Luterilaiset hoilottavat suureen ääneen, että yksi kaste riittää, sillä Raamattu sanoo, että yksi kaste. Luterilaisuudessa toimitetaan kuitenkin kahdenlaista kastetta: sylivauvoille toimitettavaa, sekä ns. lähetyskaste, joka tehdään aikuiselle jota ei ole aiemmin kastettu kirkkoon kuuluvaksi. Toisin sanoen kirkon kasteen ykseys ei olekkaan YKSI kaste, niinpä toinen kasteista onkin väärä, mutta kumpi? Jos vastasit että "aikuiskaste" joka tehdään uskoon tulevalle, niin silloin jätät mm. muslimit "kasteen armosta" ulkopuolisiksi. Jos vastasit että "lapsikaste", niin olet samalla kannalla vapaiden suuntien kanssa. Tutki ja tarkastele asiaa Raamatun valossa, sekä rukoile Pyhän Hengen johdatusta asioiden aukeamiseen.
Minulle on myös jäänyt sellainen kuva, että jos olisin käynyt esim. helluntaiseurakunnan toimittamalla kasteella, niin halutessani liittyä luterilaiseen kirkkoon minut kastettaisiin toistamiseen, ellei minua olisi koskaan kastettu luterilaiseen kirkkoon aiemmin esimerkiksi lapsena. Jos tämä on totta, niin sehän olisi varsinainen "pommi" kasteykseydessä. Pyydän korjaamaan jos olen väärässä asian suhteen.
Tällä kirjoituksella halusin saattaa sellaiset luterilaiset miettimään ja tutkimaan kasteasiaa, jotka pitävät suurta meteliä yhdestä kasteesta ilman sen suurempaa tietämystä koko asiasta oman kirkkonsa piirissä.
Minulle on myös jäänyt sellainen kuva, että jos olisin käynyt esim. helluntaiseurakunnan toimittamalla kasteella, niin halutessani liittyä luterilaiseen kirkkoon minut kastettaisiin toistamiseen, ellei minua olisi koskaan kastettu luterilaiseen kirkkoon aiemmin esimerkiksi lapsena. Jos tämä on totta, niin sehän olisi varsinainen "pommi" kasteykseydessä. Pyydän korjaamaan jos olen väärässä asian suhteen.
Tällä kirjoituksella halusin saattaa sellaiset luterilaiset miettimään ja tutkimaan kasteasiaa, jotka pitävät suurta meteliä yhdestä kasteesta ilman sen suurempaa tietämystä koko asiasta oman kirkkonsa piirissä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihmisen poika on sapatin herra ja sama ihminen on
myös muunkin hapatuksen herra. Koko kaste on aivan yhdentekevää ihmisen pelastuksen kannalta.
Siis ketähän sinäkin palvot. Miltä ja mitä oikein loppujen lopuksi rukoilet?
Luterilainen kirkko tunnustaa vain yhden kasteen. Se voidaan toimittaa sekä aikuisille että lapsille. Kummassakin tapauksessa kastettava kastetaan Jumalan käskyn ja lupauksen varaan. Ketään ei kasteta kahteen kertaan. Myöskään ei kasteta helluntaiseurakunnassa kerran kastettua toistamiseen. Helluntailaiset sen sijaan ovat todella innokkaita kastamaan luterilaisia uudelleen (eikä heille aina välttämättä riitä edes luterilaisessa kirkossa aikuisena saatu kaste).
Kasteita on todellakin kaksi, toinen lapsena tehtävä, jossa ei ilmene kastettavan oma usko, ja toivotaan hänen tajuavan asiat myöhemmin. Ja toinen aikuiselle tehtävä, jossa asiat on tajuttu, jota voitaisiin kutsua uskovien kasteeksi josta Raamattu kertoo. Kasteet ennen uskoa, ja sen jälkeen. Erot kuin yöllä ja päivällä. Tunnusti kirkko mitä hyvänsä kasteesta, mutta toteutus on erilaista.
Luterilaisittain ajattelemme että lapsi uskoo esimerkillisellä tavalla (Jeesushan asetti lapset meille esimerkiksi uskoa ajatellen, tulkaa lasten kaltaisiksi jne.).
Uskomme Jumalan lupauksiin (tai jopa käskyyn), että kasteella on merkitystä ja se on vaikuttava. Ei ole annettu ikärajoja, että koska saisi kastaa. Pelastuksen ehdoiksi on annettu kaksi asiaa: usko ja kaste.
(Tämä koskee kaikkia ihmisiä, Jeesus ei sanonut että vain aikuisia tulisi kastaa. Sulkisimme lapset pelastuksen ulkopuolelle, jos emme kastaisi heitä. Myös he ovat perisynnin alaisia ja syyllisiä Jumalan edessä synnin tähden. Heidätkin tulee siirtää perkeleen valtakunnasta Jumalan valtakuntaan.
Uskomme, että Jumalan sana vaikuttaa uskon myös pikkulapsessa, sanan ja sakramentin kautta -> se joka ei synny vedestä ja Hengestä ei voi pelastua. Tuo koskee myös lasta. Vesi tarkoittaa kastetta.)
Onko Raamatussa jossain määritelty ikärajoja tms., että milloin saa kastaa. Jos syytätte meitä että kasteemme on väärä, niin teidän tulisi ensin todistaa Raamatusta että siellä on jonkinlaisia ikärajoja tms. kastetta koskien.
