on aina riittänyt, kuten mm. se että 60-luvulla koko maailman tiedeyhteisö piti täysin selvänä ja termodynamiikan perusteiden mukaisena, entropian lisääntymisestä johtuen, tulevaisuudessa maapalloa uhkaavan väistämätön täydellinen jääkausi.
Noin tiede tulkitsi 50 vuotta sitten niitä smoja, vuosisatojen ajan tehtyjä mittauksia, joista nyt sitten näkyy kadotuksen kuumuus, saapa nähdä mikä tulkinta on vallalla taas 50 vuoden päästä, armaa kuitenkin on, että mitään hyvää se ei ole, sen historia on osoittanut aina "reunalta putoamisen" uhasta asti. D D:=)> Männän yläpuolelleen synnyttämä alipaine ei periaatteessa vaadi tehoa
Jooei, jos imuventtiili pidetään kiinni eli mäntä "imaisee" yläpuolelleen alipaineen ja puristustahdin aikana tämä alipaine antaa vetoapua. Tilannetta voidaan verrata edestakaisin heiluvaan heiluriin. Kumpikaan ei tee työtä.
Ajatusta voidaan jatkaa myös pitemmälle. Eli kaasuläppä on täysin auki ja koko imutahdin ajan männän päällä on normaali ilmanpaine. Puristuksen aikana mäntä tekee työtä, mutta työtahdin aikana puristettu kaasu työntää vuorostaan mäntää. Näiden erotus = 0. Näin siis ilman polttoainesyöttöä & unohdettaessa kaikki kitka- ym. häviöt.
Mutta lisätäänpä soppaan kaasuläppä eli reipas alipaine imukanavistoon imutahdin aikana avautuva imuventtiili. Nyt mäntä joutuu tekemään työtä alipainetta vastaan imutahdin aikana, mutta puristustahdin alkaessa onkin edessä pieni yllätys - sylinterissä on suurempi määrä (massa) ilmaa kuin imutahdin alussa. Siksi paine nousee puristustahdin aikana nopeasti. Ihan alkuun on toki alipainetta ja osa imutahdin aikana tehdystä työstä "saadaan takaisin" ... mutta puristuksen lopussa paine kohoaa ulkoilman painetta korkeammaksi ja mäntä joutuukin tekemään lisää työtä! Eipä ole enää imu- ja puristustahtien aikana tehtyjen töiden erotus 0. Eikä tilanne korjaannu jatkossakaan. Työtahdin alussa sylinterin paine > ilmanpaine, mutta lopussa mennäänkin ”pakkasen puolelle”.
Homman voi ajatella myös niin, että moottori joutuu toimimaan "tyhjiöpumppuna", joka pumppaa ilmaa alipaineisesta imusarjasta pakoputkeen.
Tässä se pumppaushäviö on. Ei tarvi alkaa mitään iltasatuja kehittelemään ilman pyörteilystä tms.
> Mielenkiintoinen oli käsityksesi nykyisestä oletuksesta poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksesta
Tuotahan se on kun tiedot maailmasta perustuvat iltapäivälehtien lööppeihin. "Tasapuolisuuden" nimissä toimittajat antavat öljyteollisuuden lahjomille kriitikoille, kaiken maailman mutumiehille & sammakonkudusta ennustajille ja keskikoulun käyneille tavan tallaajille ym. vähintään yhtä paljon palstatilaa kuin tiedeyhteisölle. Ja mieluummin vähän enemmänkin, koska toimittajien ”velvollisuus” on tuottaa raflaavia otsikoita, joilla edistetään lehtien myyntiä.
Oikeasti ilmastomuutoksen kannalla on 98 % tutkijoista, jos tarkastellaan vain tieteellisen seulan läpäisseitä artikkeleita. CO2 pitoisuuden jyrkkä nousu ei ole uskon asia, vaan näkyy mittauksissa. Eikä kyseessä ole mikään luonnollinen/jaksollinen heilahtelu (vrt. auringon aktiivisuus ym. millä myös on vaikutusta) – tämä on varmistunut mm. jäätiköistä otetuista porausnäytteistä, joista saadaan tietoa ilmakehän koostumuksen muutoksista.
Lisäksi kannattaa miettiä myös virheellisen päätelmän seurauksia. Jos hätäilemme turhaan, menetämme hieman rahaa. Jos taas kasvihuoneilmiö onkin totta ja pääsee kunnolla vauhtiin, olemme todellisessa kusessa. Ilmiö on itseään kiihdyttävä - ilmasto tavallaan heilahtaa toisenlaiseen tasapainotilaan (näin on käynyt ennenkin ja se on sitten 90 % lajeista kaputt), joten siinä vaiheessa, kun todisteet ovat jo täysin kiistattomia, se on jo menoa eikä meininkiä ts. kelkkaa ei voi enää kääntää.
Venus on esimerkki siitä, mitä ”keulimaan lähtenyt” kasvihuoneilmiö pahimmillaan voi tarkoittaa. Venus on toki lähempänä Aurinkoa ja siellä kasvihuoneilmiön riistäytyminen lienee ollut likimain ainoa mahdollinen lopputulos. - E.d.K.
essonbaarin tiedoill kirjoitti:
> Männän yläpuolelleen synnyttämä alipaine ei periaatteessa vaadi tehoa
Jooei, jos imuventtiili pidetään kiinni eli mäntä "imaisee" yläpuolelleen alipaineen ja puristustahdin aikana tämä alipaine antaa vetoapua. Tilannetta voidaan verrata edestakaisin heiluvaan heiluriin. Kumpikaan ei tee työtä.
Ajatusta voidaan jatkaa myös pitemmälle. Eli kaasuläppä on täysin auki ja koko imutahdin ajan männän päällä on normaali ilmanpaine. Puristuksen aikana mäntä tekee työtä, mutta työtahdin aikana puristettu kaasu työntää vuorostaan mäntää. Näiden erotus = 0. Näin siis ilman polttoainesyöttöä & unohdettaessa kaikki kitka- ym. häviöt.
Mutta lisätäänpä soppaan kaasuläppä eli reipas alipaine imukanavistoon imutahdin aikana avautuva imuventtiili. Nyt mäntä joutuu tekemään työtä alipainetta vastaan imutahdin aikana, mutta puristustahdin alkaessa onkin edessä pieni yllätys - sylinterissä on suurempi määrä (massa) ilmaa kuin imutahdin alussa. Siksi paine nousee puristustahdin aikana nopeasti. Ihan alkuun on toki alipainetta ja osa imutahdin aikana tehdystä työstä "saadaan takaisin" ... mutta puristuksen lopussa paine kohoaa ulkoilman painetta korkeammaksi ja mäntä joutuukin tekemään lisää työtä! Eipä ole enää imu- ja puristustahtien aikana tehtyjen töiden erotus 0. Eikä tilanne korjaannu jatkossakaan. Työtahdin alussa sylinterin paine > ilmanpaine, mutta lopussa mennäänkin ”pakkasen puolelle”.
Homman voi ajatella myös niin, että moottori joutuu toimimaan "tyhjiöpumppuna", joka pumppaa ilmaa alipaineisesta imusarjasta pakoputkeen.
Tässä se pumppaushäviö on. Ei tarvi alkaa mitään iltasatuja kehittelemään ilman pyörteilystä tms.
