Lähestytäänpä ruotsinopetuksen kustannusta perusopetuksen kokonaiskustannuksen kautta. Kokonaishinta oli v 2010 n 7200 euroa per oppilas. Oppilaita perusopetuksessa oli n 550 000. Pakollisen ruotsin osuus on 6 vuosiviikkotuntia 222 vvt:n minimistä eli n 2,7 %.
Laskutapa on toki yksioikoinen, mutta antaa hyvä käsityksen kustannuksen suuruusluokasta. Huomiotta jää se, ettei kaikkien aineiden opetus ole samanhintaista. Työaineet (käsityö, kotitalous jne) tulevat materiaalikustannuksineen, koneineen ja työturvallisuussyistä rajattuine ryhmäkokoineen kalliimmiksi kuin ns. lukuaineet kuten esimerkiksi ruotsi. Lukuaineissakin kustannukset jakautuvat eri tavalla kun esimerkiksi matematiikkaa, englantia ja äidinkieltä opetetaan varsinkin alaluokilla usein ns. jakoryhmissä, joita sitten tasapainotetaan isommilla ryhmillä muissa oppiaineissa.
Uskoisin, että pakollisen ruotsin kustannus perusopetuksessa on noin 100 miljoonan euron vaiheilla. Tähän summaan edellä esittämilläni luvuilla päädytään.
Lukiokoulutuksen kustannus 2010 oli n 6800 euroa opiskelijaa kohti. Ammatillisiin perustutkintoihin johtavan koulutuksen 10 296 euroa per opiskelija. Lukiossa pakollisen ruotsin osuus 5 kurssia suoritettavista 75 kurssista eli 6,6 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1 opintoviikko kun tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa.
Ammatillisia perustutkintoja opiskeli v 2010 yhteensä 148 395 opiskelijaa ja keskimääräinen kustannus opiskelijaa kohti oli 10 296 euroa. Pakollisen ruotsin kustannukseksi tulisi yksinkertaisella laskutoimituksella n 12-13 miljoonaa euroa. Ruotsi ns. lukuaineena on ammatillisen koulutuksen halvimpia aineita, joten laskennallinen summa on varmasti vähän yli todellisen, mutta saako olla?
Lukiolaisia oli 111 000, joten pakollisen ruotsin kustannus näyttäisi olevan lukiokoulutuksen osalta n 50 miljoonaa euroa.
Näin pakkotoisenkotimaisen (koska luvuissahan on nyt mukana myös ruotsinkielisten pakkosuomi) perus- ja toisen asteen koulutuksessa näyttäisi olevan noin 150-160 miljoonaa euroa vuodessa kun koulutuksen kokonaiskustannukset ovat
Peruskoulu n 4000 miljoonaa
lukiot n 750 miljoonaa
ammatillinen koulutus n 1500 miljoonaa
En mene vannomaan etteikö tuossa saata olla joku laskuvirhe pujahtanut johonkin kohtaan ja kaikki luvut ovat tietysti pyöreitä. Oikaiskaa toki havaitsemanne virheet.
Laskutapa on toki yksioikoinen, mutta antaa hyvä käsityksen kustannuksen suuruusluokasta. Huomiotta jää se, ettei kaikkien aineiden opetus ole samanhintaista. Työaineet (käsityö, kotitalous jne) tulevat materiaalikustannuksineen, koneineen ja työturvallisuussyistä rajattuine ryhmäkokoineen kalliimmiksi kuin ns. lukuaineet kuten esimerkiksi ruotsi. Lukuaineissakin kustannukset jakautuvat eri tavalla kun esimerkiksi matematiikkaa, englantia ja äidinkieltä opetetaan varsinkin alaluokilla usein ns. jakoryhmissä, joita sitten tasapainotetaan isommilla ryhmillä muissa oppiaineissa.
Uskoisin, että pakollisen ruotsin kustannus perusopetuksessa on noin 100 miljoonan euron vaiheilla. Tähän summaan edellä esittämilläni luvuilla päädytään.
Lukiokoulutuksen kustannus 2010 oli n 6800 euroa opiskelijaa kohti. Ammatillisiin perustutkintoihin johtavan koulutuksen 10 296 euroa per opiskelija. Lukiossa pakollisen ruotsin osuus 5 kurssia suoritettavista 75 kurssista eli 6,6 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1 opintoviikko kun tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa.
