Suomen kehitys maailman kärkimaihin kuuluvaksi demokraattiseksi hyvinvointivaltioksi alkoi punikkien häviöstä 1918. Terrorin ja murhien päättyminen sekä kapinallisten armahtaminen mahdollisti nopean siirtymisen kansanvaltaan. Kunnallisvaalit toimeenpantiin jo joulukuussa 1918 ja eduskuntavaalit maaliskuussa -19. Mannerheimin johdolla luotiin tasavaltainen Suomi.
1930-luvulla siirryttiin selkeästi pohjoismaiseen leiriin myös poliittisesti. Kehityksen katkaisi harvalukuisten punikkien tukema NL:n hyökkäys 30.11. 39. Sodista kuitenkin selvittiin, kiitos Mannerheimin, Rytin ja koko kansan.
NL:n romahdus merkitsi lopullisesti vapautumista kommunismin painajaisesta. EU:n jäsenenä olemme taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti turvassa. Hyvä näin!
1930-luvulla siirryttiin selkeästi pohjoismaiseen leiriin myös poliittisesti. Kehityksen katkaisi harvalukuisten punikkien tukema NL:n hyökkäys 30.11. 39. Sodista kuitenkin selvittiin, kiitos Mannerheimin, Rytin ja koko kansan.
NL:n romahdus merkitsi lopullisesti vapautumista kommunismin painajaisesta. EU:n jäsenenä olemme taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti turvassa. Hyvä näin!
Vastaukset 20
Vanhimmat
odottaa stallarien vastaiskua. Ainakin Korppi, vienohuttula ja ketale tulevat kiistämään avauksen tosiasiat uskollisesti punikki- ja neuvostopropagandaa toistellen.
Et sitten oon seurannu Kurjalasta tulevien määrää tänne. On arvioitu että noin 900 ryssää hankkii joka vuosi Suomen kansalaisuuden. Toisilla voi olla inkeriläisyys ja muu tausta toki syynä mutta tuskin kaikilla.
Suomi suuntautui muiden pohjoismaiden suuntaan, vasta toisen maailmansodan jälkeen, oikeastaan vasta Kekkosen kaudella.
Silloin luotiin käsitteet skandinaavisista yhteyksistä ja päätettiin, että jokaiselle suomalaiselle pitää opettaa myös ruotsin kieli.
Pohjimmiltaan on kyse turvallisuuspolitiikasta, piti saada hajurakoa baltteihin, joka oli meidän alkuperäinen viiteryhmä, eli olimme yksi niistä uusista valtioista, jotka syntyivät Venäjän vallankumouksen seurauksena.
Suomi antoi oikein virallisen julistuksen pohjoismaisesta suuntautumisesta 1935.
Pohjoismaat mm. torjuivat yhdessä 1938 Saksan esityksen hyökkäämättömyyssopimuksesta ja julistautuivat puolueettomiksi 1939 Saksan hyökätessä Puolaan.
Tavan mukaan et taaskaan tiedä aiheesta mitään.
Saattoi antaa, mutta selkeästi Suomi oli suuntautunut Saksaan aina sotiin asti ja se myös asemoitiin maailmalla yhdeksi reunavaltioista, eli samaan sysyssn balttian kanssa.
Vasta Kekkonen alkoi reivaamaan Suomea muiden pohjoismaiden rinnalle ja vasta silloin päätettiin esim. siitä, että kaikki suomalaiset opiskelee molemmat kielet, eli Suomesta tehtiin "kaksikielinen maa" poliittisella päätöksellä, vasta seitkytluvulla.
Pohjoismaat ei ole tehneet mitään yhteistyötä puolustuksessa, ehkä joitain ton kaltaisia julistuksia lukuunottamatta, syynä on se, että Ruotsi ei halunnut tulla mukaan vedetyksi naapureidensa ongelmiin.
Taas pöliset omiasi. Pohjoismaiden ulkoministerien yhteiset kokouset aloitettiin jo 1934 Kivimäen hallituksen aikaan. Puollustusyhteistyö oli laajaa Boforsin kanssa eikä siinä ollut kyse Ruotsin vetämisestä mihinkään. Kekkonen päinvastoin yritti loitontaa Suomea Pohjoismaista oppi-isänsä Paasikiven kanssa.
