Guruja, joogeja ja filosofeja. Intian filosofiaa
sivulta 291
Tarja Kallio-Tamminen
"Hindulaisessa, buddhalaisessa ja jainalaisessa traditiossa joogan henkiset harjoitukset nähdään usein uskonnon osana, mutta jooga voidaan myös erottaa uskonnosta. uskonto liittyy enemmän kulttuuriin, arvoihin, uskomuksiin ja rituaaleihin, kun taas jooga keskittyy itsensä toteuttamiseen ja perimmäisen todellisuuden suoraan havaitsemiseen. Tässä mielessä jooga ja uskonto voivat täydentää toisiaan. Sri Ramakrishna vertasi uskontoa kuoreen ja suoraa kokemusta ytimeen. Molempia tarvitaan, mutta ytimeen ei voi päästä käsiksi ennen kuin kuori on poistettu. joogan näkökulmasta materialisti ja uskovainen tyytyvätkin molemmat tarkastelemaan pelkkää kuorta vähän eri puolilta.
Tiede ja uskonto voivat molemmat tarjota ihmiselle käyttökelpoisia välineitä hänen pyrkiessään ymmärtämään ja jäsentämään kohtaamaansa todellisuutta, mutta voidaan kysyä, tavoittaako kumpikaan niistä mitään lopullisia totuuksia? Paraskaan kuvaus ei voi vangita piiriinsä elämän ja todellisuuden koko syvyyttä ja rikkautta sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Jokainen rajallinen totuus voi virheellisesti sovellettuna johtaa kehitystä harhaan, niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla. vastuu uskomusten ja teorioiden käytössä erilaisissa tilanteissa jää aina yksilölle, jonka on viime kädessä luotettava omaan sisäiseen harkintaansa. Se, millaiseksi kukin todellisuuden ymmärtää, määrittää pitkälle hänen tekonsa. Aineellisen maailman lainalaisuuksien ohella sisäinen kuuntelu, vastuuntunto ja korkeat ihanteet, kuten Platonin korostamat hyvyys, kauneus ja totuus, voivat ohjata ihmisen valintoja. Ainakin ihmisessä ulkoinen ja sisäinen maailma yhdistyvät.
sivulta 292
Onko intialainen ajattelu sukua modernille fysiikalle?
Moderni fysiika ja Intialainen filosofia ovat sisällöltään ja metodeiltaan yhtä etäällä toisistansa kuin itä lännestä. Silti näiden erilaisten traditioiden vuoropuhelu voisi olla tulevaisuutemme kannalta toivottavaa.
Kvanttifysiikka on ososittanut uuden ajan alussa omaksutun hiukkasmekaanisen todellisuuskuvan rajoittuneeksi, ja sen myötä käytössämme on empiirisesti testattu työkalu, jonka valossa voidaan arvioida vakiintuneita käsityksiä niin todellisuuden perusluonteesta, mentaalisen ja aineellisen aspektin suhteesta, kuin ihmisen asemasta todellisuudessa, Mikä on uskottavaa nykytiedon valossa ja minkälaiset seuraamukset erilaisilla uskomuksilla olisi? Tällaiset maailmankuvan perusteisiin liittyvät kysymykset voivat vaikuttaa teoreettisilta, mutgta niillä on ratkaiseva merkitys kaiken inhimillisien toiminnan ohjaamisessa.
