Nettisivun mukaan Suomen ruotsinopettajien yhdistykseen kuuluu 2000 jäsentä. Tämän joukon palkkakustannukset ovat vuodessa 100 miljoonaa euroa.
Tämän määrän voi aivan hyvin kutistaan pariin sataan, jolloin tarve on realistinen.
Tämän määrän voi aivan hyvin kutistaan pariin sataan, jolloin tarve on realistinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Harva ruotsinopettaja opettaa vain ruotsia. Tyypillinen yhdistelmä ruotsin kanssa on joku toinen germaaninen kieli eli tavallisimmin englanti ja/tai saksa. Leikkaamalla 1800 opettajan palkkakustannukset nimimerkki eheh poistaisi koululaitoksesta melkoisen määrän päteviä kieltenopettajia ja vaarantaisi siten opetuksen tason ja itseasiassa mahdollisuudet järjestää sitä. Mutta eipä hän taida siitä piitata kunhan saa vastustaa ruotsia?
"Tyypillinen yhdistelmä ruotsin kanssa on joku toinen germaaninen kieli eli tavallisimmin englanti ja/tai saksa."
Suurin menetys suomalaisen yhteiskunnan kannalta on jonkun toisen tärkeän kielen menetys ruotsin kustannuksella. Koska Tapsakin usein on toistanut, että koska Suomen kaupasta suuri osa menee Ruotsiin niin on sen takia hyvä osata ruotsia. Samalla logiikalla olisi hyvä osata suurten maitten kieliä koska markkinat ovat huomattavasti suurempia.
- Ettei vaan käy niin, että pakkoruotsi auttaa ruotsalaisia yrityksiä rantautumaan Suomeen helpommin koska "infra" on kuin heitä varten luotu?
"Mutta eipä hän taida siitä piitata kunhan saa vastustaa ruotsia? "
Lähdetään nyt siitä, että ilmoitat kantasi oletko pakkoruotsin kannalla vai et.
Et saivartele, kiertele tai kaartele " ei kiinnosta".
Sitten palataan tähän opettaja-asiaan.
Mutta olen 100 % varma, että tälläkään kertaa et tähän vastaa.
Svekolapio on ottanut aika epätoivoisen aseen käyttöönsä puolustaessaan pakkoruotsia!
Vai että ihan opettavat jotkut opettajat muutakin kieltä?
Etkö todella ymmärrä, kuinka naurettava puolustuksesi on?
Siis Suomi täyteen pitsinnypläyksen opettajia, kunhan opettavat siinä sivussa jotain hyödyllistäkin. ;)
"Vai että ihan opettavat jotkut opettajat muutakin kieltä?"
No, ihan ne kuule opettavat. Ymmärrän, että tämä tuli täytenä yllätyksenä sulle. Mutta olihan aloitus yhtä tyhmä kuin kommenttisikin.
Elä viiti Raatalapio.
Se ruotsi on ku kivi kengässä, sinä tiijät sen itekkii.
Se nyt on vuan sen takia kun meillä pittää- teijän mielestä -olla iso haitta.
Kukkaan tiällä sitä ei oikeesti tarvihe eikä sen takia halua oppiakkaan.
Minulla ei ole mitään mielipidettäsi vastaan. Henkilökohtaisella tasolla koen vain tekomurteet paljon rasittavammaksi asiaksi.
" Koska Tapsakin usein on toistanut, että koska Suomen kaupasta suuri osa menee Ruotsiin niin on sen takia hyvä osata ruotsia. "
Ehkä sinunkin kannattaisi yrittää pitäytyä totuuteen niin viesteihisi voisi suhtautua asiallisesti. En todellakaan ole tuollaista "usein toistanut".
Mitä tulee ruotsalaisten yritysten rantautumisessa Suomeen niin ne ovat kyllä rantautuneet aika moneen muuhunkin maahan. Esimerkiksi H&M toimii yli 40 eri maassa ja IKEA yli 20 maassa eikä kumpikaan näistä ketjuista laajentanut toimintaansa ensimmäiseksi Suomeen kuten ei myöskään Kappahl, Gina Tricot tai Lindex (joka tosin on suomalaisessa omistuksessa).