"mutta selkeästi Suomi oli suuntautunut Saksaan aina sotiin asti ja se myös asemoitiin maailmalla yhdeksi reunavaltioista, eli samaan sysyssn balttian kanssa."
Kun ei ollut Saksaan suuntautunut. Juurihan on todettu, että ei Saksan haluamaa hyökkäämättömyyssopimusta tehty.
Suomi nimenomaan halusi pois reunavaltioiden joukosta ja pääsi myös.
"Puollustusyhteistyö oli laajaa Boforsin kanssa eikä siinä ollut kyse Ruotsin vetämisestä mihinkään."
Ruotsin sotilasjohdon kanssa tehtiin laajaa yhteistyötä sotiin asti. Oli valmiit suunnitelmat ruotsalaisten joukkojen siirrosta sotatilanteessa Suomen avuksi. Tielle tuli sosdem puolue.
Välirauhan aikana puuhattiin jopa puolustus- ja valtioliittoakin. Ne tyssäsi Saksa ja NL.
"Kekkonen päinvastoin yritti loitontaa Suomea Pohjoismaista oppi-isänsä Paasikiven kanssa. !
Ihan pötyä taas. Nimenomaan Paasikivi aloitti yhteistyön uudelleen ja Kekkonen puuhasi mm. ydinaseetonta Pohjolaa.
Joukkojen. Eihän Ruotsilla ollut edes kunnollisia ilmavoimia. Venäjän paskan Itämerenlaivaston torjumisesta ei kannata edes höpistä. Liekö se nytkään mitään eliittiä.
Mikä ihmeen puolustusyhteistyö ?
Joku saattoi jotain puuhaille, Ruotsi ei sitonut itseään naapureihin, eikä naapureitaan auttanut.
Ruotsin sotilasjohto mitään omaa politiikkaa harjoittanut, kutemn ei harjoita tänäkään päivänä.
4,5 divisioonan siirtoa Suomeen. Sellaisten joukkojen.
Et näy tietävän asiasta mitään.
suunnittelivat yhteistyötä mm. Ahvenanmaan linnoittamisessa. Lisäksi valmisteltiin yhteistyötä Kansainliiton pakotteiden toteuttamisessa, jos joku Pohjoismaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
"Ruotsin sotilasjohto mitään omaa politiikkaa harjoittanut, kutemn ei harjoita tänäkään päivänä"
Ei harjoittanutkaan, mutta valmisteli sotilaallista yhteistyötä, jos hallitus sellaiseen päätyisi. Sitä harkittin vakavasti mm. 1936. Se sortui Ruotsin demarien vastustukseen ja lopullisesti Saksan ynnä NL:n pelkoon 1939.
Et todellakaan itedä asiasta mitään.
Hyvinvointivaltio syntyi Suomeen ja muualle Eurooppaan koska kapitalistit pelkäsivät Neuvostoliittoa. Eivät kapitalistit mitään ole vapaaehtoisesti koskaan työläisille antaneet.
Sitä mitään pelätty kun saatiin paskaa pöytään ja julisteet seinille Ladoja tilattuamme.
Unohditko vai etkö tiedä, että kansanvaltainen valtiomme oli ulkoparlamentaalisen oikeistolaisliikkeen uhkaamana menettää demokratiansa. Aivan hiljattain tuli 80 vuotta Ilta-Sanomien syntymästä. Lehtihän syntyi Mäntsälän kapinan aikana.
Kommunistit ottivat ohjeensa Moskovasta, valmistelivat vallankumousta ja harjoittivat työmaaterroria, valkoisten puolella taistelleiden työntekijöiden painostusta.
Moskovassa vuonna 1918 perustettu Skp oli kielletty. Kommunistit kuitenkin osallistuivat vaaleihin vaihtelevien peitejärjestöjen nimissä. Myös kommunistiset lehdet nousivat lakkautuksen jälkeen jaloilleen kuin mitkäkin feeniks-linnut.
Pulakauden kärjistämissä oloissa lapuanliike lähti panemaan tälle kaikelle pistettä ja onnistuikin tyrehdyttämään maanpetosaikeet alkuunsa.