Länsimaisen tieteellinen traditio on materialisminsa myötä keskittynyt ulkomaailman objektiivisiin ilmiöihin. Se ei ole juurikaan tuottanut välineitä ihmisen introspektiivisten kykyjen tutkimiseen tai kehittämiseen, mikä on muodostunut idän kontemplatiivisten traditioiden pääasiallisen mielenkiinnon kohteen. Traditiot eivät ole tähän mennessä paljonkaan vaikuttaneet tosiinsa, mutta esimerkiksi uudet aivotoiminnan kuvantamisen menetelmät voivat tarjota mahdollisuuden tiiviimmälle yhteistyölle. Vuorovaikutus voisi luonnollisesti olla syvempääkin. Esimerkiksi Wallace on ehdottanut, että meidän pitäisi yhdistää idän ja lännen kalliisti hankittujen traditioiden parhaat piirteet ja kehittää tiede, joka kattaisi koko todellisuuden, mukaan luettuina kaikki mieleen ja energiaan liittyvät subjektiiviset ilmiöt. 32
jatkuu
sivulta 291
Tarja Kallio-Tamminen
"Hindulaisessa, buddhalaisessa ja jainalaisessa traditiossa joogan henkiset harjoitukset nähdään usein uskonnon osana, mutta jooga voidaan myös erottaa uskonnosta. uskonto liittyy enemmän kulttuuriin, arvoihin, uskomuksiin ja rituaaleihin, kun taas jooga keskittyy itsensä toteuttamiseen ja perimmäisen todellisuuden suoraan havaitsemiseen. Tässä mielessä jooga ja uskonto voivat täydentää toisiaan. Sri Ramakrishna vertasi uskontoa kuoreen ja suoraa kokemusta ytimeen. Molempia tarvitaan, mutta ytimeen ei voi päästä käsiksi ennen kuin kuori on poistettu. joogan näkökulmasta materialisti ja uskovainen tyytyvätkin molemmat tarkastelemaan pelkkää kuorta vähän eri puolilta.
Tiede ja uskonto voivat molemmat tarjota ihmiselle käyttökelpoisia välineitä hänen pyrkiessään ymmärtämään ja jäsentämään kohtaamaansa todellisuutta, mutta voidaan kysyä, tavoittaako kumpikaan niistä mitään lopullisia totuuksia? Paraskaan kuvaus ei voi vangita piiriinsä elämän ja todellisuuden koko syvyyttä ja rikkautta sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Jokainen rajallinen totuus voi virheellisesti sovellettuna johtaa kehitystä harhaan, niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla. vastuu uskomusten ja teorioiden käytössä erilaisissa tilanteissa jää aina yksilölle, jonka on viime kädessä luotettava omaan sisäiseen harkintaansa. Se, millaiseksi kukin todellisuuden ymmärtää, määrittää pitkälle hänen tekonsa. Aineellisen maailman lainalaisuuksien ohella sisäinen kuuntelu, vastuuntunto ja korkeat ihanteet, kuten Platonin korostamat hyvyys, kauneus ja totuus, voivat ohjata ihmisen valintoja. Ainakin ihmisessä ulkoinen ja sisäinen maailma yhdistyvät.
sivulta 292
Onko intialainen ajattelu sukua modernille fysiikalle?
Moderni fysiika ja Intialainen filosofia ovat sisällöltään ja metodeiltaan yhtä etäällä toisistansa kuin itä lännestä. Silti näiden erilaisten traditioiden vuoropuhelu voisi olla tulevaisuutemme kannalta toivottavaa.
Kvanttifysiikka on ososittanut uuden ajan alussa omaksutun hiukkasmekaanisen todellisuuskuvan rajoittuneeksi, ja sen myötä käytössämme on empiirisesti testattu työkalu, jonka valossa voidaan arvioida vakiintuneita käsityksiä niin todellisuuden perusluonteesta, mentaalisen ja aineellisen aspektin suhteesta, kuin ihmisen asemasta todellisuudessa, Mikä on uskottavaa nykytiedon valossa ja minkälaiset seuraamukset erilaisilla uskomuksilla olisi? Tällaiset maailmankuvan perusteisiin liittyvät kysymykset voivat vaikuttaa teoreettisilta, mutgta niillä on ratkaiseva merkitys kaiken inhimillisien toiminnan ohjaamisessa.