Vaikuttaisikin siltä, että ruotsalaisyritysten menestyksen takana on jokin muu kuin Suomen kielitilanne.
2000 turhaa opettajan virkaa on jo liikaa Suomelle! Resurssit tulisi ehdottomasti käyttää tärkeiden kielten opettamiseen, eikä ainoastaan kielipuolueen eliitin ja Ruotsin yritysten paapomiseen.
Tavallinen ruotsalaisrahvas Suomessa ei hyödy mitään pakkoruotsista, päinvastoin!
Rkp:n propagandan uhreina eivät tule koskaan kotoutumaan Suomeen. Suomen kielen hyvä osaaminen on elinehto kotoutumiselle, ilman sitä se on yksinkertaiosesti mahdotonta.
Eivät kaikki ruotsinopettajat kuuluu yhdistykseen eli lukumäärä opettajista jotka opettavat ruotsia on suurempi, mutta toisaalta ruotsia opettavat opettavat yleensä muutakin kieltä.
Ruotsin kielen kustannukset lasketaan siten että montako tuntia käytetään pakkoruotsittamiseen. Ruotsin tunteja on nykyisin perus- ja keskiasteilla
2 tuntia viikossa. Oppilasryhmien keskimääräinen koko on 20 oppilasta.
Ikäryhmän koko on n. 55 000 eli tarvitaan 2750 luokkaa. 6 ikäryhmää, 2750 luokkaa per ikäryhmä ja 2 tuntia viikossa eli joka viikko opetettavana yhteensä 33 000 tuntia ruotsia, yksi opettaja opettaa (opetusvelvollisuus) 20h per viikko eli tarvitaan 1650 opettajaa. jotka opettaisivat vain ja ainoastaan ruotsia.
Opettajan palkka sivukuluineen on 4200 euroa, tähän tulee vielä ruotsin kirjat, ainakin 55 000 uutta kirjaa joka vuosi eli n. miljoona euroa ruotsin kirjoihin. Mutta palkkakustannukset ovat 1650x4200ex12=n. 84 miljoonaa euroa per vuosi. Siis pelkästään ruotsin opetuksen kustannukset.
Eli ruotsin opetus (perusaste keskiaste) maksaa vuosittain
palkkakustannuksina 84 miljoonaa
materiaalikustannuksina 1-2 miljoonaa (vaikka käytetään vanhoja oppikirjoja)
muita kustannuksia 1 miljoona
Eli hieman vajaa 90 miljoonaa vuosittain kuluu pelkkään pakkoruotsittamiseen.
Sitten tulee vielä AMK ja yliopistojen kustannukset. Opiskelijoita on 100 000, joista valmistuvia eli ruotsia lukevia n. 20 000, ruotsin ryhmän opetusta on 2ov eli 80 tuntia, 20 oppilasta per ryhmä. Se tekee 1000 ryhmää vuosittain eli 80 000 opetustuntia, joka maksaa 80 000 x 50e=4 miljoonaa euroa vuosittain.
Koulujen pakkoruotsi maksaa siis kaikki opetusasteet mukaan laskettuna n. 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Ruotsin kielen kustannukset eivät toki lopu tähän! Vaikka pakkoruotsikin iso menoerä on. Toinen kustannus on ruotsinkieliset koulutukset, jotka vasta maksavatkin!
Semmoinen tuli mieleen, että eihän ruotsinopetuksen kustannukset mene hurreille?
Toisekseen, ruotsinkielisen koulutuksen kustannuksiahan ei voi sinänsä pitää kaksikielisyyden kustannuksina kun maksaahan se suomenkielnenkin koulutus.
Taas meni ihan ohi svekolapion kommentti.
Olisiko aika siirtyä eläkkeelle?
Tala on kaksi kertaa vanhempi ja yhtä paljon skarpimpi....
Nimimerkki Hurrreille ei rahaa 6.3.2012 18:38 näin: "Koulujen pakkoruotsi maksaa siis kaikki opetusasteet mukaan laskettuna n. 100 miljoonaa euroa vuodessa."
Laskelma pitänee paikkansa. Vaikuttaa ammattilaisen tekemältä.