Meinasi vaan itse syyllistyä sellaiseen
Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi vasta sotien jälkeen. Edes 1950-luvun alkupuolella Suomi ei ollut vielä mikään hyvinvointivaltio, köyhiä oltiin, alkuvuodet olivat vielä korttiaikaa.
Tuontirajoituksia oli voimassa vielä 1950-luvun lopulle saakka. Varsinainen kehitys alkoi Kekkosen kaudella 1956 alkaen. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli seurausta maatalouden kehityksestä. Suomen teollisuus kehittyi sotien jälkeen aina 1990-luvulle saakka.
Pohjoismaisessa leirissä emme ole koskaan olleet, ainoa varsinainen yhteys on Pohjoismaiden Neuvosto.
1930-luvulla olimme Saksan kumppaneita, siinähän oli jo pitkät perinteet aina kansalaissodan edeltävältä aijalta. Jatkosodan alla ja sen aikana yhteytemme Saksaan jatkui ja vahvistui. Ruotsiin meillä ei ole koskaan ollut vakavampia sotilaallisia suhteita.
1920-1930 luvuilla elimme todella niukkoja aikoja. Taloudellinen lama kovisteli Suomeakin kovasti. Itseasiassa elintasomme laski noina aikoina.
"Pohjoismaisessa leirissä emme ole koskaan olleet, ainoa varsinainen yhteys on Pohjoismaiden Neuvosto.
1930-luvulla olimme Saksan kumppaneita, siinähän oli jo pitkät perinteet aina kansalaissodan edeltävältä aijalta."
Pohjoismaista yhteistyötä alusteltiin jo 1920-luvulta alkaen. Se vahvistettiin hallituksen julkilausumalla 1935.
Saksan kumppaneita ei 1930-luvulla oltu millään tavalla. Hitlerin valtaannousu kylmensi suhteita entuudestaan.
Mm. Göring ilmoitti joulukuussa -40 Suomen joutuneen NL:n etupiiriin juuri siksi, että suhtauduimme epäystävällisesti Natsi-Saksaan.
Kyllä neukut torjuivat aloitteet Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä, eikä siitä sitten sen kummempaa tullutkaan. Kyllähän niitä julkilausumia saa tehdä, mutta teot puuttuivat.
Meillä on perinteitä sotilaallisista suhteista Saksaan, jääkäreiden koulutuksesta alkaen. Varsinaiset sotilassuhteet Ruotsiin loppuivat jo Suomen sodan aikana.
1940 joulukuussa olimme jo täysillä suunnittelemassa sotaa Saksan kanssa. Göringiltä tuo oli vain ilmoitus. Italia auttoi muokkaamaan Saksan sodanjohdon mielipiteitä suhteessa Suomeen.
"1940 joulukuussa olimme jo täysillä suunnittelemassa sotaa Saksan kanssa. Göringiltä tuo oli vain ilmoitus. Italia auttoi muokkaamaan Saksan sodanjohdon mielipiteitä suhteessa Suomeen. "
Höpöhöpö. Talvela oli saanut Marskilta tehtäväkseen selvittää, miten Saksa suhtautuisi vireillään olevaan valtioliittoon Ruotsin n kanssa ja samalla yrittää saada tietoja huhutuista sotavalmisteluista NL:a vastaan
Talvelalla oli joulukuussa -40 vaikeuksia päästä Saksan johtajien puheille, mutta sai kenraali Halderin luona käydessään vihjeen tulevasta sodasta.
Göring suhtautui jyrkän kielteisesti valtioliittoon, mutta lupasi suojaa "ystävälliselle" Suomelle haukuttuan ensin Suomen sotaa edeltäneen ajan politiikan Saksan suhteen.
Mitään sotasuunnitelmia ei paljastettu. Ne olivat ankaran salaisia kevääseen -41 asti. Koko Barbarossaa ei Suomelle paljastettu oikeastaan lainkaan. Suunnitelmaan oli oikeus tutustua vain yhdeksällä henkilöllä. Esimerkiksi Saksan ulkoministerille siitä ei hiiskahdettukaan.
Suomen mukaantuloa HItler piti itsestään selvänä, mutta mitään aktiivista toimintaa ei tuolloin odotettu.