Etenemisohjeita...tontin maaperä huolestuttaa

Erittäin hyvä arvaus, oma ja sellaisten suunnallta jotka ovat jo alueelle rakentaneet ja tietävät mitä kyseinen alue on ollut viimeiset 100-vuotta ja jotkut ovat perehtyneet alueen historiaan niin pitkälti että ilmeisesti on ainakin hyvä arvaus miten koko alue on muodostunut joskus vissiin jääkauden jälkeen. Jotain vanhaa järvenpohjaa ja ollut pitkään melko märkää aluetta, sittemmin kuivanut ja kuivatettu isoin ojin. Nyt kun sitä on kaivettu toisilta tonteilta niin sellaista hiekkaturvetta sieltä nousee, välillä isoja kiviä. Kellekään ei ole tullut kalliota vastaan. Alueella myös kantaavuus eri syvyyksissä vaihtelee melko paljon.

Tiedä sitten.

Geotekniikka ja pohjarakennus olivat kouluaikoina ainoa rakennesuunnitteluun liittyvä kurssi, josta en saanut kunnollista arvosnaa (vain tyydyttävä) ja kouluajoistakin on kulunut pian 30 vuotta. Enkä pahemmin sen jälkeenkään ole pohjarakentamissoppaan lusikkaani kastanut, joten parempi kun en arvaile vastaavuuskertoimia.
Sen kuitenkin muistan, että asia ei ole kovin 1:1 -tyyppinen vaan geotekniseen kantavuuteen vaikuttaa melkein yhtä pajon kuin ysittäiset puolikierrosmäärät se, kuinka kaukana "kova pohja" on ja millaisia kerroksia siihen matkalle sattuu. Myös maalajit vaikuttavat tuloksiin. Parempi onkin lukea pohjatutkimuksen loppupäätelmistä suoraan se geotekninen kantavuus, jota pohjatutkija lupailee. Ja jos on pelkät kairaustulokset käytettävissä, niin sitä kannattaa näyttää jollekulle asiasta hyvin perillä olevalle - tuo konsultaatio harvoin on muuta kuin hintansa arvoinen.

Tontilla on siis tehty painokairauksia. Painokairauksen pysähtymiseen riittää tuollainen "päänkokoinen" kivi (halk. 200...300 mm).

kN on diagrammipilarin vas. puolella ja tarkoittaa, että kairatangot ovat painuneet ilman kiertämistä pelkillä painoilla. Painoja käytetään portaikolla 0,25, 0,5, 0,75 ja 1 kN (=25, 50, 75 ja 100 kg). Jos painuu 25 kg:lla, niin on todella pehmeää. Jos tangot eivät painu 100 kg:lla, niin tankoja ryhdytään kiertämään. pk/0,2m tarkoittaa, että kairakärjen painumiseen per 0,2 m on tarvittu tietty määrä puolikierroksia. Kuormituksena kierrettäessä on koko ajan tuo 100 kg.

Kantavuutta ei pysty suoraan laskemaan painokairauksesta, vaan tarvitaan myös tieto maaperän laadusta (savi, siltti, hiekka, sora, moreeni). Myös anturatyyppi ja sen mitat vaikuttavat. Toisaalta voi olla, että mitään laskentaa ei tarvita. Esim. 0,6 metriä leveälle perusmuurianturalle voi löyhälle hiekalle (

Ins. maanrak. kirjoitti:

Tontilla on siis tehty painokairauksia. Painokairauksen pysähtymiseen riittää tuollainen "päänkokoinen" kivi (halk. 200...300 mm).

kN on diagrammipilarin vas. puolella ja tarkoittaa, että kairatangot ovat painuneet ilman kiertämistä pelkillä painoilla. Painoja käytetään portaikolla 0,25, 0,5, 0,75 ja 1 kN (=25, 50, 75 ja 100 kg). Jos painuu 25 kg:lla, niin on todella pehmeää. Jos tangot eivät painu 100 kg:lla, niin tankoja ryhdytään kiertämään. pk/0,2m tarkoittaa, että kairakärjen painumiseen per 0,2 m on tarvittu tietty määrä puolikierroksia. Kuormituksena kierrettäessä on koko ajan tuo 100 kg.