Matti Väisäsen kirja "Pyhä Kaste Raamatussa" ja "Pyhä Kaste Kirkossa" ovat hyviä, jos tahdot tutkia luterilaisten perusteluja ja pohdintaa kasteeseen liittyen.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta se joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen"
Ilman uskoa ei pelastu, mutta mieti miksi tuomitsemisen perusteena ei käytetty kastamattomuutta, ja miksi pelkällä kasteella ei pääse taivaaseen. Koska lapsen usko yksin riittää pelastukseen, sillä voisi tulkita näin: jolla on usko, sitä ei tuomita kadotukseen. Pelkät sakramentit eivät meitä pelasta, mutta koska Raamattu "käskee" meitä ottamaan kasteen, niin sen toteuttamatta jättäminen tahallisesti on sama, kuin minkä muun Raamatun käskyn laiminlyönti tarkoituksella, ja se voidaan tulkita Jumalaa vastaan kapinointina. Raamatussa kaste annettiin niille jotka olivat ottaneet evankeliumin vastaan iästä riippumatta, iällä ei olekkaan merkitystä, vaan sillä evankeliumin vastaanottamisella jota myös uskoon tuloksi voisi sanoa. Iän perusteella ei voi sanoa, että onko kaste väärä, lapsikaste tuomitaankin muista syistä, kuten ketjussa aiemmin on todettu.
Raamatun mukaan lähetystyön alkaessa saatettiin kastaa kokonaisia perheitäkin. Siis kaiketi myös vauvoja. Tässä yhdistyivät käyttämäsi määritelmät kasteesta (lapsikaste, lähetyskaste). Kirkkohistorian mukaan lapsikaste yleistyi kristinuskon ensimmäisillä vuosisadoilla.Ts. uskovien vanhempien vastasyntyneet lapset kastettiin. Oman vakaumukseni mukaan vauva on uskova, siksi hänet voidaan kastaa. Jos taas lapsena kastamatta jäänyt tulee uskoon, hänet voidaan kastaa aikuisenakin.En näe tässä mitään ristiriitaa. Molemmat ovat uskovia ja "kastekelpoisia". Mielestäni myöskään kastetta ei tarvitse uusia, kun siirtyy kirkkokunnasta toiseen.
... ei ainakaan kasteta uudelleen, kun henkilö tulee esim. lut. kirkosta. Ainoastaan toimitetaan mirhalla voitelu eli Pyhän Hengen Lahjan sinetti.
Seuraavan ehkä edellisen kirjoittaja tietääkin, mutta mainitsen tämän asian kuitenkin.
Jotkut ort. kirkot (siis vain jotkut) ovat ilmeisesti syyllistyneet uudelleenkastamiseenkin.
Tästä on keskusteltu hiukan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000062&posting=22000000003478512
"1. Kaste tulisi toimittaa, mikäli suinkin mahdollista, upottamalla. Tästä on toisinaan käytännössä tingitty, mutta upotuskaste on kirkon perinteen mukainen tapa. Ekumeenisessa mielessä ortodoksinen kirkko hyväksyy myös toisessa kristillisessä kirkossa tehdyn valelukasteen, joskaan kaikki paikalliskirkot eivät pidä valelukastetta arvossa, vaan ihmisen liittyessä ortodoksiseen kirkkoon kastavat uudestaan ja silloin upottamalla. Esimerkiksi Kreikan ortodoksinen kirkko ei hyväksy luterilaista kastetta. "
Tuo oli ort.kirkkoon kuuluvan kanta asiaan.
Mutta (ilmeisesti) useimmissa tapauksissa muissakin kirkkokunnissa tehtyjä kasteita hyväksytään (?) ort.kirkossa.
Myös Matti Väisänen on kirjassaan "Pyhä Kaste Kirkossa" maininnut että ort.kirkossa (joissakin seurakunnissa) on tehty myös uudestikastamisia.
kirkossakaan kastetta uusita. Aivan kuten ortodokseillakin, suoritetaan mirhalla voitelun eli konfirmaation sakramentti eli annetaan Pyhän Hengen Lahjain Sinetti.
Rakkaat lähimmäiset!
Luuletteko tosiaan että Jumalaa kiinnostaa, kenen päälle on valutettu vettä ja kuka upotettu ja kuinka monta kertaa?
Kaste ja siitä kiisteleminen on ihmisten toimintaa ja kaikki asiat, mihin ihmiset pääsevät käsiksi, ovat epätäydellisiä. Kirjat, papit, toimitukset, kirkot, lahkot, suunnat, laulut...
Uskon rehellisyyden ja aitouden arviointioikeudet ovat pysyvästi meidän yläpuolellamme, Jumalalla!
Uskonnonharjoittamisen rituaaleista voimme täällä tapella vaikka viimeiseen asti ja jakaa toisillemme siinä sivussa vaikkapa helvettituomioita. Onneksi tällaiseen ei ole pakko ottaa osaa. Jumala, opeta meitä vajavaisia!
Erot kastekäytännöissä (ulkoisissa asioissa, lapsikaste - aikuiskaste,) on vain jäävuorenhuippu.
Ero kasteen suhteen johtuu mm. perisyntioppiin liittyvistä asioista (erimielisyyksistä).
Kokonaisopetus on ns. vapaissa suunnissa hyvin erilainen luterilaiseen opetukseen verrattuna.
Ero tulee selkeiten näkyviin mm. kasteessa.
Myös ratkaisun painottaminen kokonaisopetuksessa on hyvin erilaista eri suuntauksissa. Luterilaisuus edustaa "sidottua ratkaisuvaltaa", se näkyy kokonaisopetuksessa hyvin paljon.
Lisää tietoa löytyy mm. Väisäsen kaste-kirjoista.
Luotamme Jumalan antamiin lupauksiin, että kasteella on merkitystä. Hän on luvannut mm. että joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Luotamme tuohon asiaan. Muuhun emme voikaan luottaa kuin siihen, mihin liittyy Jumalan lupaus. Jos johonkin asiaan ei liity Jumalan lupausta, niin siihen emme voi luottaa.