> Mielenkiintoinen oli käsityksesi nykyisestä oletuksesta poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksesta
Tuotahan se on kun tiedot maailmasta perustuvat iltapäivälehtien lööppeihin. "Tasapuolisuuden" nimissä toimittajat antavat öljyteollisuuden lahjomille kriitikoille, kaiken maailman mutumiehille & sammakonkudusta ennustajille ja keskikoulun käyneille tavan tallaajille ym. vähintään yhtä paljon palstatilaa kuin tiedeyhteisölle. Ja mieluummin vähän enemmänkin, koska toimittajien ”velvollisuus” on tuottaa raflaavia otsikoita, joilla edistetään lehtien myyntiä.
Oikeasti ilmastomuutoksen kannalla on 98 % tutkijoista, jos tarkastellaan vain tieteellisen seulan läpäisseitä artikkeleita. CO2 pitoisuuden jyrkkä nousu ei ole uskon asia, vaan näkyy mittauksissa. Eikä kyseessä ole mikään luonnollinen/jaksollinen heilahtelu (vrt. auringon aktiivisuus ym. millä myös on vaikutusta) – tämä on varmistunut mm. jäätiköistä otetuista porausnäytteistä, joista saadaan tietoa ilmakehän koostumuksen muutoksista.
Lisäksi kannattaa miettiä myös virheellisen päätelmän seurauksia. Jos hätäilemme turhaan, menetämme hieman rahaa. Jos taas kasvihuoneilmiö onkin totta ja pääsee kunnolla vauhtiin, olemme todellisessa kusessa. Ilmiö on itseään kiihdyttävä - ilmasto tavallaan heilahtaa toisenlaiseen tasapainotilaan (näin on käynyt ennenkin ja se on sitten 90 % lajeista kaputt), joten siinä vaiheessa, kun todisteet ovat jo täysin kiistattomia, se on jo menoa eikä meininkiä ts. kelkkaa ei voi enää kääntää.
Venus on esimerkki siitä, mitä ”keulimaan lähtenyt” kasvihuoneilmiö pahimmillaan voi tarkoittaa. Venus on toki lähempänä Aurinkoa ja siellä kasvihuoneilmiön riistäytyminen lienee ollut likimain ainoa mahdollinen lopputulos.No niin kai
Käsityksesi männän ja imusarjan välisen alipaineen energiatarpeesta on hieman yksinkertaistettu.
vaikka kaasuläppä olisi aivan auki ei paine ole sama sarjassa ja sylinterissä, paine-ero on se mikä saa ilman liikkeelle ja männän tekemä työ menee ilman liikuttamiseen.
Näin myös silloin kun virtausta kuristetaan, lopullinen paine vain jää ilmanpainetta pienemmäksi kuristuksesta johtuen ja työtä joudutaan vaan tekemään enemmän , koska virtausvastus on suurempi.
Asiasta on seikkaperäistä tietoa netissäkin, en jaksa kaivaa linkkiä.
Pumppaushäviö taas on ilmiö, kun mäntä poistotahdin jälkeen tulee yläkuolokohtaan ja imuventtiili aukeaa, niin imusarjan alipaine "imaisee" sylinterissä olevan jäännöskaasun imusarjaan, eli sylinteriin tulee sama alipaine kuin imusarjassa ja kun mäntä aloittaa liikkeensä alaspäin virtaus kääntyy takaisin sylinteriin päin.
(Googlaa)
Olmastonmuutos uskosi on kuin suoraan IPCC.n julkaisuista, mukaanlukien harhainen vertaus Venuksen lämpötilaan unohtaen tarkoituksella että Marsin kaasukehä on myös miltei puhdasta hiilidioksidia ja sen määrä on monikymmenkertainen maahan verrattuna, mutta kuumaa ei ole ? ? ?
Samaa jargonia on ainainen väite että vain tietty ajatussuunta edustaa tietämystä ja vain tietämätön voi olla eri mieltä ? ?, mistä näiden tietävien tieto on kotoisin, samat tiedot on käytettävissä myös epäilijöillä ja niillä jotka ovat osoittaneet mittaus-ja tulkintatiedot väärennetyiksi ja tulkinneet touhuksi, jossa "tarkoitus pyhittää keinot"
Suurin osa maapallon väestöstä kuuluu valtioihin, joiden mielestä koko hölötys on pelkkää huuhaata, vain Eurooppa ja pari muuta maata on lähtenyt naiviuttaan pelastamaan maailmaa, ja maksaa vielä tyhmyydestään.
Avaa silmäsi, ja tutustu muuhunkin tiedelähteisiin kuin IPCC ja vihreä liittö. - Jess joo
e.d.k kirjoitti:
Niin !
Kaikki polttoaineet on palaessaan kaasuina, nesteen on aina höyrystyttävä ennen palamista.
Sillä taas ei ole väliä, höyrystyykö polttoaine kaasun puristusvaiheen aikana , vai onko se höyrynä jo sylinteriin syötettäessä.
Homogeenista seosta sytytettäessä kipinällä, seoksen on tietysti oltava happimäärältään syttymiskelpoinen laadusta riippumatta , puristussytytteisissä (lämpö ylittää itsesyttymislämmpötilan) se ei ole välttämätöntä.
Pumppaushäviö on mm. bensiinimoottoreissa, joissa tehoa säädetään täytöksen määrällä, aivan eri ilmiöstä käytetty nimitys.
Männän yläpuolelleen synnyttämä alipaine ei periaatteessa vaadi tehoa, sama alipaine avustaa yhtälailla mäntää ylospäin, häviö tulee kuristuksen aiheuttamasta pyörteilystä, ja virtausvastuksista.
Myös dieselissä on virtausjäviöt pääasiallinen kaasunvaihdon ongelma, imuilma kun siinäkin on saatava liikkeelle paikaltaan jaksottain, kiinni olevan venttiilin takaa.
Pumppaushäviö kylläkin puuttuu.
Mielenkiintoinen oli käsityksesi nykyisestä oletetuksesta poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksesta, mikä on normaalia, ja mikä poikkeuksellista, syistä ei varmaa tietoa ole kellään , maailmanlopun pelottelijoita on aina riittänyt, kuten mm. se että 60-luvulla koko maailman tiedeyhteisö piti täysin selvänä ja termodynamiikan perusteiden mukaisena, entropian lisääntymisestä johtuen, tulevaisuudessa maapalloa uhkaavan väistämätön täydellinen jääkausi.
Noin tiede tulkitsi 50 vuotta sitten niitä smoja, vuosisatojen ajan tehtyjä mittauksia, joista nyt sitten näkyy kadotuksen kuumuus, saapa nähdä mikä tulkinta on vallalla taas 50 vuoden päästä, armaa kuitenkin on, että mitään hyvää se ei ole, sen historia on osoittanut aina "reunalta putoamisen" uhasta asti. D D:=)Eli jos ilmaa ei lasketa sylinteriin niin alipaineen teko ei vie energiaakaan, sehän olis sama kuin kumipallon puristelu.
Jos ilma kulkee esteettä sylinteriin, niin siihen kuluu energiaa se minkä ilman siirtäminen vaatii ja se energia tulee paine-erosta joka saa ilman liikkeelle.