Kantavuutta ei pysty suoraan laskemaan painokairauksesta, vaan tarvitaan myös tieto maaperän laadusta (savi, siltti, hiekka, sora, moreeni). Myös anturatyyppi ja sen mitat vaikuttavat. Toisaalta voi olla, että mitään laskentaa ei tarvita. Esim. 0,6 metriä leveälle perusmuurianturalle voi löyhälle hiekalle (

Lue lisää

Laitetaanpas ne kairauskäyrät näytille

http://kuvablogi.com/nayta/3448786/

http://kuvablogi.com/nayta/3448787/

Mitäs arvelet(te)?

Nyt hoksasin että tuossa kairausdiagrammissahan maalajithan on merkitty kuvakkeilla... Nyt vaan tutkimaan että mitä moreeni siltti on ja mitä se tarkoitta rakentamisen kannalta. Pohjatutkijalle annettu hommaksi perustamistapalausunnon teko.

rgegegregrgeg kirjoitti:

Nyt hoksasin että tuossa kairausdiagrammissahan maalajithan on merkitty kuvakkeilla... Nyt vaan tutkimaan että mitä moreeni siltti on ja mitä se tarkoitta rakentamisen kannalta. Pohjatutkijalle annettu hommaksi perustamistapalausunnon teko.

Lue lisää

Maalajitulkintoihin ilman näytteenottoa, kuten sinun tapauksessasi, tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Toisaalta digrammit ovat ihan hyvännäköiset ja kyseessä on varsin kantava pohjamaa. Kiinnittäisin erityistä huomiota toisessa diagrammissa 3,5...4,0 metrin syvyydellä havaittavaan löyhään, mahdollisesti painumaherkkään vyöhykkeeseen, missä tangot ovat painuneet pelkillä painoilla. Tosin ko. vyöhyke on sen verran syvällä, että rakennuksesta aiheutuva paine on ehtinyt jakautua melkoisesti (normioletuksen paineen jakautuminen kaltevuudessa 2:1 anturan reunasta) eikä mitään painumaongelmaa välttämättä ole.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Maalajitulkintoihin ilman näytteenottoa, kuten sinun tapauksessasi, tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Toisaalta digrammit ovat ihan hyvännäköiset ja kyseessä on varsin kantava pohjamaa. Kiinnittäisin erityistä huomiota toisessa diagrammissa 3,5...4,0 metrin syvyydellä havaittavaan löyhään, mahdollisesti painumaherkkään vyöhykkeeseen, missä tangot ovat painuneet pelkillä painoilla. Tosin ko. vyöhyke on sen verran syvällä, että rakennuksesta aiheutuva paine on ehtinyt jakautua melkoisesti (normioletuksen paineen jakautuminen kaltevuudessa 2:1 anturan reunasta) eikä mitään painumaongelmaa välttämättä ole.

Lue lisää

Entäpä se seikka että noissa diagrammeissa on merkinnät maaperän aineksesta...?

rgegegregrgeg kirjoitti:

Entäpä se seikka että noissa diagrammeissa on merkinnät maaperän aineksesta...?

Nuo merkinnät perustuvat kairaajan arvaukseen, jonka hän tekee kairaustuntuman perusteella. Entisaikaan, kun kairattiin käsipelillä (siis kääntämällä tankoja käsineen), nuo arvaukset saattoivat olla erittäinkin hyviä. Nykyään kairataan koneellisesti, jolloin ei ole käsituntumaa tankoihin eikä kuulohavaintojakaan saada. Oli miten oli, niin nykyään (ja aikoinaankin) ainoa tapa varmistua pohjamaan laadusta on ottaa maanäytteitä ja määrittää maalaji niistä. Tarvitseeko laadusta varmistua, se onkin sitten kokonaan toinen juttu.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Nuo merkinnät perustuvat kairaajan arvaukseen, jonka hän tekee kairaustuntuman perusteella. Entisaikaan, kun kairattiin käsipelillä (siis kääntämällä tankoja käsineen), nuo arvaukset saattoivat olla erittäinkin hyviä. Nykyään kairataan koneellisesti, jolloin ei ole käsituntumaa tankoihin eikä kuulohavaintojakaan saada. Oli miten oli, niin nykyään (ja aikoinaankin) ainoa tapa varmistua pohjamaan laadusta on ottaa maanäytteitä ja määrittää maalaji niistä. Tarvitseeko laadusta varmistua, se onkin sitten kokonaan toinen juttu.

