Perussuomalaisista ei ole kuin puhumaan. Se on ainoa tapa päästä otsikoihin. Tekijöitä puolueelta ei löydy. Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mielestä keskusta on muuttanut täysin kantaansa Kreikan tukipaketteihin.
Soini sanoo, että ”hallituksessa keskusta oli hyväksymässä Kreikka-lainoja, mutta on nyt asettunut niitä vastaan ja, että keskustan politiikka tempoilee sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai ei.”
Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi kuittaa Soinin puheet sillä, että ”keskusta ei voi hyväksyä Kreikan toista tukipakettia, koska maa ei ole pitänyt lupauksiaan.”
Mitä sitten jos keskustan kanta Kreikkaan on muuttunut. Omalla kohdallaan perussuomalaiset sanovat Kreikka-paketin kritisoimisen olevan järjen ääni, mutta keskustan kohdalla se on väärää politiikkaa. Kaikille on selvää, että puolueen politiikka muuttuu, jos puolue ei pääse tai halua hallitukseen.
Nykyiset oppositiopuolueet eivät kumpikaan hallitukseen kelvanneet, mutta eri syistä. Keskusta ei hallitukseen mennyt, koska äänestäjät eivät sitä sinne valinneet. Perussuomalaisella kansanedustajamateriaalilla ei tehdä uskottavaa hallituspolitiikkaa, kun jo oppositiossakin on uskottavuus koetuksella.
Juuri nyt 39 kansanedustajaa katsoo, kun suomalaista politiikkaa ravisuttaneesta jytkystä on jäljellä vain sana. Puolueen kaikki lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.
Perussuomalaista politiikkaa kuvastaa Timo Soini. Tämä politiikka perustuu kaiken vastustamiselle ja rusinoiden nappaamiselle missä niitä on saatavana. Se ei anna ratkaisuja, se vain kertoo, että muiden ratkaisut ovat huonoja. Soini on se takarivin jannu, jonka huulenheittoja on kuultu muutama vuosi.
Huuto on edelleen samaa, sillä vastustettavaa riittää. Soinismi elää eduskunnassa, mutta ei enää kuulu mediassa. Soinin huutamat jutut tehdään kovalla rahalla mainosmiesten toimesta, koska siihen on varaa ja kavereita pitää työllistää.
Rahaa on, sillä puolue saa yli puoli miljoonaa euroa puhtaana tilille joka kuukausi. Monille perussuomalaisille tämä riittää, koska puolue näkyy ja kuuluu silti. Heitä ei kiinnosta edes se, että perussuomalaisten 17-vuotinen historia on täynnä takinkääntöä.
Pinnalla oleva Eurooppapolitiikka on muuttunut perussuomalaisissa Timo Soinin mielen mukaan. Ensin oli miehellä kutsumus tehdä politiikkaa vain Suomessa, vaatia Suomen eroa EU:sta ja markkaa takaisin, sitten Euroopan Unionia tyydyttiin vastustamaan ja Timo Soinin haluttua ja päästyä europarlamentaarikoksi perussuomalaisetkin ryhtyivät haluamaan vähemmän, mutta parempaa Euroopan Unionia.
Kenellekään ei ollut yllätys, kun Soini hakeutui Brysselissä EU-kriittiseen parlamenttiryhmään. Eduskuntavaalien jälkeen puolueessa palattiin alkuun, koska sillä vältettiin hallitukseen meno ja vastuunkanto. Timo Soinin mukaan ”on inhimillistä muuttaa mielensä ja tuskallista tunnustaa se”, paitsi jos kyseessä on keskustapuolue, joka vain kääntää takkinsa.
Soinin tie vie sinne, mistä leipä hänelle irtoaa. Muilla ei ole merkitystä.
Soini sanoo, että ”hallituksessa keskusta oli hyväksymässä Kreikka-lainoja, mutta on nyt asettunut niitä vastaan ja, että keskustan politiikka tempoilee sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai ei.”
Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi kuittaa Soinin puheet sillä, että ”keskusta ei voi hyväksyä Kreikan toista tukipakettia, koska maa ei ole pitänyt lupauksiaan.”
Mitä sitten jos keskustan kanta Kreikkaan on muuttunut. Omalla kohdallaan perussuomalaiset sanovat Kreikka-paketin kritisoimisen olevan järjen ääni, mutta keskustan kohdalla se on väärää politiikkaa. Kaikille on selvää, että puolueen politiikka muuttuu, jos puolue ei pääse tai halua hallitukseen.
Nykyiset oppositiopuolueet eivät kumpikaan hallitukseen kelvanneet, mutta eri syistä. Keskusta ei hallitukseen mennyt, koska äänestäjät eivät sitä sinne valinneet. Perussuomalaisella kansanedustajamateriaalilla ei tehdä uskottavaa hallituspolitiikkaa, kun jo oppositiossakin on uskottavuus koetuksella.
Juuri nyt 39 kansanedustajaa katsoo, kun suomalaista politiikkaa ravisuttaneesta jytkystä on jäljellä vain sana. Puolueen kaikki lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.
Perussuomalaista politiikkaa kuvastaa Timo Soini. Tämä politiikka perustuu kaiken vastustamiselle ja rusinoiden nappaamiselle missä niitä on saatavana. Se ei anna ratkaisuja, se vain kertoo, että muiden ratkaisut ovat huonoja. Soini on se takarivin jannu, jonka huulenheittoja on kuultu muutama vuosi.
Huuto on edelleen samaa, sillä vastustettavaa riittää. Soinismi elää eduskunnassa, mutta ei enää kuulu mediassa. Soinin huutamat jutut tehdään kovalla rahalla mainosmiesten toimesta, koska siihen on varaa ja kavereita pitää työllistää.
Rahaa on, sillä puolue saa yli puoli miljoonaa euroa puhtaana tilille joka kuukausi. Monille perussuomalaisille tämä riittää, koska puolue näkyy ja kuuluu silti. Heitä ei kiinnosta edes se, että perussuomalaisten 17-vuotinen historia on täynnä takinkääntöä.
Pinnalla oleva Eurooppapolitiikka on muuttunut perussuomalaisissa Timo Soinin mielen mukaan. Ensin oli miehellä kutsumus tehdä politiikkaa vain Suomessa, vaatia Suomen eroa EU:sta ja markkaa takaisin, sitten Euroopan Unionia tyydyttiin vastustamaan ja Timo Soinin haluttua ja päästyä europarlamentaarikoksi perussuomalaisetkin ryhtyivät haluamaan vähemmän, mutta parempaa Euroopan Unionia.
Kenellekään ei ollut yllätys, kun Soini hakeutui Brysselissä EU-kriittiseen parlamenttiryhmään. Eduskuntavaalien jälkeen puolueessa palattiin alkuun, koska sillä vältettiin hallitukseen meno ja vastuunkanto. Timo Soinin mukaan ”on inhimillistä muuttaa mielensä ja tuskallista tunnustaa se”, paitsi jos kyseessä on keskustapuolue, joka vain kääntää takkinsa.
Soinin tie vie sinne, mistä leipä hänelle irtoaa. Muilla ei ole merkitystä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.