Jos ilman virtausta jarrutetaan, vähemmän ilmaa siirtyy ja periaatteessa tarvitaan vähemmän energiaa ilman siirtämiseen, mutta kun virtausta kuristetaan läpällä, sen nopeus ja pyörteisyys lisääntyy kuristuskohdassa joka vaatii lisäenergiaa.
Kaikki männän imuvaiheen energia menee sit ilman liikuttamiseen/lämpöön, paineen muuttelu palautuu tuota energiahukkaa lukuunottamatta ennalleen ennen puristuksen alkua.
Siis ilman kitkaa ja läpipuhallusta. - MUSTA TUNTUU
E.d.K. kirjoitti:
No niin kai
Käsityksesi männän ja imusarjan välisen alipaineen energiatarpeesta on hieman yksinkertaistettu.
vaikka kaasuläppä olisi aivan auki ei paine ole sama sarjassa ja sylinterissä, paine-ero on se mikä saa ilman liikkeelle ja männän tekemä työ menee ilman liikuttamiseen.
Näin myös silloin kun virtausta kuristetaan, lopullinen paine vain jää ilmanpainetta pienemmäksi kuristuksesta johtuen ja työtä joudutaan vaan tekemään enemmän , koska virtausvastus on suurempi.
Asiasta on seikkaperäistä tietoa netissäkin, en jaksa kaivaa linkkiä.
Pumppaushäviö taas on ilmiö, kun mäntä poistotahdin jälkeen tulee yläkuolokohtaan ja imuventtiili aukeaa, niin imusarjan alipaine "imaisee" sylinterissä olevan jäännöskaasun imusarjaan, eli sylinteriin tulee sama alipaine kuin imusarjassa ja kun mäntä aloittaa liikkeensä alaspäin virtaus kääntyy takaisin sylinteriin päin.
(Googlaa)
Olmastonmuutos uskosi on kuin suoraan IPCC.n julkaisuista, mukaanlukien harhainen vertaus Venuksen lämpötilaan unohtaen tarkoituksella että Marsin kaasukehä on myös miltei puhdasta hiilidioksidia ja sen määrä on monikymmenkertainen maahan verrattuna, mutta kuumaa ei ole ? ? ?
Samaa jargonia on ainainen väite että vain tietty ajatussuunta edustaa tietämystä ja vain tietämätön voi olla eri mieltä ? ?, mistä näiden tietävien tieto on kotoisin, samat tiedot on käytettävissä myös epäilijöillä ja niillä jotka ovat osoittaneet mittaus-ja tulkintatiedot väärennetyiksi ja tulkinneet touhuksi, jossa "tarkoitus pyhittää keinot"
Suurin osa maapallon väestöstä kuuluu valtioihin, joiden mielestä koko hölötys on pelkkää huuhaata, vain Eurooppa ja pari muuta maata on lähtenyt naiviuttaan pelastamaan maailmaa, ja maksaa vielä tyhmyydestään.
Avaa silmäsi, ja tutustu muuhunkin tiedelähteisiin kuin IPCC ja vihreä liittö.> Käsityksesi männän ja imusarjan välisen alipaineen energiatarpeesta on hieman yksinkertaistettu.
Monimutkaisen ilmiön tarkastelussa ensimmäinen askel on karsia 1) merkitykseltään pienet tekijät pois 2) mielellään kaikki muutkin pl. se yksi ainoa, jota halutaan tosissaan tarkastella & ymmärtää.
Ei taida tieteen motediikka olla millään lailla tuttua? Mutta emme toki anna sen hidastaa, kyllä MUSTA TUNTUU täytyy olla vähintään yhtä pätevä menetelmä.
Ja ylipäätään, vaikkei sattuisikaan näkemään metsää puilta, voi aina päteä tarkertumalla niihin yksityiskohtiin. Onhan se selvä, että koko malli täytyy olla ihan pielessä, kun siinä ei ole huomitoitu virtausnopeuden vaihtelua imukanavan sisällä tms. oleellista juttua, jonka juuri keksin/luin netistä.
> Näin myös silloin kun virtausta kuristetaan, lopullinen paine vain jää ilmanpainetta pienemmäksi kuristuksesta johtuen ja työtä joudutaan vaan tekemään enemmän , koska virtausvastus on suurempi.
No, fysiikan tunneilla kyllä opetettiin, ettei virtausvastus tee työtä. Mutta virtausvastuksen aikaansaama alipaine imusarjassa pakottaa männän tekemään työtä = käyttämään osan polttoaineesta saatavasta energiasta ilman pumppaamiseen imu- ja pakosarjan välistä paine-eroa vastaan.
http://www.mechadyne-int.com/vva-reference/part-load-pumping-losses-si-engine
> mistä näiden tietävien tieto on kotoisin
Rupesiko laiskuus vaivaamaan? CO2 pitoisuus on ampumassa "kaikkien aikojen" ennätyslukemiin ja tässä on se "hauska" puoli, että jos/kun ikiroudan alueet metaanihydraattiesiintymät napa-alueiden merillä alkavat sulaa, ilmakehään vapautuu lisää kasvihuonekaasuja -> mopo keulii.
> samat tiedot on käytettävissä myös epäilijöillä ja niillä jotka ovat osoittaneet mittaus-ja tulkintatiedot väärennetyiksi ja tulkinneet touhuksi, jossa "tarkoitus pyhittää keinot"
Ja epäilijöillä ei sitten samaa tapahdu? Vaikka touhu tuntuu enemmänkin olevan puskista ampumista. Etsitään isosta aineistosta yksi ainoa ristiriita / virhe ja julistetaan sen pohjalta, että huijausta kaikki tyynni. Ja iltapäivälehdet vetää isot lööpit ja essonbaarinmiähet toteaa, että sanoinhan minä.
Huijaus on ollut käytössä myös kriitikoiden puolella. Jenkeissä narahti joku kriittisiä lausuntoja tehtaillut "riippumaton" tutkimusyksikkö siitä, että heidän toimintansa rahoitti öljyteollisuus (ei toki suoraan, vaan peitellysti). Isot rahat jyllää tälläkin puolella. Ei kiinnosta päästöjen vähentäminen 15 l/100 km kuluttavalla autolla ajavia jenkkiplösöjä, ei polkuhinnoilla itseään hengiltä kilpailevia lentoyhtiöitä, ei neukkulaa, jolla ei ole valtiontalouden tukena juuri muuta kuin öljyn maakaasun myynti jne jne.
> Suurin osa maapallon väestöstä kuuluu valtioihin, joiden mielestä koko hölötys on pelkkää huuhaata
Noniin, alkaakin löytyä ne sun faktat. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä – paska on hyvää.
Suurin osa maailman väestöstä uskoo myös jesseen tms näkymättömään ystävään, horoskooppeihin, ufoihin, uudestisyntymiseen lehmänä jne. Valtionjohdon tasolla taas näkemykset sanelee hyvin pitkälti "taloudelliset realiteetit". Monessa öljymaassakin öljyä myydään tolkuttoman halvalla, subventoidulla hinnalla = ostetaan kansaa hiljaiseksi. Jenkkilässä pelätään, että orastava talouskasvu tökkää / työpaikat karkaavat Kiinaan, jos tulee yhtään lisää kustannuksia tai rajoituksia teollisuudelle tai yksityisten törsäykselle (= tolkuton energiankulutus / asukas). Kehitysmaissa ...ja monessa muussakin lienee ajattelumalli vähän samanlainen kuin Kreikassa - ei meidän tarvitse mitään maksaa, eihän tää mitenkään meidän syytä ole. Esim. Kiina. Joka nyt muutenkaan ei ole enää aikoihin sopinut kehitysmaan kriteereihin.