Lue lisää

Ahaa, eli taas nousee pintaan tämä rakennusalan huuhaa. Mitä vitun järkeä on arvata jos on vehkeet jolla asian voisi tietää. Miksi vitussa jostain arvaamisesta maksetaan jopa tuhat euroa? Sitten vielä jotkut kirjoittelee osittain noitten arvausten perusteella lausuntoja. Ja rahaa otetaan tietenkin siitäkin.

Huuhaa ala ja kaikenlaista veivaria näköjään riittää... pitää olla joka sortin valvojaa (varsinkin KVV- ja IV) joilla ei ole oikeasti vitunkaan väliä ja taas maksaa. Timpurin. LVI-asentaja ja sähköasentajan saat kalliilla rahalla paikalle joskus kun sille sattuu sopimaan ja maksat osa pimeästi. Hienoa meininkiä.

jeesjees kirjoitti:

Ahaa, eli taas nousee pintaan tämä rakennusalan huuhaa. Mitä vitun järkeä on arvata jos on vehkeet jolla asian voisi tietää. Miksi vitussa jostain arvaamisesta maksetaan jopa tuhat euroa? Sitten vielä jotkut kirjoittelee osittain noitten arvausten perusteella lausuntoja. Ja rahaa otetaan tietenkin siitäkin.

Huuhaa ala ja kaikenlaista veivaria näköjään riittää... pitää olla joka sortin valvojaa (varsinkin KVV- ja IV) joilla ei ole oikeasti vitunkaan väliä ja taas maksaa. Timpurin. LVI-asentaja ja sähköasentajan saat kalliilla rahalla paikalle joskus kun sille sattuu sopimaan ja maksat osa pimeästi. Hienoa meininkiä.

Lue lisää

Rauhoitutaanpa nyt hieman...Jos yhtään lohduttaa, niin aivan samalla tavalla maalajeja arvataan myös julkishallinnon projekteissa, kuten katu- ja tieprojekteissa. Ja sitten se kysymys: Miksi arvataan, jos voidaan saada tarkempikin tietoa? Onko yhtään yllätys, jos syynä on raha? Maanäytteiden otto ja tutkimukset maksavat. Lisäksi ne ottavat myös aikaa, jota ei nykyään ole koskaan liikaa, koska projektiaikataulut on vedetty aivan tappiin jo heti lähdössä.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Rauhoitutaanpa nyt hieman...Jos yhtään lohduttaa, niin aivan samalla tavalla maalajeja arvataan myös julkishallinnon projekteissa, kuten katu- ja tieprojekteissa. Ja sitten se kysymys: Miksi arvataan, jos voidaan saada tarkempikin tietoa? Onko yhtään yllätys, jos syynä on raha? Maanäytteiden otto ja tutkimukset maksavat. Lisäksi ne ottavat myös aikaa, jota ei nykyään ole koskaan liikaa, koska projektiaikataulut on vedetty aivan tappiin jo heti lähdössä.

Lue lisää

No välillä meinaa vähän "riemastuttaa" nuo erinäiset rakentavien tuttavien tarinat ja muut jutut. Ja nyt vähän omakohtaiset kokemuksetkin.

Mutta mutta....lausunto tuli 75kN/m2 ja arvio että kuntta pois ja siihen voi perustaa...0,6-1m toki kaivettaessa pitää katella pitääkö maaperän arvio paikkansa. Normit pohjarakenteet...kangas alle, mursketta päälle jne.