Ammatillisia perustutkintoja opiskeli v 2010 yhteensä 148 395 opiskelijaa ja keskimääräinen kustannus opiskelijaa kohti oli 10 296 euroa. Pakollisen ruotsin kustannukseksi tulisi yksinkertaisella laskutoimituksella n 12-13 miljoonaa euroa. Ruotsi ns. lukuaineena on ammatillisen koulutuksen halvimpia aineita, joten laskennallinen summa on varmasti vähän yli todellisen, mutta saako olla?
Lukiolaisia oli 111 000, joten pakollisen ruotsin kustannus näyttäisi olevan lukiokoulutuksen osalta n 50 miljoonaa euroa.
Näin pakkotoisenkotimaisen (koska luvuissahan on nyt mukana myös ruotsinkielisten pakkosuomi) perus- ja toisen asteen koulutuksessa näyttäisi olevan noin 150-160 miljoonaa euroa vuodessa kun koulutuksen kokonaiskustannukset ovat
Peruskoulu n 4000 miljoonaa
lukiot n 750 miljoonaa
ammatillinen koulutus n 1500 miljoonaa
En mene vannomaan etteikö tuossa saata olla joku laskuvirhe pujahtanut johonkin kohtaan ja kaikki luvut ovat tietysti pyöreitä. Oikaiskaa toki havaitsemanne virheet.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Tack Tapio,men inte är nätfennomanerna intresserade av fakta.Det känns så mycket bättre att tala om miljarder.
Ammattikorkeat ja yliopistot puuttuvat eli jatkoa jäädään odottamaan.
Mikä sinä 3113w olet nettifennottelemaan meitä? Täällä on väännetty faktaa suomenkielisten tarpeista ja toiveista vaikka hurumykky, mutta samaa laulua sinä laulat ja väität meitä valehtelijoiksi. Ettet häpeä.
Mitäs siinä hurskastelet numeronikki? Palstalla on horistu aivan tolkuttomista miljardien jopa kymmenien miljardien kustannuksista! On monin tavoin osoitettu että miljardikustannukset ovat aivan huuhaata, mutta aina niitä vaan uudestaan marssitetaan esille.
Ettet häpeä teeskennellä siitä tietämätöntä!
Ruotsi ei ole mitenkään erityisen halpa kieli, sillä pitkää ruotsia luetaan jatkuvasti sellaisissa kymmenen oppilaan ryhmissä. Lisäksi ruotsiin sitoutuu erityisopetusta todella paljon. Pahin näkemäni tilanne oli se, missä yhdelle maahanmuuttajaoppilaalle opetettiin vuoden ruotsit kahden kesken erityisopettajan kanssa, koska hän tuli vasta kasille eikä kuitenkaan saanut vapautusta ruotsista.
Hienoa, että hintaa yritetään laskea, mutta kokonaisuuden kannalta tuhoisinta ruotsi on siksi, että sitoo oppilaan aikaa ja voimia tolkuttomasti vaiheessa, jossa nuo resurssit pitäisi kohdistaa järkevästi oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin - esimerkiksi äidinkielessä kirjoittamiseen tai jonkin itselle tärkeän vieraan kielen opiskeluun. Molemmissa tapauksissa myös yhteiskunta hyötyisi tuosta panoksesta.
Oli ruotsin hinta suoraan sitten sata tai kolme miljoonaa, se ei lainkaan sisällä välillisiä vaikutuksia, jotka on kapenevalla kielivarannolla ja oppilaan motivaation ja voimien tuhlauksella tarpeettomaan.
Karmeaksi hinta muodostuu, kun muistetaan, että ruotsi on ainoa pakollinen aine peruskoulusta korkeakouluun ja joka tasolla siihen sitoutuu niin opettajia, tuntiresursseja, materiaaleja kuin opiskelijoiden voimavaroja. Osalla jää jopa opinnot sikseen ruotsin takia. Moni poika esimerkiksi luopuu lukiosta, koska meidän kielipainotuksemme tekee mahdottomaksi toisenlaiset painotukset lukiossa.
Ruotsinkielen opetus aloitetaan vissiin yleensä joko 5. tai 7. luokalla. Siihen mennessä oman äidinkielen kirjoittamisen pitäisi kaitten jo sujua.
Vaikka voihan tietennii olla, että ei sujukaan, kas kun sitä ruvetaan yleensä jo 3. luokalla sotkemaan englannin opetuksella.