Siihen voidaan lisätä opiskelijoiden työn, myös kotityön arvo jollakin mittarilla mitattuna. Pakkoruotsia perustellaan maan kaksikielisyydellä. Niinpä opiskelijoiden työn arvo on jollakin tavalla laskettava kaksikielisyyden kustannuksiin. Tässä yhteydessä opiskelijan kotityön arvo on syytä ottaa vakavasti samalla tavalla kuin muunkin kotityön, kuten tästä lähteestä selviää: [http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf].
Tämän erikoisalan ihminen voisi yrittää selvittää myös pakkoruotsin ja sen nimissä kaksikielisyyden alttarille uhratun työn arvon.
"Laskelma pitänee paikkansa. Vaikuttaa ammattilaisen tekemältä. "
Laskelma ei todellakaan vaikuta ammattilaisen tekemältä, vaan pikemminkin abc:n baarin tupakkakopissa tehdyltä. Siinä kun noustiin ns perse edellä puuhun. Kustannuksen kun voi laskea paljon yksinkertaisemminkin:
- perusopetuksen oppilaan hinta on vähän rapiat 7000 euroa vuodessa
- pakollisen ruotsin osuus on 6 vuosiviikkotuntia perusopetuksen 222 vvt:sta eli n 2,7 %
- perusopetuksessa on n 550 000 oppilasta.
- tässä laskelmassa mukaan tulee tietysti myös ruotsinkielisten pakkosuomi, eli menee vähän yli, mutta saako olla?
Tämän laskelman olen esittänyt palstalla useampaankin kertaan.
Edellä esittämässäni oli siis kysymys todellisista kustannuksista. Niiden lisäksi tuhannen nicin economisti haluaisi ottaa mukaan virtuaaliskustannuksia, joissa raha ei liiku, joita kukaan ei maksa eikä kukaan saa. Hän voisi kaikin mokomin esittää laskelmansa, mutta toivottavasti hän esittää ne muut virtuaalikustannukset, joihin ruotsinopiskelun osuus voidaan suhteuttaa. Laskelmassa tulisi varmaankin olla mukana myös tuotot, eikös vain?
Pääseeköhän tällä osoitteeseen suoraan?
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf
"Niiden lisäksi tuhannen nicin economisti haluaisi ottaa mukaan virtuaaliskustannuksia, joissa raha ei liiku, joita kukaan ei maksa eikä kukaan saa."
Nimittely näyttää pysyvän erikoisalanasi, mutta pysyköön. Omapahan on asiasi. Sen sijaan sinulta jää vastaamatta, miksi kaksikielisyyden alttarille uhratun opiskelijatyön yleensä ja kotityön arvoa erikseen ei saisi laskea, kuten muunkin kotityön arvolle on tehtävissä tämän lähteen mukaan:
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf
Tuhannen nicin nettieconomisti näkyy jatkavan valehtelu erikoisalanaan. Missä ihmeessä olen kieltänyt häntä tekemästä arvioitaan? Päinvastoin, olen jopa hieman jankuttaen kehottanut häntä esittämään laskelmansa - toki kuitenkin niin, että hän kertoo myös muut kotityön kustannukset, joihin työ ruotsinkielen parissa tulee suhteuttaa. Muistetaan, että pakollisen ruotsin osuus on perusopetuksen vuosiviikkotuntikertymästä 2,7 %.
"Tuhannen nicin nettieconomisti näkyy jatkavan valehtelu erikoisalanaan."
Nimittely näyttää pysyvän erikoisalanasi.
Oletko kuitenkin sitä mieltä, että pakkoruotsin tarpeisiin uhratun koulu- ja kotityön laskennallista arvoa ei periaatteessa saisi liittää kaksikielisyyden aiheuttamiin kuluihin, kieltäisit sen? Siitä oli kysymys ja sille olet mielestäni irvistellyt virtuaalikustannuksillasi. Pakkoruotsiahan perustellaan kaksikielisyydellä. Arvottamisen periaatteellinen laskeminen (osaavan homma) ja laskentamalli lienee kaikkine suhteuttamisineen omaksuttavissa esimerkiksi tästä aiemmin mainitusta lähteestä:
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf
Lähde osoittaa, että kotityön arvottaminen on vakavasti otettava asia, kuten arvostaminenkin. Olkoon niin myös koulutyön arvottamisen laita, tehtäköön työ koulussa tai kotona.