Jenkkilässä muuten tiedeyhteisö on oikein hyvin ajan tasalla tilanteesta ja mm. rakennusten energiankulutukseen meinataan siellä puuttua kovalla kädellä. Eli tulee siellä vissin vähän takaoven kautta nämä jutut, kun valtakunnan ylimmällä tasolla ollaan vielä aika tukevasti öljyteollisuuden talutusnuorassa nuo talouskasvuhuolet päälle.
Poliitikkoja kun ei kiinnosta ajatella asioita seuraavia vaaleja pitemmälle. Seuraaja hoitakoon laskut. - No johan oli !
MUSTA TUNTUU kirjoitti:
> Käsityksesi männän ja imusarjan välisen alipaineen energiatarpeesta on hieman yksinkertaistettu.
Monimutkaisen ilmiön tarkastelussa ensimmäinen askel on karsia 1) merkitykseltään pienet tekijät pois 2) mielellään kaikki muutkin pl. se yksi ainoa, jota halutaan tosissaan tarkastella & ymmärtää.
Ei taida tieteen motediikka olla millään lailla tuttua? Mutta emme toki anna sen hidastaa, kyllä MUSTA TUNTUU täytyy olla vähintään yhtä pätevä menetelmä.
Ja ylipäätään, vaikkei sattuisikaan näkemään metsää puilta, voi aina päteä tarkertumalla niihin yksityiskohtiin. Onhan se selvä, että koko malli täytyy olla ihan pielessä, kun siinä ei ole huomitoitu virtausnopeuden vaihtelua imukanavan sisällä tms. oleellista juttua, jonka juuri keksin/luin netistä.
> Näin myös silloin kun virtausta kuristetaan, lopullinen paine vain jää ilmanpainetta pienemmäksi kuristuksesta johtuen ja työtä joudutaan vaan tekemään enemmän , koska virtausvastus on suurempi.
No, fysiikan tunneilla kyllä opetettiin, ettei virtausvastus tee työtä. Mutta virtausvastuksen aikaansaama alipaine imusarjassa pakottaa männän tekemään työtä = käyttämään osan polttoaineesta saatavasta energiasta ilman pumppaamiseen imu- ja pakosarjan välistä paine-eroa vastaan.
http://www.mechadyne-int.com/vva-reference/part-load-pumping-losses-si-engine
> mistä näiden tietävien tieto on kotoisin
Rupesiko laiskuus vaivaamaan? CO2 pitoisuus on ampumassa "kaikkien aikojen" ennätyslukemiin ja tässä on se "hauska" puoli, että jos/kun ikiroudan alueet metaanihydraattiesiintymät napa-alueiden merillä alkavat sulaa, ilmakehään vapautuu lisää kasvihuonekaasuja -> mopo keulii.
> samat tiedot on käytettävissä myös epäilijöillä ja niillä jotka ovat osoittaneet mittaus-ja tulkintatiedot väärennetyiksi ja tulkinneet touhuksi, jossa "tarkoitus pyhittää keinot"
Ja epäilijöillä ei sitten samaa tapahdu? Vaikka touhu tuntuu enemmänkin olevan puskista ampumista. Etsitään isosta aineistosta yksi ainoa ristiriita / virhe ja julistetaan sen pohjalta, että huijausta kaikki tyynni. Ja iltapäivälehdet vetää isot lööpit ja essonbaarinmiähet toteaa, että sanoinhan minä.
Huijaus on ollut käytössä myös kriitikoiden puolella. Jenkeissä narahti joku kriittisiä lausuntoja tehtaillut "riippumaton" tutkimusyksikkö siitä, että heidän toimintansa rahoitti öljyteollisuus (ei toki suoraan, vaan peitellysti). Isot rahat jyllää tälläkin puolella. Ei kiinnosta päästöjen vähentäminen 15 l/100 km kuluttavalla autolla ajavia jenkkiplösöjä, ei polkuhinnoilla itseään hengiltä kilpailevia lentoyhtiöitä, ei neukkulaa, jolla ei ole valtiontalouden tukena juuri muuta kuin öljyn maakaasun myynti jne jne.
> Suurin osa maapallon väestöstä kuuluu valtioihin, joiden mielestä koko hölötys on pelkkää huuhaata
Noniin, alkaakin löytyä ne sun faktat. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä – paska on hyvää.
Suurin osa maailman väestöstä uskoo myös jesseen tms näkymättömään ystävään, horoskooppeihin, ufoihin, uudestisyntymiseen lehmänä jne. Valtionjohdon tasolla taas näkemykset sanelee hyvin pitkälti "taloudelliset realiteetit". Monessa öljymaassakin öljyä myydään tolkuttoman halvalla, subventoidulla hinnalla = ostetaan kansaa hiljaiseksi. Jenkkilässä pelätään, että orastava talouskasvu tökkää / työpaikat karkaavat Kiinaan, jos tulee yhtään lisää kustannuksia tai rajoituksia teollisuudelle tai yksityisten törsäykselle (= tolkuton energiankulutus / asukas). Kehitysmaissa ...ja monessa muussakin lienee ajattelumalli vähän samanlainen kuin Kreikassa - ei meidän tarvitse mitään maksaa, eihän tää mitenkään meidän syytä ole. Esim. Kiina. Joka nyt muutenkaan ei ole enää aikoihin sopinut kehitysmaan kriteereihin.
Jenkkilässä muuten tiedeyhteisö on oikein hyvin ajan tasalla tilanteesta ja mm. rakennusten energiankulutukseen meinataan siellä puuttua kovalla kädellä. Eli tulee siellä vissin vähän takaoven kautta nämä jutut, kun valtakunnan ylimmällä tasolla ollaan vielä aika tukevasti öljyteollisuuden talutusnuorassa nuo talouskasvuhuolet päälle.
Poliitikkoja kun ei kiinnosta ajatella asioita seuraavia vaaleja pitemmälle. Seuraaja hoitakoon laskut.Jos asia on osoittautunut näin vaikeaksi, että esittelet virtausvastuksen vaikutusta Carnot.n ideaalimuutokseen, niin et näköjään ymmärrä edes mitä esergialla tarkoitetaan, joten olkoon, ei tosiuskovaisen mieltä muuta mikään.
Tunteeseen perustuva suhtautumisesi näkyy myös "ilmastonmuutosuskontosi evankeliumin " luennnosta ja yrityksestäsi esittää kyseenalaiseksi todettuja tietoja, jotka ei edes moottoripalstalle oikein sovi, jonain faktoina.
Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi.
E.d.K. - Hohhoijaa
MUSTA TUNTUU kirjoitti:
> Käsityksesi männän ja imusarjan välisen alipaineen energiatarpeesta on hieman yksinkertaistettu.
Monimutkaisen ilmiön tarkastelussa ensimmäinen askel on karsia 1) merkitykseltään pienet tekijät pois 2) mielellään kaikki muutkin pl. se yksi ainoa, jota halutaan tosissaan tarkastella & ymmärtää.