Äidinkielessä kehitys on lapsilla ja nuorilla erilainen. Joku oppii kirjoittamaan hyvin jo ennen kouluikää. Jollakin kirjoitustaito on tosi heikko vielä ammattikoulussa tai lukiossa.
"Ruotsi ei ole mitenkään erityisen halpa kieli, sillä pitkää ruotsia luetaan jatkuvasti sellaisissa kymmenen oppilaan ryhmissä."
Tuo ryhmäkoko koskee varmaan muitakin pitkiä kieliä. Tosin 10 oppilaan ryhmät lienevät varsin harvinaisia. Huomaathan kuitenkin, että pitkän ruotsin kohdalla emme puhu enää pakollisesta ruotsista, jota opiskellaan B1-kielenä, vaan valinnaisesta opiskelusta.
"Lisäksi ruotsiin sitoutuu erityisopetusta todella paljon."
Tavallisimmin yksilöllistettyjä ovat tosiaankin matemaattiset aineet ja vieraat kielet. Uuden lainsäädännön myötä erityistä tukea ollaan kuitenkin viemässä isoihin ryhmiin. Toisekseen, jos ruotsi on yksilöllistetty niin kyllä silloin on yleensä englantikin ja olisi sekin viera kieli, joka olisi ruotsin tilalla. En tiedä, että ruotsin kieleen kohdistuvaa spesifiä oppimusvaikeutta olisi todettu.
"Pahin näkemäni tilanne oli se, missä yhdelle maahanmuuttajaoppilaalle opetettiin vuoden ruotsit kahden kesken erityisopettajan kanssa, koska hän tuli vasta kasille eikä kuitenkaan saanut vapautusta ruotsista."
Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Miksi mainiysemassasi tapauksessa niin ei tehty, jää avoimeksi. Ehkä huoltaja ei halunnut vapautusta?
"Hienoa, että hintaa yritetään laskea, mutta kokonaisuuden kannalta tuhoisinta ruotsi on siksi, että sitoo oppilaan aikaa ja voimia tolkuttomasti vaiheessa, jossa nuo resurssit pitäisi kohdistaa järkevästi oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin - esimerkiksi äidinkielessä kirjoittamiseen tai jonkin itselle tärkeän vieraan kielen opiskeluun. Molemmissa tapauksissa myös yhteiskunta hyötyisi tuosta panoksesta."
Hmm... siitä huolimatta uudessa tuntijakoesityksessä ollaan lisäämässä tunteja toki äidinkieleenkin, mutta myös muihin aineisiin kuten esimerkiksi yhteiskuntaoppiin. Perusopetukset suunnittelutasolla ei siis nähdä, että suomalainen koululainen liikkuisi suorituskykynsä äärirajoilla.
"Karmeaksi hinta muodostuu, kun muistetaan, että ruotsi on ainoa pakollinen aine peruskoulusta korkeakouluun ja joka tasolla siihen sitoutuu niin opettajia, tuntiresursseja, materiaaleja kuin opiskelijoiden voimavaroja."
Tuossa laskelmassani pyrin osoittamaan, millaiset resurssi toisen kotimaisen kielen pakollisuus sitoo. Koulutuksen kokonaishintaan nähden ei kovin suuria, mutta kuitenkin.
"Osalla jää jopa opinnot sikseen ruotsin takia. Moni poika esimerkiksi luopuu lukiosta, koska meidän kielipainotuksemme tekee mahdottomaksi toisenlaiset painotukset lukiossa. "
Ja kuitenkin koulutuksen sisältöä on viime vuosikymmeninä karsitty nimenomaan kielten osalta. Mieleen tulee, että miten alas kieltenopetus pitäisi sitten ajaa? Miksi vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten kaikki lukiolaiset pystyivät opiskelemaan kolmea ja huomattavan suuri osa neljää kieltä? Lukion suosio on kyllä ollut viime vuosina laskeva, ammatillinen koulutus on nostanut profiiliaan ja lisännyt suosiotaan. Osittain suuntaus kyllä selittyy yhdistelmätutkinnoilla, jotka lasketaan ammatilliseen koulutukseen.
Huomautan vielä, että en tässä ota kantaa sen kummemmin ruotsin opetuksen puolesta kuin sitä vastaankaan.
"Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Miksi mainiysemassasi tapauksessa niin ei tehty, jää avoimeksi. Ehkä huoltaja ei halunnut vapautusta?"
Katsopas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrä on niin suuri, että jos heidät vapautettaisiin ruotsista, koulujen ruotsintunnilla kävisi vain ehkä puolet koulujen oppilaista. Se ei käy. Siksi pääkaupunkiseudulla ei enää anneta vapautuksia ellei oppilas jo valmiiksi ole laajasti mukautettu, siis lue vaikkapa viitosen kirjoja seiskalla.
Luuletko, että maahanmuuttajavaltaisten koulujen ruotsintunneilta uupuisi juurikaan kukaan. EI! Koska tilanne on juuri niin järjetön.
Mieti hetki, minkälainen huuto tosiasiassa syntyisi, jos maahanmuuttajat saisivat vapautuksen ja ruotsintunni olisivat vain kotosuomalaisten pakkopullaa. Sellaiseen ei voida päästää, mikäli pakkoa yritetään vetkuttaa vielä vuosikymmenen verran.
"Hmm... siitä huolimatta uudessa tuntijakoesityksessä ollaan lisäämässä tunteja toki äidinkieleenkin, mutta myös muihin aineisiin kuten esimerkiksi yhteiskuntaoppiin. Perusopetukset suunnittelutasolla ei siis nähdä, että suomalainen koululainen liikkuisi suorituskykynsä äärirajoilla."
Äidinkieltä on tulossa alaluokille, yhteiskuntaoppia yläluokille - tämä otetaan valinnaisista aineista, mikä on oppilaiden tappio. Tuntien lisääminen yläluokille oli mahdotonta juuri siksi, että ollaan suorituskyvyn äärirajoilla.
"Ja kuitenkin koulutuksen sisältöä on viime vuosikymmeninä karsitty nimenomaan kielten osalta. Mieleen tulee, että miten alas kieltenopetus pitäisi sitten ajaa?"
Kaikkien aineiden sisältöjä on hilattu ylöspäin, vaikka tuntimäärät eivät ole kasvaneet. Esimerkiksi biologiassa opiskellaan yläasteella asioita, joita ei aiemmin ehditty opiskella edes lukiossa.
Samaan aikaan seuraavien asteiden opettajat valittavat, ettei enää osata samoja asioita kuin ennen. Ei osatakaan, koska maailma on muuttunut ja oppilaiden osaaminen on nyt erilaista, samoin ajankäyttö.
Esimerkiksi englantia osataan nyt ysillä samanverran kuin kymmenen vuotta sitten lukiossa. Miten ihmeessä samaan aikaan on tapahtunut huima kieltenopetuksen alasajo. Totuushan on se, että kieltä opitaan vain, jos sitä voidaan käyttää arjessa. Englannin käyttöala on levinnyt ja yhä nuoremmat käyttävät sitä päivittäin esim. aktiivisesti netissä ja passiivisesti medioiden äärellä.
Oppilaiden arki on vuosi vuodelta hektisempää ja vaatimukset kovempia vaikka joukossa on enemmän ja enemmän myös niitä, jotka pääsevät viitosin ja kuutosin koulunsa läpi - mutta eivät välttämättä sitten enää jatko-opintoihin.
Nuorissa on myös paljon niitä, jotka jo peruskoulussa stressaantuvat ja masentuvat, masennus estää yhä useamman nuoren kouluttautumisen.
Tämä ei ole mitään leikkiä. Kyse on nuorten terveydestä, tulevaisuudesta ja heidän osaamisensa kunnioittamisesta. Pakkoruotsi on todella suuri rikos nuorisoamme kohtaan.
"Huomautan vielä, että en tässä ota kantaa sen kummemmin ruotsin opetuksen puolesta kuin sitä vastaankaan."
Jos et ottaisi kantaa nimenomaan ruotsinopetuksen puolesta, olisit kiinnostunut sellaisista asioista kuin nuorten todelliset tarpeet, kielten todellinen tarve, maahanmuuttajien todelliset tarpeet jne.
Olen kiinnostunut tästä keskustelusta.
"Esimerkiksi englantia osataan nyt ysillä samanverran kuin kymmenen vuotta sitten lukiossa."
Epäilen, ettei tuo taida olla ihan totta. Kommunikatiivisuus on voinut kasvaa, mutta ei päättöluokkalaisen oppisisällöt vastaa 10 vuoden takaisia lukion sisältöjä.