Linkissä ei mainittu mitään koululaisten opiskelusta, jonka aikana olisi voinut opiskella jotain muuta, jonka opiskelun aikana olisi taas voinut opiskella jotain muuta tai sitten ei tai tiskata.
Tuhannen nicin nettieconomisti on halunnut selvittää kaiken tuon kotityön tekemisen (ja tietysti tekemisen vuoksi tekemättä jääneen muun työn) kustannukset.
Miksi hän ei tee sitä?
Linkissä ei mainittu yhtään mitään opiskelutyön arvottamisesta tapahtui se kotona tai koulussa, vain muiden kotitöiden arvottamista käsitellään. Esitin, että opiskelun "arvottamisen periaatteellinen laskeminen (osaavan homma) ja laskentamalli lienee kaikkine suhteuttamisineen omaksuttavissa esimerkiksi [tuosta] aiemmin mainitusta lähteestä".
Hyväksytkö ajatuksen, että myös opiskelun koti- ja koulutyö arvotetaan euroissa - kuka sen sitten tekeekään -, kuten linkissä mainitut kotityöt, ja ynnätään kaksikielisyyden aiheuttamiin kuluihin? Kysymys on periaatteesta. Jos et ajatusta edes hyväksy, turha sinulle kenenkään on arvotuksia laskelmin selvittää. Taidat pitää linkissäkin mainittujen töiden arvottamista turhana.
Nimittely näyttää pysyvän edelleen erikoisalanasi.
Olen todellakin vain odottanut tuhannen nicin nettieconomistin laskelmaa/arviota kaiken tuon kotityön ja sen takia tekemättä jääneen kotityön jne kustannuksista. Kuinka kauniisti sitä täytyy pyytää? Please please please.
Hyväksytkö opiskelijan koti- ja koulutyön arvottamisen euroissa? Se, mikä tulevaisuudessa mahdollisesti jää tekemättä pakkoruotsin hyväksi, se pitää tehdä muiden vapaavalintaisten kielten hyväksi. Ei työn pidä tekemättä jäädä.
Nimittelysi se jatkuu. Halunnetko sillä viitata omiin kykyisi alalla?
Tuhannen nicin nettieconomisti ei näköjään aio esittääkään suunnittelemaansa laskelmaa/arviota. Mitä mieltä hän mahtaa olla siitä, että valtio suunnittelee käyvänsä entistä tiuhempaan koululaisten kukkarolla? Näin ainakin, mikäli vast'ikään suunniteltu perusopetuksen tuntijakouudistus toteutuu. Siinähän ollaan lisäämässä perusopetuksen vuosiviikkotuntikertymää. Mistä kaikesta se sitten on pois? Työ ei siis todellakaan jää tekemättä. Tai kyllähän se joillakin tuppaa jäämään.
Kouluruotsin lisääminen kaksikielisyyden kustannuksiin on sinänsä hieman ongelmallista jo siksikin, että ruotsia epäilemättä opiskeltaisiin jonkin verran vaikkei se olisikaan pakollista. Tuhannen nicin nettieconomistin esiittämien kustannusten lisääminen on vielä ongelmallisempaa koska niiden virtuaalisen luonteen vuoksi ne vaatisivat jotakin mihin verrata.
Hyväksytkö netin ekonomistina esiintyen opiskelijan koti- ja koulutyön arvottamisen euroissa jollakin mittapuulla mitattuna?
Tjaa, tuhannen nicin nettieconomisti halusi aiemmin esitellälinkkiä julkaisuun "Kotitaloustöiden tekeminen ja teettäminen suomalaisissa kotitalouksissa." Ilmeisesti vedotakseen siihen?
Kyseisen julkaisun mukaan: "Jos halutaan pitää kiinni kotityön ulkoistettavuusvaatimuksesta, kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle, sillä sitä ei voi mitenkään teettää toisella."
Euromääräisen arvon määrittäminen taitaa olla aika vaikeaa? Ehkäpä tuhannen nicin aarnoltti ei siksi ole sitä tehnytkään vaikka olen useamman kerran sitä pyytänyt. Vaikka tuhannen nicin nettieconomisti ehti välillä valehdella, että olisin kieltänyt moisen laskutoimituksen. Miksihän se sillai valehteli?