Ei taida tieteen motediikka olla millään lailla tuttua? Mutta emme toki anna sen hidastaa, kyllä MUSTA TUNTUU täytyy olla vähintään yhtä pätevä menetelmä.
Ja ylipäätään, vaikkei sattuisikaan näkemään metsää puilta, voi aina päteä tarkertumalla niihin yksityiskohtiin. Onhan se selvä, että koko malli täytyy olla ihan pielessä, kun siinä ei ole huomitoitu virtausnopeuden vaihtelua imukanavan sisällä tms. oleellista juttua, jonka juuri keksin/luin netistä.
> Näin myös silloin kun virtausta kuristetaan, lopullinen paine vain jää ilmanpainetta pienemmäksi kuristuksesta johtuen ja työtä joudutaan vaan tekemään enemmän , koska virtausvastus on suurempi.
No, fysiikan tunneilla kyllä opetettiin, ettei virtausvastus tee työtä. Mutta virtausvastuksen aikaansaama alipaine imusarjassa pakottaa männän tekemään työtä = käyttämään osan polttoaineesta saatavasta energiasta ilman pumppaamiseen imu- ja pakosarjan välistä paine-eroa vastaan.
http://www.mechadyne-int.com/vva-reference/part-load-pumping-losses-si-engine
> mistä näiden tietävien tieto on kotoisin
Rupesiko laiskuus vaivaamaan? CO2 pitoisuus on ampumassa "kaikkien aikojen" ennätyslukemiin ja tässä on se "hauska" puoli, että jos/kun ikiroudan alueet metaanihydraattiesiintymät napa-alueiden merillä alkavat sulaa, ilmakehään vapautuu lisää kasvihuonekaasuja -> mopo keulii.
> samat tiedot on käytettävissä myös epäilijöillä ja niillä jotka ovat osoittaneet mittaus-ja tulkintatiedot väärennetyiksi ja tulkinneet touhuksi, jossa "tarkoitus pyhittää keinot"
Ja epäilijöillä ei sitten samaa tapahdu? Vaikka touhu tuntuu enemmänkin olevan puskista ampumista. Etsitään isosta aineistosta yksi ainoa ristiriita / virhe ja julistetaan sen pohjalta, että huijausta kaikki tyynni. Ja iltapäivälehdet vetää isot lööpit ja essonbaarinmiähet toteaa, että sanoinhan minä.
Huijaus on ollut käytössä myös kriitikoiden puolella. Jenkeissä narahti joku kriittisiä lausuntoja tehtaillut "riippumaton" tutkimusyksikkö siitä, että heidän toimintansa rahoitti öljyteollisuus (ei toki suoraan, vaan peitellysti). Isot rahat jyllää tälläkin puolella. Ei kiinnosta päästöjen vähentäminen 15 l/100 km kuluttavalla autolla ajavia jenkkiplösöjä, ei polkuhinnoilla itseään hengiltä kilpailevia lentoyhtiöitä, ei neukkulaa, jolla ei ole valtiontalouden tukena juuri muuta kuin öljyn maakaasun myynti jne jne.
> Suurin osa maapallon väestöstä kuuluu valtioihin, joiden mielestä koko hölötys on pelkkää huuhaata
Noniin, alkaakin löytyä ne sun faktat. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä – paska on hyvää.
Suurin osa maailman väestöstä uskoo myös jesseen tms näkymättömään ystävään, horoskooppeihin, ufoihin, uudestisyntymiseen lehmänä jne. Valtionjohdon tasolla taas näkemykset sanelee hyvin pitkälti "taloudelliset realiteetit". Monessa öljymaassakin öljyä myydään tolkuttoman halvalla, subventoidulla hinnalla = ostetaan kansaa hiljaiseksi. Jenkkilässä pelätään, että orastava talouskasvu tökkää / työpaikat karkaavat Kiinaan, jos tulee yhtään lisää kustannuksia tai rajoituksia teollisuudelle tai yksityisten törsäykselle (= tolkuton energiankulutus / asukas). Kehitysmaissa ...ja monessa muussakin lienee ajattelumalli vähän samanlainen kuin Kreikassa - ei meidän tarvitse mitään maksaa, eihän tää mitenkään meidän syytä ole. Esim. Kiina. Joka nyt muutenkaan ei ole enää aikoihin sopinut kehitysmaan kriteereihin.
Jenkkilässä muuten tiedeyhteisö on oikein hyvin ajan tasalla tilanteesta ja mm. rakennusten energiankulutukseen meinataan siellä puuttua kovalla kädellä. Eli tulee siellä vissin vähän takaoven kautta nämä jutut, kun valtakunnan ylimmällä tasolla ollaan vielä aika tukevasti öljyteollisuuden talutusnuorassa nuo talouskasvuhuolet päälle.
Poliitikkoja kun ei kiinnosta ajatella asioita seuraavia vaaleja pitemmälle. Seuraaja hoitakoon laskut.Mitäs jos painuisit horisemaan jonnekin itusyöjähurujen sekaan, täällä on tarkoitus puhua moottoreista, eikä ilmastonmuutoskusetuksesta.
- Rautahans
Hohhoijaa kirjoitti:
Mitäs jos painuisit horisemaan jonnekin itusyöjähurujen sekaan, täällä on tarkoitus puhua moottoreista, eikä ilmastonmuutoskusetuksesta.
Historiallisesti katsoen minulla on käsitys (musta tuntuu), että aikanaan 1900-luvun alussa maa-alueet, jotka eivät Amerikoissa kelvanneet laidunmaaksi, tai viljelyyn, olivat joutomaata. Tällaista maata olivat mm. öljypitoiset maa-alueet. Öljystä jalostettiin kyllä lamppuöljyä ja akselivaseliinia.
Tuon teollisuuden sivutuotteena tuli bensiiniä, joka nestemäisenä helposti räjähtävänä aineena oli ongelmajäte. Jätettä yritettin hävittää, mutt kun auto oli keksitty, voitiin tuota ainetta alkaa käyttää sen polttoaineena. Mitä enemmän gallonoita kului autossa, sen parempi. Bensan hinta ei ollut ongelma, koska bensaa syntyi sivutuotteena koko ajan lisää.
Jos kehitys olisi mennyt niinkuin Italiassa, jossa ei ollut omia öljyvaroja, autot kulkisivat metaanilla, joka osattaisiin tänäpäivänä erottaa suoraan ilmakehästä. Polttamalla siitä tulisi hiilidioksidia ja vesihöyryä. Auto rakennettaisiin kokonaan pyörille jousitettujen 200bar kaasusäiliöiden päälle. Sylinterit olisivat todennäköisesti alumiini-kuitukomposiittia. Voi jopa olla, että autotallin nurkassa hyrisisi kone, joka imisi ilmaa ja pakkaisi metaania paineeseen. Tankkaus tapahtuisi kotipihassa. Kaupallisesti olisi saatavissa metaania, johon on sekoitettu vetyä. Tällainen toiminta puhdistaisi ilmakehää, koska metaani on moninkertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin verrattuna. - Auto Masentaja 2
Rautahans kirjoitti:
Historiallisesti katsoen minulla on käsitys (musta tuntuu), että aikanaan 1900-luvun alussa maa-alueet, jotka eivät Amerikoissa kelvanneet laidunmaaksi, tai viljelyyn, olivat joutomaata. Tällaista maata olivat mm. öljypitoiset maa-alueet. Öljystä jalostettiin kyllä lamppuöljyä ja akselivaseliinia.