Länsimaisen tieteellinen traditio on materialisminsa myötä keskittynyt ulkomaailman objektiivisiin ilmiöihin. Se ei ole juurikaan tuottanut välineitä ihmisen introspektiivisten kykyjen tutkimiseen tai kehittämiseen, mikä on muodostunut idän kontemplatiivisten traditioiden pääasiallisen mielenkiinnon kohteen. Traditiot eivät ole tähän mennessä paljonkaan vaikuttaneet tosiinsa, mutta esimerkiksi uudet aivotoiminnan kuvantamisen menetelmät voivat tarjota mahdollisuuden tiiviimmälle yhteistyölle. Vuorovaikutus voisi luonnollisesti olla syvempääkin. Esimerkiksi Wallace on ehdottanut, että meidän pitäisi yhdistää idän ja lännen kalliisti hankittujen traditioiden parhaat piirteet ja kehittää tiede, joka kattaisi koko todellisuuden, mukaan luettuina kaikki mieleen ja energiaan liittyvät subjektiiviset ilmiöt. 32
jatkuu
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tällaisen tutkimusohjelman kehittäminen edellyttäisi paitisi ennakkoluulottomuutta myös valmiutta omaksua ainakin alustavasti uusia hypoteeseja todellisuuden luonteesta. Nykytiedon valossa voidaan perustellusti sanoa, että kuilu materian ja tietoisuuden välillä on pienenemässä, mutta kenelläkään ei ole lopullisia vastauksia siihen, miten fysiikan abstraktit teoriat pitäisi tulkita. Puntaroidessaan kysymystä, olisiko mielekästä puhua psykofyysisestä todellisuudesta vai informaatiosta todellisuuden perustana vai ehkä vedalaisesta yhtenäiskentästä, luontoa tulkitseva filosofi voi vain toivoa kykenevänsä Platonin tai Herakleitoksen tavoin löytämään tien sellaiseen kaikkeuden logokseen, ideaaliseen maailmaan, jossa tietoa saa luonnon järjestykseen eläytymällä.
Olipa tällainen aistein havaittavan todellisuuden taustalla oleva korkeampi taso totta tai tarua, todellisuuden luonteen parempaan ymmärtämiseen tuskin on oikotietä. Todellisuuskäsityksen uudistaminen edellyttää kokeellisen evidenssin tuntemusta ja mahdollisimman selkeätä ajattelua. mieli on vapautettava vanhentuneiden ehdollistumien ja mielikuvien kahleista, kuten tapahtui uuden ajan taitteessa. Silloin päädyttiin materialismiin, mutta nyt käytössämme ovat ainekset, joista voi rakentaa myös sellaisen maailmankuvan, jossa tiede ja henkisyys eivät ole toistensa vastakohtia.
Tulevaisuus riippuu omista valinnoistamme: kussakin tilanteessa voimme toteuttaa vain sen, minkä parhaaksi ymmärrämme. Jos verrataan läntistä tiedettä ja kontemplatiivista metodia, yksi suuri ero niiden painotuksessa on suhde eettisiin kysymyksiin. Fysiikan opiskelijoita ohjataan ilmiöiden hallintaan kiinnittämättä juurikaan huomiota valitun lähestymistavan muihin seuraamuksiin, kun taas mietiskelijöitä ohjataan alusta lähtien moraaliseen vastuuntuntoon. Sellaisten henkisten mielentilojen kuin ystävällisyyden, kärsivällisyyden ja säälin on korvattava itsekkyys ja vihamielisyys ennen kuin korkeampien tietoisuudentilojen tavoittelun voi edes aloittaa."
Sitten kun olette antaneet sellaisten henkisten mielentilojen kuin ystävällisyyden, kärsivällisyyden ja säälin korvata itsekkyyden ja vihamielisyyden, niin sitten voitte aloittaa korkeampien tietoisuudentilojen tavoittelun.
http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/43661.htm
http://www.tiede.fi/keskustelut/tahtitiede-ja-avaruus-f6/pohjoisnapaa-pohjoisemammaksi-ei-voi-menna-t54203.html
.
Sanovat ettei Jumala voi puuttua maailmankaikkeuden asioihin, koska se rikkoisi
energian säilymislakia. Eivät ole huomanneet, että maailmankaikkeus laajenee.
Onneksi joku on huomannut!