" Miten ihmeessä samaan aikaan on tapahtunut huima kieltenopetuksen alasajo."
Esimerkiksi ruotsin tuntimäärät perusopetuksessa ovat pienentyneet 90-luvulta kolmanneksella, lukiossa pakollisten kurssien määrä vähentynyt. Silti oppilaat valitsevat vähemmän B2- ja B3 -kieliä kuin silloin kun pakollista ruotsia oli nykyistä enemmän.
" Totuushan on se, että kieltä opitaan vain, jos sitä voidaan käyttää arjessa. Englannin käyttöala on levinnyt ja yhä nuoremmat käyttävät sitä päivittäin esim. aktiivisesti netissä ja passiivisesti medioiden äärellä."
Totuus on kuitenkin myös se, että ennen kieliä (muita kuin englantia) opiskeltiin enemmän ja varmasti osattiinkin enemmän kuin nyt.
Kirjoitat oppisisältöjen kasvaneen mm biologiassa (taidat vähän liioitella kyllä tuossa peruskoulu-lukio -vertailussa siinäkin?) ja oppilaiden stressaantuvan ja olevan jaksamisensa rajoilla. Näyttää kuitenkin siltä, että haluaisit vähentää vain ruotsin oppisisältöjä. Se on hieman erikoista. Onko kaikki muissa aineissa opiskeltava sitten ehdottoman tarpeellista vai onko niillä stressaaminen ja nuoren terveyden ja tulevaisuuden vaarantaminen ehdottoman tarpeellista?
"Äidinkieltä on tulossa alaluokille, yhteiskuntaoppia yläluokille - tämä otetaan valinnaisista aineista, mikä on oppilaiden tappio. Tuntien lisääminen yläluokille oli mahdotonta juuri siksi, että ollaan suorituskyvyn äärirajoilla. "
Ehkäpä kysymys oli sittenkin rahasta. Muistelen, että kansainvälisessä vertailussa suomalaiset koulupäivät ovat lyhimmästä päästä.
"Näyttää kuitenkin siltä, että haluaisit vähentää vain ruotsin oppisisältöjä. Se on hieman erikoista."
Älä luule, etten kävisi keskustelua monista muistakin kouluun liittyvistä teemoista, erityisesti erilaisten oppijoiden ja maahanmuuttajien kannalta.
Sinä olet niitä, jotka haluat vain todistaa, että pakkoruotsi on pikkunakki ja lasten koulupäiviin mahtuisi kevyesti lisää kieliä.
Pakkoruotsi on suurin yksittäinen riesa, joka vääristää sekä kieliopintoja että opintoja yleensä. Keskustelu sen poistamisesta on jumittunut RKP:n ja muiden ruotsinkielisten toimijoiden kiihkeään pakkoruotsin vaatimiseen. Pakkoruotsista on tehty suomenmaalaisen identiteetin perusta. Ja sinä jatkat pakon puolustamista omilla keinoillasi.
Alaluokilla, ei yläluokilla. Työmäärä suomalaisilla yläasteilla on rankka. Tämä ei kyllä tutkimusten mukaan ihan päde siellä ruotsinkielisellä puolella. Sen myönsivät jopa ruotsinkieliset opiskelijat, kun jokin aika sitten sekä Åbo Akademissa että suomenkielisessä yliopistossa opettava maantieteen professori kertoi, miten paljon heikommin ruotsinkieliset opiskelijat pärjäsivät.
"Onko kaikki muissa aineissa opiskeltava sitten ehdottoman tarpeellista vai onko niillä stressaaminen ja nuoren terveyden ja tulevaisuuden vaarantaminen ehdottoman tarpeellista?"
Koulu tulee muuttumaan paljonkin, oppilaiden viihtyvyys on pakko ottaa huomioon.
Viihtyvyyden taustalla on myös järkevät sisällöt ja riittävästi valinnaisuutta yläasteilla, sillä nuoret ovat erilaisia.
"Esimerkiksi englantia osataan nyt ysillä samanverran kuin kymmenen vuotta sitten lukiossa."
"Epäilen, ettei tuo taida olla ihan totta. Kommunikatiivisuus on voinut kasvaa, mutta ei päättöluokkalaisen oppisisällöt vastaa 10 vuoden takaisia lukion sisältöjä."
