Jutan Jykän moka!

Valtakunnanoikeuden paikka?

Jutta ei myöskään tainnut tajuta näistä sijottajavastuista , että suurimmat sijoittajat ovat eläkerahastot. Niissä on sitten karvapersedemarinkin rahat kiinni,ainakin tulevat eläkkeet.

"Talouslehti Financial Times (FT) kummastelee Alphaville-blogissaan Suomen päätöstä salata Kreikan kanssa tehtyyn vakuussopimukseen liittyvät asiakirjat. Esimerkiksi suomalaiset kansanedustajat ovat päässeet tutustumaan sopimukseen vain rajatusti."

Ei uskalleta julkasta Suomessa?

Eikös se mennyt niin, että ennen vaaleja luvattiin ”täydet vakuudet”.
Nyt Jutta sanoi eduskunnassa, että vakuudet kattavat osan Suomen vastuista.

Entä Jutan lausunnot jatkossa, ehkä näin?

toukokuu:
– vakuuksien arvioitiin kattavan osa Suomen vastuista

heinäkuu (suomi lomalla):
– virkamiehet arvioivat väärin vakuuksien kattavuuden

syyskuu:
– tarkoitus on asettaa työryhmä selvittämään Lontoon papereita

"Rahoitusongelmat eivät jääneet antiikin aikoihin, vaan Kreikan valtio on jättänyt lainansa maksamatta viisi kertaa vuoden 1825 jälkeen. Viimeksi niin kävi vuonna 1932 eli suuren laman aikaan.

Kreikkaa huonompia velallisia ovat olleet vain Venezuela ja Ecuador, jotka ovat molemmat luistaneet takaisinmaksusta kymmenen kertaa.

Kävipä velkasaneerauksessa tällä viikolla niin tai näin, Kreikka tarvitsee joka tapauksessa pikaista rahoitusapua. Maalta erääntyy 20. päivä kuluvaa kuuta yli 14 miljardin euron laina, jota Kreikka ei kykene maksamaan takaisin ilman apua. "

"Ranskalaispankin tuoreen katsauksen mukaan Kreikan kaatuminen ja eroaminen eurosta vaikuttaa nyt "ongelmattomalta” kuin aikaisemmin. Lisäksi pankki katsoo, että pelko rahoitusjärjestelmän laajasta romahduksesta on kaikkoamassa"

Pakko Supomen lapioida?

Kun nämä lainat ja takuut lankeaa maksuun. Pieree tulevat sukupolvet verta vuosia!
Silloin kaksi uutta kirosanaa: Jutta, Jykä..

"Rahan pumppaaminen kriisimaiden pohjattomaan kaivoon hirvittää jo Saksan keskuspankkia, joka on kriisimaiden alijäämien suurin rahoittaja. Meillä on toisin: Suomen Pankki veisaa yhä virallista virttä, jonka mukaan sen 50 miljardin euron saatavat eivät ole kriisirahoitusta eivätkä varsinkaan sisällä riskejä"

Suomen pankin johdossa onkin demari.

Demujen pitkämies, nykyinen eduskunnan puhemies lausui:senttiäkään ei anneta ilman täysiä vakuuksia? Mites nyt?

Mitään ei ole annettu ilmaan takuita ja vakuuksia. Kaikille heille on vakuutettu ja annettu takuut hyvästä virasta EU:n juoksupoikana toimimisesta.

Jyrki on jo lähtökuopissa.

"Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan on mahdollista, että Suomen luottoluokitus laskisi vuoden sisällä. "

Jutta hehkutti, että Suomi saa halvalla lainaa?????????

"Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps) vetäytyi valtiovarainvaliokunnan virkailijoiden tiloihin tutkimaan englanninkielisen Kreikan vakuussopimuksen sisältöä. Mukaansa hän otti tulkin lisäksi eväitä.

- Tämä on vähän kuin ylioppilaskirjoituksissa. Hernekeiton ja vissyveden voimalla mennään.