Sinä netin ekonomistina esiintyvänä näin: "Kyseisen julkaisun mukaan: 'Jos halutaan pitää kiinni kotityön ulkoistettavuusvaatimuksesta, kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle, sillä sitä ei voi mitenkään teettää toisella.' "
Tuo ei sisällä sitä, etteikö kouluttautumisen arvotus euroina olisi mahdollista, koska kotitalouksien työnkin arvottaminen on mahdollista ja mainitun linkin mukaan asianmukaista. Kouluttautuminen on työtä sekin ja työllä on arvonsa. Yksi mahdollisuus on verrata kouluttautumisen arvoa johonkin palkalliseen koulutukseen.
Nyt voitkin ilmaista, kun netin ekonomistina esiinnyt, hyväksytkö opiskelijan koti- ja koulutyön arvottamisen euroissa jollakin mittapuulla mitattuna?
"Yksi mahdollisuus on verrata kouluttautumisen arvoa johonkin palkalliseen koulutukseen. "
Palkalliseen perusopetukseen osallistumiseen? Alright.
"Jos halutaan pitää kiinni kotityön ulkoistettavuusvaatimuksesta, kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle, sillä sitä ei voi mitenkään teettää toisella."
"Palkalliseen perusopetukseen osallistumiseen? Alright."
Niinkö?
Eikö kouluttautumisen arvottaminen euroina ole mielestäsi mahdollista, vaikka se jääkin kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle?
Tuhannen nicin nettieconomistin linkkaaman julkaisun perusteella ulkoisettavuus näyttäisi olevan edellytys euromääräiselle arvioinnille. Olen pahoillani.
Sinä netin ekonomistina esiintyvä, erikoisalanasi nimittely, et sitten huomannut, että opiskelutyö ei ole kotitaloustyötä. Linkin esitin vertailun vuoksi, koska se osoittaa, että on töitä, joille ei ole rahallista arvoa laskettu, vaikka sille tuntuu olevan tarvetta. Sellaisia ovat kotitaloustyö ja opiskelijan työ.
"Linkin esitin vertailun vuoksi, koska se osoittaa, että on töitä, joille ei ole rahallista arvoa laskettu, vaikka sille tuntuu olevan tarvetta. Sellaisia ovat kotitaloustyö ja opiskelijan työ"
Ja linkissä kerrottiinkin aivan oikein, että on kovin vaikea arvottaa euromääräisesti työtä, jota ei voida ulkoistaa. Toivotan silti onnea tuhannen nicin nettieconomistin urakalle. Ehkäpä hän samalla tuo esille sen millaista kustannustaakkaa valtiovalta on pistämässä kotitalouksien harteille kun suunnittelee lisäävänsä perusopetuksen vuosiviikkotuntimäärää?
Sinä, netin ekonomisti erikoisalanasi nimittely, näin: "Ja linkissä kerrottiinkin aivan oikein, että on kovin vaikea arvottaa euromääräisesti työtä, jota ei voida ulkoistaa."
Tutkijat välttelivät aikansa kotitaloustyön arvottamista. Nyt se sujuu, kuten annetusta linkistä olet havainnut. Kyllä he keksivät keinonsa opiskelunkin arvottamiselle, ehkä ovat keksineetkin, mene tiedä. Sillekin on tarvetta.
"ehkä ovat keksineetkin, mene tiedä"
No, ainakaan tuhannen nicin nettieconomistin esittelemän linkin mukaan eivät ole keksineet, vaan pitävät sitä arvotettavan kotitaloustyön ulkopuolelle jäävänä, koska se on mahdotonta ulkoistaa ja ulkoistettavuutta puolestaan pidetään edellytyksenä euromääräiselle arvioinnille, mikä onkin aika helppo ymmärtää.
Olen kuitenkin rohkaissut tuhannen nicin nettieconomistia ryhtymään pelkäämättä tuohon hänen ilmeisestikin arvostamiensa tutkijoiden mahdottomana pitämään työhön.
"Olen kuitenkin rohkaissut tuhannen nicin nettieconomistia ryhtymään pelkäämättä tuohon hänen ilmeisestikin arvostamiensa tutkijoiden mahdottomana pitämään työhön."