Tuttu yläasteen ja lukion englannin opettaja vahvisti, että nykyisen ysin kokeet vastaavat kymmenen vuotta sitten pidettyjä lukion kokeita.
Kyseessä on tietysti se onnellinen tilanne, että arki ja koulu kerrankin lyövät kättä ja koulu pääsee rakentamaan kielen opetusta arjessa käytetylle kielelle.
Vielä kerran: kielen oppimisessa on oleellista se, että kieltä käytetään ja se koetaan itselle tärkeäksi.
Olen vastannut sinulle jo niin monta kertaa, että sinun pitäisi tietää, miten paljon tiedän ja tunnen koulujen arkea, lasten ja nuorten tilannetta, maahanmuuttajaopetusta ja erilaisten oppijoiden opetusta.
Jos olisit todella kiinnostunut, olisin sen huomannut. Nyt taistelet väistääksesi ja kieltääksesi sen, mitä kirjoitan.
Olisit edes sen verran rehellinen itsellesi, että tunnustaisit olevasi pakon kannattaja henkeen ja vereen.
Onkos sulla se koulupäivän pituusvertailu? Muistelen, että suomalaisten koululaisten työpäivä yläluokillakin on lyhyempi kuin useimmissa maissa.
"Tuttu yläasteen ja lukion englannin opettaja vahvisti, että nykyisen ysin kokeet vastaavat kymmenen vuotta sitten pidettyjä lukion kokeita. "
Lukion ykköskurssin?
Tunnut kyllä pitävän itseäsi ylivertaisena asiantuntijana, sen myönnän :)
Mutta voisitko tällä kertaa jättää väiin tuon luentosi siitä, millainen kuvittelet minun olevan. Arvelen, että käynnistät sen vain voidaksesi sillä mitätöidä sanomisiani. Minä olen ihan sitä mieltä kuin olen itse sanonut olevani.
Kysymyshän ei ole siitä, että jokainen maahanmuuttaja voitaisiin vapauttaa jostain oppiaineesta, vaan hänen tilanteensa ja koulutaustansa huomioimisesta. Esimerkkisi oppilashan oli tullut 8. luokalle ja oli siten (ilmeisesti suomea osaamattomana) ihan eri tilanteesssa kuin vaikkapa jo koko tähän astisen koulunsa suomeksi käynyt maahanmuuttajaoppilas. Tässä ei siis ollut kysymys 'puolista hesalaiskoulun' oppilaista. Kyllä vastaavanlaisissa tapauksissa vapautuksia on myönnetty ja arvelen että esimerkkisi tapauksessa sitä on syystä tai toisesta jätetty hakematta.
Ehkä itsepetos voi olla niin suuri, että luulet olevasi jotenkin avoin pakkoruotsin poistolle vaikka teet kaikkesi ohittaaksesi ja mitätöidäksesi pakon surulliset seuraukset.
Mehän olemme sinulle vain "netti fennoja", puoliksi kirjoitustaidottomia.
Onpa sinulla kova tarve vääntää minua päättämääsi muottiin! Juuri tuon pyysin jättämään väliin, mutta ilmeisesti siihen päädytään vääjäämättä kun muut keinot loppuvat?
Olen kuitenkin ihan sitä mieltä mitä olen sanonut olevani. Ja ihmettelen edelleen sitä dramatiikkaa, mitä sinun, koulutuksen laaja-alaisen asiantuntijan, ajatuksissasi tuntuu liittyvän ruotsinopetukseen, jonka osuus siis on abouttiarallaa 2,7 % perusopetuksen minimi vvt-kertymästä. Suurin uhka koululaisten terveydelle ja tulevaisuudelle se tuntuu olevan. Sitä on kyllä hieman vaikea ottaa tosissaan. Ehkä hitunen vähemmän dramatiikkaa poikisi himppusen lisää uskottavuutta laaja-alaiseen asiantuntevuuteen?
Mutta jos yritetään jatkaa vielä vähän tuosta koulumaailmasta niin muiden kielten kuin englannin kohdalla ei taida olla näkyvissä ihan läheisessä tulevaisuudessa sitä, että "arki ja koulu kerrankin lyövät kättä ja koulu pääsee rakentamaan kielen opetusta arjessa käytetylle kielelle." Kuitenkin niitä muitakin kieliä ainakin jotkut tarvitsevat ja keino niiden oppimiseen on opiskelu. Niin on tehty ennenkin.