Tuon teollisuuden sivutuotteena tuli bensiiniä, joka nestemäisenä helposti räjähtävänä aineena oli ongelmajäte. Jätettä yritettin hävittää, mutt kun auto oli keksitty, voitiin tuota ainetta alkaa käyttää sen polttoaineena. Mitä enemmän gallonoita kului autossa, sen parempi. Bensan hinta ei ollut ongelma, koska bensaa syntyi sivutuotteena koko ajan lisää.
Jos kehitys olisi mennyt niinkuin Italiassa, jossa ei ollut omia öljyvaroja, autot kulkisivat metaanilla, joka osattaisiin tänäpäivänä erottaa suoraan ilmakehästä. Polttamalla siitä tulisi hiilidioksidia ja vesihöyryä. Auto rakennettaisiin kokonaan pyörille jousitettujen 200bar kaasusäiliöiden päälle. Sylinterit olisivat todennäköisesti alumiini-kuitukomposiittia. Voi jopa olla, että autotallin nurkassa hyrisisi kone, joka imisi ilmaa ja pakkaisi metaania paineeseen. Tankkaus tapahtuisi kotipihassa. Kaupallisesti olisi saatavissa metaania, johon on sekoitettu vetyä. Tällainen toiminta puhdistaisi ilmakehää, koska metaani on moninkertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin verrattuna.Ei sitä metaania ilmasta saada.
Metaania on käytännössä määrättömästi mannerjalustoissa, Siperian ikiroudassa ym metaanihydridinä. Sitä vain vähemmän käytetään kun raakaöljyä on vielä riittävästi. Metaanista olisi suhteellisen helppo tehdä nestemäistä liikennepolttoainetta jolloin mitään muutoksia käytössä jo oleviin kulkuneuvoihin ei tarvitsisi tehdä.
Muutoin, tuossa vähän ylempänä olevaa aivopierua en edes viitsi lukea. Jos ei osaa sanoa asiaansa lyhyesti, on paras olla hiljaa.
- Historiaa
Onhan näitä erilaisia kampikoneistoja vaikka kuinka.
http://www.aqpl43.dsl.pipex.com/MUSEUM/POWER/unusualICeng/cam-IC/cam-IC.htm#fcam
Tämä nyt sentään on mekaniikaltaan tasapainossa, päinvastoin kuin tuo aussihärveli.
Perusidea näissä kaikissa on, rahat pois tyhmiltä ja toiminta päättyy hiljalleen kun rahantulo hiipuu. - Rautahans
Melko iso kitka tulee kun mäntä laahaa sylinterin seinämiin. Mitä enemmän mäntiä ja tilavuutta, sitä enemmän kitkaa. Toinen iso tehohäviö tulee männän/ kiertokangen massan liikutteluun edestakaisin. Tärinöiltä ei oikein voi välttyä, vaikka tasapainoakseleita ja sylinterien asentoa muunneltaisiin. Pyörivä liike olisi optimaalinen, mieluiten ilman mäntä-sylinterikonstruktiota. Wankelia lukuunottamatta tässä ollaan epäonnistuttu, wankelkaan ei käyttöiältään ja huollettavuudeltaan tunnu pitkäikäiseltä ratkaisulta. Sentään yksi autonvalmistaja jaksaa uskoa tähän. Kaasuturbiiniakin kokeiltiin amerikoissa 50-luvulla.
Jos haluaisi tehdä moottorikeksinnön ilman, että viisaat sen heti tuoreeltaan tyrmäisivät, millainen se olisi? Miten se pitäisi esitellä ja millaisia todisteita kaivattaisiin? Vai onko pessimismi niin syvällä, että mitään uutta ei enää voi esittää? - Hyvin vähän eroa
Nykyisiin mäntämoottoreihin tuossa on eroa vain se että männän puristuminen sylinterinseinämää vasten on eliminoitu. Eli perinteisellä kampikoneistolla, varsinkin työtahdin aikana, mäntä ponnistaa lujasti sylinterin toiseen reunaan, mikä luonnollisesti aiheuttaa kitkahäviöitä.
- E.d.K.
"Toinen iso tehohäviö tulee männän/ kiertokangen massan liikutteluun edestakaisin. "
Sitkeässä on käsitys että männän edestakainen liike veisi energiaa.
Ainoa energiahukka liikkeessä on kitka joka varmaan on sitä suurempi, mitä enemmän osia ja vielä erisuuntiin pyöriviä, ja tossa aussimyllyssä vielä syntyy mäntien varteen kiertävä momentti, joka on hoidettava jollain tavoin.
Wankelmoottorista sen verran että sen toimintaperiaate on tunnettu jo 1600 luvulta asti, ja ainoa joka siitä on hyötynyt oli F.Wankel älytessään patentoida periaatteen nimiinsä.
(Mazda ei muuten valmista enää wankelautoja)
Muutenkin polttomoottorin mekaniikasta tai muustakaan mekaniikasta ei ole tehty keksintöjä viimeiseen sataan vuoteen, vaikka autotehtailla ja muilla alan yrityksillä tuhannet ja taas tuhannet koulutetut viisaat pohtivat ammatikseen edes jotain, josta olisi hyötyä, edes markkinoinni avuksi, mutta perinteinen mäntämoottori on edelleen ylivoimainen (taloudellisin) tapa tehdä hiilivedyistä liike-energiaa.
- Rautahans
Kaasuturbiini autossa:
http://www.allpar.com/mopar/turbine.html- 10+2
From the golden age of automotive engineering! Ten years hence this would all be gone, replaced by government oversight and the bean counters! This was really the only time such a thing could have happened!
Mikähän tuon kaasuturbiinin hyötysuhde on? Miten se toimii osakuormalla?
V8 ääni taitaa olla yksi suuri tekijä sen suosioon USA:ssa, ainakin naisväki tykkää olla kyydissä. Kaasuturbiinista ei voi sanaoa samaa. - Auto Masentaja 2
10+2 kirjoitti:
From the golden age of automotive engineering! Ten years hence this would all be gone, replaced by government oversight and the bean counters! This was really the only time such a thing could have happened!
Mikähän tuon kaasuturbiinin hyötysuhde on? Miten se toimii osakuormalla?
V8 ääni taitaa olla yksi suuri tekijä sen suosioon USA:ssa, ainakin naisväki tykkää olla kyydissä. Kaasuturbiinista ei voi sanaoa samaa.Rover kokeili myös pitkään kaasuturpiinia autossa. Ainakin kulutus oli iso...
- 15+1
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Rover kokeili myös pitkään kaasuturpiinia autossa. Ainakin kulutus oli iso...
http://www.youtube.com/watch?v=YPlMfQszkWI&feature=fvst
Tuossa esittely Chrysler-turbiinista.
- Rautahans
E.d.K "Sitkeässä on käsitys että männän edestakainen liike veisi energiaa."