Missä kyseiset tutkijat ovat todenneet opiskelijan työn arvottamisen mahdottomaksi? Hehän toteavat vain, että kouluttautumisen arvottaminen ei ole mahdollista samoin ehdoin (työn ulkoistamisen kautta) kuin kotitaloustyön arvottaminen. Voi löytyä toisia keinoja.
Ehkäpä sinä, netin ekonomisti erikoisalanasi nimittely, pelkäämättä osoittaisit avointa mieltä etkä suin päin tyrmäisi jotain ongelmaa mahdottomaksi ratkaista.
Nääh, pääs ruostuu. Vastasin viestiin, jonka kirjoittajan nikki oli "hurreille ei rahaa". Hän kirjoitti ruotsinopetuksen kustannuksista. Käsittääkseni se raha ei mene hurreille.
Lisäksi hän kirjoitti " Toinen kustannus on ruotsinkieliset koulutukset, jotka vasta maksavatkin!"
Tähän kommentoin, että maksaisi se koulutus vaikka se olisi suomenkielistäkin.
"Skarppi" marqiisisi kirjoitti taannoin, että kaksikielisyyden kustannusten olevan 20% bruttokansantuotteesta mikä nykytilanteessa lähentelisi 40 miljardia euroa vuodessa. Todella skarppia, eikö?
Mitä et ymmärtänyt?
Miten kustannukset voisi yleensä tuottaa rahaa kenellekkään?
Nehän ovat menoerä, joka vain vie rahaa!
Joku sen rahan saa. Ruotsinopetuksesta eivät kuitenkaan hurrit.
Vai ajattelitko, että kustannukset on sitä, että seteleitä revitään ja heitetään uuniin tms?
Ruotsinopettajille kannattaisi toisaalta maksaa vaikka joka toinen tunti kotiin päin, etteivät olisi häiritsemässä tärkeämpien asioiden opiskelua.
Omituinen ehdotus. Mutta vahvistaa tietysti aloituksessa esitettyä näkemystä, jonka mukaan ilmeisesti kaikki muu on yhdentekevää kunhan sitä ruotsia ei vain opetettaisi.
Miten niin?
jos oikein ymmärsin nioion ehdotit että opettajille maksettaisiin 50 prosenttia palkasta siitä ettweivät he olisi työssä. Ehdotus on todella typerä ja antoikin aihetta olettaa, että sinulle muulla ei ole väliä kunhan vain ruotsia opetettaisi. Jos tarkoitit jotain muuta niin oikaise toki.
Sinähän nyt melkoinen höpsö olet. Ajattelin, että koska TOLKUTON ruotsin pakottaminen häiritsee varsinaista opiskelua, niin haittoja pitäisi minimoida. En ehdottanut, että opettajille maksettaisiin osittain palkkaa kotiin päin, vaan että RUOTSIN opettajien suhteen näin tehtäisiin.
Koska ruotsin opettajat opettavat lähinnä ruotsia, niin 50% vähennys oppitunneissa takaisi silti riittävän määrän ruotsiakin, ei siitä luopua tule.
Järjestely varmaankin sopisi niin oppilaille kuin opettajillekin.
Ehdotuksessa ei kyllä silti ole päätä eikä häntää. Miksi ihmeessä pitäisi maksaa tekemättömästä työstä ja miten mitään opiskelua edistäisi se, että yläasteen oppilaalla olisi yksi tunti vähemmän koulua viikossa? Jos edistäisi niin eikö olisi johdonmukaista vähentää oppitunteja reilusti enemmän? Nythän tuntijakotyöryhmän esityksessä niitä ollaan päinvastoin lisäämässä.
Ei ole pakkoruotsissakaan päätä eikä häntää ja siksi ratkaisut tilanteen parantamiseksi pakkoruotsi säilyttäen ovatkin hmm... hieman erikoisia.
Tekemättömästä työstä pitäisi maksaa, etteivät ruotsin opettajat pillastuisi. Oppilas tietenkin voi keskittyä muihin aineisiin paremmin jos hän vetäää lonkkaa virtuaalisella ruotsin tunnilla.