Mitä netti fennoihin tulee niin sillä tarkoitan niitä nettikirjoittelijoita, jotka pyrkivät lietsomaan ruotsalaisvihaa kirjoittelemalla kuinka likaisia ja vihattavia IHRAt ruotsinkieliset ovat. Sellaisia on kirjoitellut vuosikaudet mm Itätalainmaan marqiisi. Häntä jotkut komppailevat. Yhdytkö sinä hänen mielipiteisiinsä?
"muiden kielten kuin englannin kohdalla ei taida olla näkyvissä ihan läheisessä tulevaisuudessa sitä, että "arki ja koulu kerrankin lyövät kättä ja koulu pääsee rakentamaan kielen opetusta arjessa käytetylle kielelle." Kuitenkin niitä muitakin kieliä ainakin jotkut tarvitsevat ja keino niiden oppimiseen on opiskelu."
Olet väärässä. Tällä hetkellä ihmisillä on jo paljon juuria muissa maissa, kontakteja toisiin kielialueisiin ja harrastuneisuutta tiettyihin kulttuuripiireihin.
Olisi varsin luontevaa antaa näiden juurien, kontaktien ja harrastusten siivittää kieltenopintoja. Niin tehdään muissakin maissa. Se toimii.
Pakkoruotsi ei toimi. Sitä ei opita ja opittu unohdetaan. Paitsi tietysti niiden kohdalla, joilla juuret, kontaktit ja harrastukset vetävät Skandinaviaan.
Ja kyllä tämä on dramaattista. Olen tälläkin viikolla seurannut, miten nuori on tehnyt ainakin kymmenen tuntia töitä saadakseen jonkinlaisen numeron ruotsinkokeesta ysillä, toiveissa parhaimmillaan kuutonen. Mistä tahansa muusta aineesta sellaisen työmäärän jälkeen olisi tulossa ainakin kasi. Arvaa turhauttaako, minua ja nuorta.
Sinulla ei ole mitään kontakteja ruotsin opetuksen todellisuuteen, mutta loputtomasti aikaa kirjoitella valituksia siitä, ettei ruotsista voi olla haittaa kenellekään. Avaa nyt silmät.
"Äidinkielessä kehitys on lapsilla ja nuorilla erilainen."
Näinhän se on. Nykyään kai pyritään kuitenkin oppisisältöjen yksilöllistämisen sijaan tukemaan opiskelua yksilöllisesti.
"Mitä netti fennoihin tulee niin sillä tarkoitan niitä nettikirjoittelijoita, jotka pyrkivät lietsomaan ruotsalaisvihaa kirjoittelemalla kuinka likaisia ja vihattavia IHRAt ruotsinkieliset ovat. Sellaisia on kirjoitellut vuosikaudet mm Itätalainmaan marqiisi. Häntä jotkut komppailevat. Yhdytkö sinä hänen mielipiteisiinsä?"
Miksi sitten kirjoitat nettifenno-sanan yhdysosat erilleen? Antamasi merkityksen perusteella erilleen kirjoittamiselle ei ole perusteita.
"Olet väärässä. Tällä hetkellä ihmisillä on jo paljon juuria muissa maissa, kontakteja toisiin kielialueisiin ja harrastuneisuutta tiettyihin kulttuuripiireihin. "
Tältä osin tilanne ei liene muuttunut kovin olennaisesti viime vuosikymmeninä, Paitsi sikäli, että kontakteissa käytetään enemmän englantia kuin koskaan aiemmin. Pakkokinhan se on kun muita kieliä ei opiskella kuten ennen.
Mutta millaisia kontakteja ja harrastuneisuutta oikein tarkoitat?
Kymmenen tuntia valmistautumista kokeeseen tuntuu kovalta. Onko tosiaan kyseessä nimenomaan ruotsinkieleen kohdistuva oppimisvaikeus? Harvinaislaatuinen tapaus, mutta niinhän se kuitenkin on, että jotkut niitä huonompiakin numeroita saavat ja toisille kutonen on tavoittelemisen arvoinen arvosana. Jollakin toisella vaikeutena voi olla jokin muu eikähän se koskaan helpota elämää.