Oinonen kertoi aikovansa selvittää omat perusoikeutensa kansanedustajana. "

"Vaihtotarjouksen läpimeno on edellytys Kreikan toiselle kansainväliselle 130 miljardin euron tukipaketille. Nimellisarvon puolittava tarjous on sinänsä yksityissijoittajille edullinen, sillä Kreikan pitkien eli 20-30 vuoden joukkolainojen käypä arvo on nykyisin vain noin 20 prosenttia nimellisarvosta"

"Kreikan on toimijana hyvin vaikea palata siihen asemaan, mikä sillä aikaisemmin oli. Kreikan pitäisi näyttää, että se on taloudessaan kasvu-uralla ja velka on saatu painettua kenties alle sadan prosentin. Vaaditaan selkeitä näyttöjä, jotta vähänkään varovaisempi sijoittaja lähtisi mukaan.

Jatkossa Kreikan rahoitus siirtyy käytännössä ERVV:n harteille ja yksityisten sijoittajien on vaikea enää hyötyä uusista velkajärjestelyistä
"

"Isompi muutos koskee vakuusvarojen sijoitusperiaatetta ja siitä kerrottiin myös eduskunnalle annetussa valtioneuvoston tiedonannossa. Aiemman suunnitelman mukaan varat piti sijoittaa AAA-luottoluokituksen saaneiden maiden joukkovelkakirjoihin. Nyt kriteerinä on, että varat sijoitetaan viiden korkeimman luottoluokituksen saaneisiin euroalueen velkakirjoihin tai muihin ”Suomen hyväksymiin arvopapereihin”.

Toinen muutos on Hetemäen mukaan tullut prosessin alkuvaiheeseen. Sopimuksessa ei ole enää mainintaa siitä, että Kreikan valtio lainaisi lainapaperit kreikkalaispankeille, vaan kreikkalaispankit voivat antaa vakuusprosessiin myös hallussaan jo valmiiksi olevia velkakirjoja.
"

"

Vakuussopimukseen on tehty uusia salaisia muutoksia.
Jutta on käynyt uusia ”salaisia” neuvotteluja, joissa sopimuksen englannin kielisiä salaisuuksia on muutettu?

"Jossain määrin vastaava tapaus löytyy vuodelta 1960. Tuolloin Suomi hakeutui Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan liitännäisjäseneksi, mutta Neuvostoliitto suhtautui asiaan kielteisesti.

Presidentti Urho Kekkonen sai asian sovituksi niin, että Suomi myönsi Neuvostoliitolle samanlaisen suosituimmuusaseman kuin Efta-maille.

Eftan säännöt eivät kuitenkaan olisi sallineet Suomen liittymistä, jos Neuvostoliitolle myönnetty sopimus olisi ollut julkinen. Asia päätettiin hoitaa salaisesti.

– Efta-sopimus tulee lähelle Kreikka-ratkaisua. Silloinen kauppaministeri Ahti Karjalainen allekirjoitti 24. marraskuuta vuonna 1960 Neuvostoliitolle lähetetyn salaisen kirjeen, jolla Suomi myönsi Efta-edut myös Neuvostoliitolle, Turun yliopiston Timo Soikkanen sanoo.
"

Jykän palli, kun totuus valkenee? Jutan ei kestä nytkään!

"Kreikka-vakuuksien salaus
kuin Kekkosen niksikirjasta

Efta-sopimus ja salainen Neuvostoliitto-kirje eivät ole Suomen historian ainoat salatut valtiolliset päätökset. Historioitsijoiden mukaan asioiden todellisen luonteen piilottelu kuului keskeisesti esimerkiksi Urho Kekkosen toimintatapoihin.

– Kekkosellahan oli sellainen toimintakulttuuri idänsuhteissa, että hän teki Leonid Brežnevin ja kumppanien kanssa keskustellessaan itselleen omat muistiot, joita hän ei näyttänyt edes pääministerille. Toinen kovastikin eri sisältöinen versio valtiovierailusta tuotiin sitten julkisesti esiin, Helsingin yliopiston Seppo Hentilä sanoo.

Arkailu Neuvostoliiton suhteen vertautuu kohtalaisen hyvin nykypäivään. Kreikka-sopimuksen salaamista on perusteltu julkisuudessa sillä, että se on sopimuksen toisen osapuolen tahto. Perustelu on tuttu menneiltä vuosikymmeniltä
"