Älä pakkoruotsilapio tunge yhtäläisyysmerkkiä oppitunnin ja ruotsin oppitunnin väliin.
Edellä arvelinkin, että galstenille kaikki on yhdentekevää, kunhan vain ruotsia ei opetettaisi.
Ruotsi on kuitenkin tällä hetkellä yksi oppiaine toisten joukossa ja ruotsinopettajat ovat opettajia muiden joukossa vaikka tuntuvat näyttäytyvän galsteenille jonakin muuna. Oppimistulokset vaihtelevat ja suhtautuminen vaihtelee. Esittämäsi järjestely kuulostaa erittäin erikoiselta ja hankalasti perusteltavalta. Arvelen, että esimerkiksi OAJ asettuisi vastustamaan sitä, mikäli se jostain käsittämättömästä syystä sattuisikin päätymään tuntijakotyöryhmän esitykseen.
Varsin omituiselta tuntuu, miten oppilaan keskittymistä koulutyöhön edistäisi se, että voisi "vetää lonkkaa" tunnin enemmän viikossa. Parantaisiko ehkä viisi "lonkanvetotuntia" menestystä vielä enemmän? "Lonkanvetotunteja" voisivat varmaan pitää pienempipalkkaiset koulunkäyntiohjaajat. Niitä voisi tietysti nimittään myös vaikkapa aamu- ja iltapäiväkerhoiksi. Pienillä koululaisillahan tämä mahdollisuus on jo olemassa. Onko näyttöä, että keskittyminen koulutyöhön olisi parempi vuosiluokilla 1-.2 kuin esimerkiksi vuosiluokilla 3-4?
"Edellä arvelinkin, että galstenille kaikki on yhdentekevää, kunhan vain ruotsia ei opetettaisi."
Taas Rautalapion luetun ymmärtämisen heikkous tuli esiin.
"Ruotsi on kuitenkin tällä hetkellä yksi oppiaine toisten joukossa..."
Sitä se ei ole, vaan ainoa pakollinen vieras kieli Suomessa.
"Esittämäsi järjestely kuulostaa erittäin erikoiselta ja hankalasti perusteltavalta."
Näin on. Hankalasti perusteltava on myös pakkoruotsi sinulle, kuten olemme huomanneet.
"Varsin omituiselta tuntuu, miten oppilaan keskittymistä koulutyöhön edistäisi se, että voisi "vetää lonkkaa" tunnin enemmän viikossa."
Kyllä pieni virkistäytyminen auttaa.
"Parantaisiko ehkä viisi "lonkanvetotuntia" menestystä vielä enemmän?"
Kyllä, mutta ruotsi on lähes ainoa mistä voi nipistää, joten viittä tuntia emme mitenkään saa kasaan.
Ruotsi on siis yksi oppiaine toisten joukossa. Muista sen erottaa se, että toiset ovat sitä mieltä, ettei pitäisi olla. Asiasta päättävät ovat toista mieltä. Ovat ainakin toistaiseksi olleet.
Galsteenin ehdotus 'lonkavetotunnista' on aika päätön. Miksi koululaisten pitäisi viettää koulussa yksi tunti laiskotellen? Arvelen, ettei se suinkaan parantaisi koulaisten keskittymistä, vaan pikemminkin päinvastoin: päämäärätön hengailu todennäköisesti tekemisen puutteessa levottomaksi käyvässä luokkaympäristössä voisi näkyä levottomuutena myös sitä seuraavilla oppitunneilla.
Toisin kuin helposti kuvitellaan, koululaiset pitävät koulussa järkevästä tekemisestä. Satunnainen vapaa voi toki olla kivaakin vaihtelua, mutta säännöllisesti toistuvana se tuntuisi järjettömältä.
Nyt työnsä julkistanut tuntijakotyöryhmä on lähtenyt galsteenin kanssa eri poluille: se ei pyri parantamaan oppimistuloksia lisäämällä "lonkanvetoa" vaan oppitunteja. Ehkäpä siellä ei olla tätä galsteenin viisautta vielä kuultu?
"Toisin kuin helposti kuvitellaan, koululaiset pitävät koulussa järkevästä tekemisestä. "
Hyvä huomio sinulta, yllätyin todella. Tarvittaisiin siis järkevää tekemistä pakkoruotsin sijaan, ainanakin niille jotka asian siten kokevat.