Pohjavesi aika korkealla ja tuo pehmeä maa vvoi hankaloittaa kaivantojen tekoa.

rgegegregrgeg kirjoitti:

No välillä meinaa vähän "riemastuttaa" nuo erinäiset rakentavien tuttavien tarinat ja muut jutut. Ja nyt vähän omakohtaiset kokemuksetkin.

Mutta mutta....lausunto tuli 75kN/m2 ja arvio että kuntta pois ja siihen voi perustaa...0,6-1m toki kaivettaessa pitää katella pitääkö maaperän arvio paikkansa. Normit pohjarakenteet...kangas alle, mursketta päälle jne.

Pohjavesi aika korkealla ja tuo pehmeä maa vvoi hankaloittaa kaivantojen tekoa.

Lue lisää

Jatkokysymys...75kN/m2 maaperä tuollaisenaan. Entä kun siihen laitetaan tuo kangas, murske/sora niin lasketaanko sen parantavan kantavuutta?

Jos esim. Kastellin vakioperustuksella ( betoniperustus alaosa 300mm) sanotaan vaatimukseksi 100kN/m2. Jos tuo levennetään 600mm niin paljonko olettaisitte sitten vaatikuksen olevan?

Ja kyllä...edelleen on valitsematta pääsuunnittelija ja vastaava...vielä on hakusessa. Mutta alustavaa tietoutta kaivataan.

rgegegregrgeg kirjoitti:

Jatkokysymys...75kN/m2 maaperä tuollaisenaan. Entä kun siihen laitetaan tuo kangas, murske/sora niin lasketaanko sen parantavan kantavuutta?

Jos esim. Kastellin vakioperustuksella ( betoniperustus alaosa 300mm) sanotaan vaatimukseksi 100kN/m2. Jos tuo levennetään 600mm niin paljonko olettaisitte sitten vaatikuksen olevan?

Ja kyllä...edelleen on valitsematta pääsuunnittelija ja vastaava...vielä on hakusessa. Mutta alustavaa tietoutta kaivataan.

Lue lisää

Luultavasti lausunnon laatija on jo huomioinut nuo murskeet ja rätit - ne kun on pakollisia erityisesti noin pehmeällä maalla. Eikä se murske ihan hivresti paranna nitä perustamistason alapuolisia kerroksia - ne on määräävässä asemassa.
Perustuksen alapintaa leventämällä pohjapaine tietystikin laskee, joten tuo 75 nääräys ei ole ylivoimainen.

rk kirjoitti:

Luultavasti lausunnon laatija on jo huomioinut nuo murskeet ja rätit - ne kun on pakollisia erityisesti noin pehmeällä maalla. Eikä se murske ihan hivresti paranna nitä perustamistason alapuolisia kerroksia - ne on määräävässä asemassa.
Perustuksen alapintaa leventämällä pohjapaine tietystikin laskee, joten tuo 75 nääräys ei ole ylivoimainen.

Lue lisää

Luin uudestaan ja lause muoto on selkeästi niin että kangas ja murske on ajateltu mukaan.

Nyt pitää varmaankin katella sen talon muoto ja laskettaa tuo perustus.

Anturan mitoitus laskeskelmia kattelinkin jo itse alustavasti...täyttö,antura, sokkelipalkki, puuverhottu ulkoseinä, vesikatto na yläpohja ja lumi. Tuollaisella 10mx16m kokoisella pohja-alalla näkyy kuormaksi lasketun 33kN/m2.

Mitä tässä ollaan säästämässä? Perustamistapalausunnon tarvitsen ja olen ollut yhteydessä pariin niitä tekevään firmaan, muita en tiedä eikä tunnut kukaan muukaan tietävän. Yhtä kiinnostaa antaa lausunto eikä sekään firma sen kummempia tutkimuksia ole ehdotellut.

No näillä mennäään...laitetaan talon kylkeen ponttooneja ettei uppoasi ja jos uppoaa niin piipusta narun päähän pyydysmerkki.