ENNES SISÄLLISSOTAA PUBASET HALUSI SUOMEN VENÄJÄNVALLAN ALLE JA VALKOSET ITSENÄISIKSI.
nYT NS. VALKOSET ELI POEVARIT HALUAA SUOMEN SAKSAN ALAISUUTEEN JA ITSEMÄÄRÄMIS OIKEUDEN EU:LLE. PUNASET VAAN MYÖTÄILEE KUN ON KIVA OLLA KOLHOOSISSA.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Senaatin joukkoja kutsuttiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisiksi. Ulkovalloista neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta avusti valkoisia, jotka saivat tukea myös ruotsalaisilta vapaaehtoisilta.[2]
Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan sisäisen hajoamiseen ja taisteluun vallasta, kunnes lokakuun vallankumouksessa valtaan nousivat Leninin johtamat bolševikit. Tämän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta, mutta vallitseva tilanne johti Suomessakin vastaavaan hajaannukseen ja kriisiin, jonka keskeinen seuraus oli kahden, aseistetuilla joukoilla varustautuneen valtakeskuksen muodostuminen maahan. Kriisi huipentui sotaan punaisten ja valkoisten välillä tammikuussa 1918.[3]
Sota päättyi valkoisen Suomen voittoon ja punaisen Suomen häviöön. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningaskunnaksi, ja sen sijaan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.[4]
Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kansojen sisäisille valtataisteluille luonteenomaisesti sodan molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti. Sisällissota vaati yhteensä noin 37 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Terrorissa surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita valkoisia sekä saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.[5]
Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen suomalaisten kesken.[6]
nYT NS. VALKOSET ELI POEVARIT HALUAA SUOMEN SAKSAN ALAISUUTEEN JA ITSEMÄÄRÄMIS OIKEUDEN EU:LLE. PUNASET VAAN MYÖTÄILEE KUN ON KIVA OLLA KOLHOOSISSA.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Senaatin joukkoja kutsuttiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisiksi. Ulkovalloista neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta avusti valkoisia, jotka saivat tukea myös ruotsalaisilta vapaaehtoisilta.[2]
Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan sisäisen hajoamiseen ja taisteluun vallasta, kunnes lokakuun vallankumouksessa valtaan nousivat Leninin johtamat bolševikit. Tämän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta, mutta vallitseva tilanne johti Suomessakin vastaavaan hajaannukseen ja kriisiin, jonka keskeinen seuraus oli kahden, aseistetuilla joukoilla varustautuneen valtakeskuksen muodostuminen maahan. Kriisi huipentui sotaan punaisten ja valkoisten välillä tammikuussa 1918.[3]
Sota päättyi valkoisen Suomen voittoon ja punaisen Suomen häviöön. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningaskunnaksi, ja sen sijaan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.[4]
Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kansojen sisäisille valtataisteluille luonteenomaisesti sodan molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti. Sisällissota vaati yhteensä noin 37 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Terrorissa surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita valkoisia sekä saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.[5]
Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen suomalaisten kesken.[6]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.