Selittäisitkö maallikolle, miten niin ei vie energiaa? Kai massan liikuttelu nopeasti edestakaisin työstä käy. Toki kampiakselin tasapainotus auttaa asiaa, mutta aiheuttaa samalla sivulle lyövän tärinän, joka kompensoidaan muilla kampiakselin painotuksilla. Vai onko tasapaino sitä luokkaa, että mitään tehohäviötä ei synny.- Oisko näin
Siinä on edestakainen liike jota voi verrata värähtelyyn.
vrt. jos paino laitetaan jousen varaan edestakaiseen liikkeeseen, keinu tai kellon heiluri jne, vain kitka vaimentaa edestakaista liikettä.
Tässä siis, kun mäntä aloittaa kuolokohdasta liikkeen, tarvitaan kampiakselilta energiaa niin paljon että saavutetaan liike-energian max , mutta kun liike hidastuu se kiihdyttää samalla energiamäärällä kampiakselia.
Mieti hetkellinen tilanne yläkuolokohdassa, mäntä on paikallaan samassa paikkaa kuin kierrosta ennen, sen asemaan tai liiketilaan ei ole sitoutunut mitään energiaa joten vain kitkan työ on tultava koneiston ulkopuolelta. (joka on lämpöenergiana)
Tämä pätee myös ulkoiseen vaimennukseen, ja kitkan lisäksi tehoa tarvitaan vain se mitä liikettä tarkoituksellisesti hidastetaan. - Rautahans
Oisko näin kirjoitti:
Siinä on edestakainen liike jota voi verrata värähtelyyn.
vrt. jos paino laitetaan jousen varaan edestakaiseen liikkeeseen, keinu tai kellon heiluri jne, vain kitka vaimentaa edestakaista liikettä.
Tässä siis, kun mäntä aloittaa kuolokohdasta liikkeen, tarvitaan kampiakselilta energiaa niin paljon että saavutetaan liike-energian max , mutta kun liike hidastuu se kiihdyttää samalla energiamäärällä kampiakselia.
Mieti hetkellinen tilanne yläkuolokohdassa, mäntä on paikallaan samassa paikkaa kuin kierrosta ennen, sen asemaan tai liiketilaan ei ole sitoutunut mitään energiaa joten vain kitkan työ on tultava koneiston ulkopuolelta. (joka on lämpöenergiana)
Tämä pätee myös ulkoiseen vaimennukseen, ja kitkan lisäksi tehoa tarvitaan vain se mitä liikettä tarkoituksellisesti hidastetaan.Ok, siis kun mäntä tulee ylä- tai alakuolokohtaan kovalla vauhdilla, sen massan energia on jo sitoutunut kampiakselin vastapainoon ja vauhtipyörään.
- pod abs kej ruj
Vaan entäs jos nykytenkiikkaa hyödyntäen lyötäsiin pieni kaasuturbiini sarjahybridiin voimanlähteeksi. Eli kaikki jarruenergian talteenotto yms. olisi ja sitten turbiini lataamassa tarvittaessa akkua. Ilmeisen hyvään hyötysuhteeseen turbiini kuitenkin pääsee kuormitettuna ja etujahan oli tuolla aiemmassa Chrysler-artikkelissa mainittu:
-ei kylmäkäynnistysongelmia
-välitön lämmöntuotto (hyvä suomessa)
-vähäinen huollon tarve
-vähemmän liikkuvia osia
-kevyempi
-varsin laaja polttoainevalikoima (voit tankata dieseliä, bensaa, kerosiinia ym.)
Ongelmaksi tulisi varmaan äänen vaimennus ja toimiva lämmön alennus/talteenotto pakokaasuista. Muutenhan suurin ongelma noissa Chryslerin kehittämissä autoissa oli viive kaasun painamisen ja saadun tehonlisäyksen välillä. Sähköllä ajettavassa hybridissähän tätä ongelmaa ei olisi.- Rautahans
Ideaalinen moottori synnyttää hyvällä hyötysyhteella edullisesta polttoaineesta pyörivää mekaanista voimaa. Moottorin kokoa voi vaihdella, se on teho/painosuhteeltaan edullinen. Se on helppo valmistaa ja helppo huoltaa.
Näiden lisäksi:
-ei kylmäkäynnistysongelmia
-välitön lämmöntuotto (hyvä suomessa)
-vähemmän liikkuvia osia
-kevyempi
-varsin laaja polttoainevalikoima (voit tankata dieseliä, bensaa, kerosiinia ym.)
Ilma sisältää noin 20% happea. Ilman happea polttoaine ei pala; mitä enemmän happea, sen nopeampi ja täydellisempi palaminen. Palaessa kaasun määrä moninkertaistuu. Ilmaa on paineistettava, jotta saataisiin mahdollisimman paljon happea palotilaan. Be- moottoreilla riittää, kun puristetaan 10-12 osaa ilmaa yhteen osaan. Hapen määrä kymmenkertaistuu. Kun tseassa on polttoainetta kaasumaisessa muodossa, voidaan seos räjäyttää, jolloin paine kasvaa 10 bar-> x 10?. Paine aiheuttaa sen, että sylinteri on ollut paras kammion muoto. Ja mäntä ottaa talteen laajenevan kaasun energian. Ottomoottori tuottaa puristuspaineen ja vaihtaa kaasut tehokkaasti. Tuloksena on mekaanista pyörivää voimaa.
Tällaisen moottorin toiminnasta en kyllä ymmärrä mitään. Hurjia ovat kuitenkin lupaukset (taas). Takana on iso raha General Electrics
developed by CFM (a joint venture between GE and Snecma)
http://visualization.geblogs.com/visualization/leap/ Rautahans kirjoitti:
Ideaalinen moottori synnyttää hyvällä hyötysyhteella edullisesta polttoaineesta pyörivää mekaanista voimaa. Moottorin kokoa voi vaihdella, se on teho/painosuhteeltaan edullinen. Se on helppo valmistaa ja helppo huoltaa.
Näiden lisäksi:
-ei kylmäkäynnistysongelmia
-välitön lämmöntuotto (hyvä suomessa)
-vähemmän liikkuvia osia
-kevyempi
-varsin laaja polttoainevalikoima (voit tankata dieseliä, bensaa, kerosiinia ym.)
Ilma sisältää noin 20% happea. Ilman happea polttoaine ei pala; mitä enemmän happea, sen nopeampi ja täydellisempi palaminen. Palaessa kaasun määrä moninkertaistuu. Ilmaa on paineistettava, jotta saataisiin mahdollisimman paljon happea palotilaan. Be- moottoreilla riittää, kun puristetaan 10-12 osaa ilmaa yhteen osaan. Hapen määrä kymmenkertaistuu. Kun tseassa on polttoainetta kaasumaisessa muodossa, voidaan seos räjäyttää, jolloin paine kasvaa 10 bar-> x 10?. Paine aiheuttaa sen, että sylinteri on ollut paras kammion muoto. Ja mäntä ottaa talteen laajenevan kaasun energian. Ottomoottori tuottaa puristuspaineen ja vaihtaa kaasut tehokkaasti. Tuloksena on mekaanista pyörivää voimaa.
Tällaisen moottorin toiminnasta en kyllä ymmärrä mitään. Hurjia ovat kuitenkin lupaukset (taas). Takana on iso raha General Electrics
developed by CFM (a joint venture between GE and Snecma)
http://visualization.geblogs.com/visualization/leap/Tuosta linkistä ainakaan ei mitään järkevää löydy. Pelkkää mainosmiehen löpinää jossa ei päätä eikä häntää. Eikä sen jatkolinkistäkään mitään auennut. Mikähän lienee homman nimi?