Hassuhan se ehdotukseni olikin, mutta niin on pakkoruotsikin aivan älytöntä.
""Toisin kuin helposti kuvitellaan, koululaiset pitävät koulussa järkevästä tekemisestä. "
Hyvä huomio sinulta, yllätyin todella"
Ja minä yllätyin pöljästä "lonkanvetotunti"-ehdotuksestasi.
Vieläkin haluaisin tietää mistä kaikista muistakin aineista kuin ruotsinkielestä pitäisi luopua että suomenkieliset oppis muita kieliä? Rautalapio on skarppi jätkä. Ja onko sillä nyt niin väliä mikä sen kanta on pakkoruotsissa. Musta tuntuu että sitä niin kuin minuakin ärsyttää eniten nettifennojen suomenruotsalaisuuden vastustaminen ja vihan lietsominen ja täysin epäloogiset perustelut.
Jonkun mielestä ruotsinkielen taidosta ei ole hyötyä kauppasuhteissa ruotsiin mutta samalla se avaa tiet ruotsalaisille yrityksill nousta maihin Suomeen. Koittakaa nyt päättää.
Molempi pahempi sanoi nettifenno.
"Nettifennoja" on moitittu heikosta suomen kielen taidosta, mutta näyttää koskevan myös pakkoruotsittajaa.
Kuka ja missä on väittänyt, että ruotsin kielen taidosta ei olisi hyötyä kauppasuhteiden hoitamisessa Ruotsin kanssa? Kerro vielä siitä ruotsin kielen opetuksesta luopumisesta tai valehtele lisää.
Muutenkin sekoittelet asioita, kuten maan ns. kaksikielisyyttä pakkoruotseineen ja ruotsin osaamista sinänsä.
Jos tällä palstalla jatkuvasti väitetään että Ruotsin opiskelu on turhaa niin eikö se samalla tarkoita että siitä ei ole hyötyä. Äläkä väitä ettei niin täällä sanottaisiin. Lue vaan läpi näitä ketjuja. Vai etkö pysty yhtään sisäistää mitä luet. Äläkä tuu v i t t u väitää että Mä valehtelen. Talakin kyseli minkätakia Suomen kilpailukykyä heikennetään pakkoruotsilla.
Sitt toiseks: " muutenkin sekoitttelet asioita kuten maan ns. Kaksikielisyys pakkorutseineen ja Ruotsin osaamista sinäänsä". Ei niitä oikeen voi erottaakaan toisistaan. Mut sitä tuskin tulet ymmärtämään.
Heh, olet aika sekopää. Ruotsin opiskelu on turhaa todella monelle, ei kaikille. Talakin on sitä mieltä, että ruotsia pitää opettaa samoin perustein kuin muitakin vieraita kieliä, eikä sen opetusta pidä suinkaan kokonaan lopettaa.
Älytöntä väittää Suomen kaksikielisyyden edellyttävän pakkoruotsia kaikille, mutta sinun voi olla vaikea sitä ymmärtää. Suomeen tuli kaikkia koskeva pakkoruotsi vasta peruskoulun myötä, että oltiinko kymmeniä vuosia laittomassa tilassa?
Ruotsin opiskelu on turhaa. Noin viidelle miljoonalle suomalaiselle. Kouluruotsilla ei pärjää Ruotsissa, puhumattakaan muista Pohjoismaista, koska riikinruotsin ääntäminen poikkeaa niin paljon kouluruotsin ääntämisestä. Kouluruotsi ei kelpaa myöskään virkamiesruotsiksi Suomessa. Joten ruotsin opetus suomalaisille on rahan heittämistä kaivoon.
Pakkoruotsin ainoa tarkoitus on haitata suomalaiten opiskelua, ammattiin valmistumista ja viransaantia:
http://www.pakkoruotsi.net/rkp.shtml
Mitään järkiperustetta pakkoruotsille ei löydy ja juuri sen vuoksi RKP on paniikissa.
http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml
Luulisinpa, etteivät kaikki surukieltä opettavat suinkaan kuulu tuohon yhdistykseen. Ehkäpä suurin osa päätoimisista surun opettajista kuuluu.