- Rautahans
sitroen kirjoitti:
Tuosta linkistä ainakaan ei mitään järkevää löydy. Pelkkää mainosmiehen löpinää jossa ei päätä eikä häntää. Eikä sen jatkolinkistäkään mitään auennut. Mikähän lienee homman nimi?
http://seattletimes.nwsource.com/html/boeingliveeventcoverage/2015414668_cfms_leap_engine_powering_the_a320neo_re-engining_the_737.html
Kyse on uudesta suihkuturbiinista. Tehokkaampi ja varmatoimisempi, energiataloudellisempi. On myyty jo eri lentoyhtiöiden koneisiin satoja kappaleita, eli valmis tuote.
Tuosta kun saisi pienen maitopurkin kokoisen voimanlähteen äänenvaimentimella varustettuna ja autoon asennettuna. - Auto Masentaja 2
Rautahans kirjoitti:
http://seattletimes.nwsource.com/html/boeingliveeventcoverage/2015414668_cfms_leap_engine_powering_the_a320neo_re-engining_the_737.html
Kyse on uudesta suihkuturbiinista. Tehokkaampi ja varmatoimisempi, energiataloudellisempi. On myyty jo eri lentoyhtiöiden koneisiin satoja kappaleita, eli valmis tuote.
Tuosta kun saisi pienen maitopurkin kokoisen voimanlähteen äänenvaimentimella varustettuna ja autoon asennettuna.Edelleenkään ei mitään rakennetietoja, ei mitään numeroarvoja tekniikasta, pelkkään mainosmiehen lopinää vain. Vain uskottavan tahon mittaamat suoritusarvot vakuuttavat, muun saa huuhtoa vessan pytystä. Tuossa linkissä ne kaikki numeroarvot loistavat poissaolollaan.
- Rautahans
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Edelleenkään ei mitään rakennetietoja, ei mitään numeroarvoja tekniikasta, pelkkään mainosmiehen lopinää vain. Vain uskottavan tahon mittaamat suoritusarvot vakuuttavat, muun saa huuhtoa vessan pytystä. Tuossa linkissä ne kaikki numeroarvot loistavat poissaolollaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/CFM_International_LEAP-X
en.wikistä löytyy. - Rautahans
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Edelleenkään ei mitään rakennetietoja, ei mitään numeroarvoja tekniikasta, pelkkään mainosmiehen lopinää vain. Vain uskottavan tahon mittaamat suoritusarvot vakuuttavat, muun saa huuhtoa vessan pytystä. Tuossa linkissä ne kaikki numeroarvot loistavat poissaolollaan.
"Designed in collaboration between CFM International, Snecma and GE, the new LEAP engines improve fuel efficiency by 15 percent. Aside from fuel efficiency, the LEAP engine also produces 15 percent less CO2 emissions than other planes and it reduces Nitrogen Oxide emissions by 50 percent. The LEAP engine also cuts engine noise by 15 decibels, which is like “reducing a jack hammer to an alarm clock.” The engine orders have a combined value of $1.4 billion, and Virgin plans to add more in the future.
Read more: Virgin America' New Fuel-Efficient LEAP Engines Will Save $1.6 Million Per Plane | Inhabitat - Green Design Will Save the World"
http://inhabitat.com/virgin-america-new-fuel-efficient-leap-engines-will-save-1-6-million-per-plane/
Edelleenkään en tiedä suihkuturbiinista paljonkaa, mutta 15% parannus joka suhteessa kaupallisessa valmiissa moottorissa on paljon.
- Rautahans
Prius käyttää tuohon tarkoitukseen http://en.wikipedia.org/wiki/Atkinson_cycle.
Kaasuturbiini parhaimmillaan autokäytössä ylsi näköjään tällaiseen kulutuslukemaan:
The turbine was a fifth generation (not a third generation, like the 1963 car) engine capable of 22mpg in the EPA test cycles.
Kyllä uskoisin, että nykyisillä cnc/laser/vesisuihku 3D mallinnuksen avulla pienen ämpärin kokoisen taloudellisen kaasuturbiinin voisi rakentaa. VW-:n DSG vaihteiston tyyppinen robotti voisi hoitaa kiihdytykset ja ohitukset ilman, että moottorin kierrosnopeus muuttuu. Polttoaineensyöttö katkaistaisiin alamäessä ja jarrutuksissa. Moottorin materiaaleihinkin on tullut lisäyksiä: keraamiset ja muoviset osat sekä silikoni kuumissa paikoissa.
Nykyisen tekniikan avulla tuo akselinsa ympäri pyörivä kaasuturbiini kuulostaa perin järkevältä.
Onko olemassa mitään muuta keksintöä (Otto, Wankel ja turbiini), joka suoraan muuttaa laajenevan kaasun energian pyöriväksi mekaaniseksi energiaksi?
Siis viidennen sukupolven chrysler-turbiinilla 22 mailia/us gallonalla . mitähän tuosta tulisi l/km?- Auto Masentaja 2
22 mailia/USg = 10,7 l/100 km.
- Rautahans
http://en.wikipedia.org/wiki/File:WikiDartEngine.gif
Tuossa Atkinsin cyclen animaatio
Tuossa moottorista lisää tietoa:
http://white-smoke.wetpaint.com/page/Rotary Engine - Rautahans
Rautahans kirjoitti:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:WikiDartEngine.gif
Tuossa Atkinsin cyclen animaatio
Tuossa moottorista lisää tietoa:
http://white-smoke.wetpaint.com/page/Rotary EngineIt is expected that the D.A.R.T. engine can attain 63% efficiency by using Diesel as a fuel.
http://white-smoke.wetpaint.com/page/4. Concepts and Comparisons
- 13+4
"Moottorin hyötysuhde kasvaa, koska Atkinson-syklissä palokaasut tekevät työtahdin lopussa työtä mäntään normaalimoottoria pidempään. Menetelmän kääntöpuolena moottorin litrateho vähenee. Siksi Aurisille ilmoitetut teholukemat vaikuttavat moottorin iskutilavuuteen nähden vaatimattomilta."
http://tekniikanmaailma.fi/autot/vertailut/hybridit-vastaan-modernit-polttomoottorit - Rautahans
http://web.mit.edu/shkolnik/www/asmepaper/LP_ICEF.pdf
Onko 75% hyvä hyötysuhde? Olisko polttomoottorissa maksimi?
Vai onko kyseessä VC hoax?
http://www.gizmag.com/liquidpistol-rotary/24623/- indian1
Kun polttoaineen energia sisällöstä käytetään hyväksi vain sen palaessa aiheuttama tilavuuden kasvu, ei mäntä- tai muilla tilavuuden muutokseen perustuvilla voimakoneilla ole tulevaisuutta: pakoventtiilin auetessa 600-asteinen huonosti palanut polttoaine työnnetään lämpösisältöineen hukkaan ilmakehää pilaamaan.
Jos polttoaine poltettaisiin lämpövoimalassa saataisiin energiasisällöstä talteen yli 90%.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1581381Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491195Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä241139Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2111070- 1261051
Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223984Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk307947- 42919
- 72895
- 73869