(Miten ihmeessä tämä numeronikki, jolla näkyy olevan loputtomasti aikaa paahtaa internetin keskustelupalstoille liioittelevia vyörytyksiään, voi aina kertoa niin tarkkaan, millainen hänen keskustelukumppaninsa on, mihin tällä on kosketusta ja mitä tämä todellisuudessa ajattelee vaikka sanoisikin toista? En keksi muuta selitystä kuin jonkinlaisen ylivertaisen selvänäköisyyden ja älyn. No, vaihtoehtona voi toki olla myös kiihkeä mieli ja pelko siitä, että jos hänen saarnansa joku kohta asetetaan hieman kyseenalaiseksi niin siinä menee kaikki muukin sen siliän tien. Vaikka eihän se tietenkään niin ole.)
Tuolla ylempänä ketjussa hyökkäsit yhden kirjoittajan kimppuun kun tämä arveli, ettei kaikille keskustelijoille kerta kaikkiaan kelpaa tieto siitä, että kustannukset eivät olisikaan miljardeja vuodessa. Mitä ihmeen hurskastelua se oli? Tällä ja muillakin palstoilla on horistu aivan tolkuttomista miljardien jopa kymmenien miljardien kustannuksista! On monin tavoin osoitettu että miljardikustannukset ovat aivan huuhaata, mutta aina niitä vaan uudestaan marssitetaan esille. Ei sinua hävettänyt teeskennellä siitä tietämätöntä?
Tuhannen nicin netticielipoliisihan voisi ajatella sen tarkoitukselliseksi kirotusvihreeksi, jolla haluan osoittaa kunnioitusta netti fennojen liberaaliin suhtautumiseen yhdys sanojen kirjoitus sääntöihin.
Tämä liberaalius näyttäisi tosin rajoittuvan koskemaan vain ruotsinvastaista kirjoittelua. Esimerkiksi tuhannen nicin netticielipoliisi käy kyselemään kirjoitusasusta minulta ilmeisesti siksi, että kirjoitukseni ei ollut tarpeeksi ruotsinvastainen. En ainakaan ole huomannut, että hän olisi puuttunut yhtä hanakasti muiden kirjoittajien yhdyssanoihin. Jos erehdyn niin tuhannen nicin netti-cp varmaankin käy oikaisemaan?
"En ainakaan ole huomannut, että hän olisi puuttunut yhtä hanakasti muiden kirjoittajien yhdyssanoihin."
Ankdamin todistuksen mukaan "netti fenno" -nimittely on sinun keksintösi. Nimittelyhän on erikoisalasi.
Ankdam näin 25.1.2012 08:16: "- - Rautalapion teille [nettifennoille] antama, sinänsä kuvaava nimitys "netti fenno", joka viittaa teidän kielitalebaanien surkeaan suomen kielen taitoon - -. (http://keskustelu.suomi24.fi/node/10406526)
Jaahas! 28.1.2012 08:06: "Turha on yrittää siirtää focus pois surujen svekoaatteesta - -." http://keskustelu.suomi24.fi/node/10413669
Tapio Rautalapio 28.1.2012 08:38 kielipoliisina näin: "Muuten, fokus kirjoitetaan suomen kielessä fokus, ei focus vaikka se tuntuisi nettifennosta kuinks sivistyneeltä."
Nettisuom. (-fenno) 28.1.2012 08:58: "- - focus on sanana sitaattilainan, fokus erikoislainan muodossa.
Sinä, nimittely erikoisalanasi, näin: "Jos erehdyn niin tuhannen nicin netti-cp varmaankin käy oikaisemaan?"
Ok, tuhannen nicin netti-cp on siis kiinnittänyt huomiota yhdyssanojen kirjoitusasuun paitsi minun niin myös ankdamin kohdalla. Hän ei joko huomaa muiden kirjoittajien yhdyssanavirheitä tai ei jostain syystä katso tarpeelliseksi niistä huomauttaa.
Ankdamin todistuksen mukaan "netti fenno" -nimittely on sinun keksintösi. Nimittelyhän on erikoisalasi. Se ei voi keneltäkään jäädä huomaamatta.
Tuhannen nicin cielipoliisin erikoisalaa taas ovat torsositaatit ja keskustelun vieminen johonkin ketjun kannalta toisarvoisiin asioihinn. Lisäksi hän toimii henkilökohtaisena kielenhuoltajanani. Netti fennojen kirjoitus virheiden suhteen hän sen sijaan on äärimmäisen suvaitsevainen. Ainaa niin, toki hän samalla sylkee toisesta suupielestään beatboxkomppia palstan hurrivihan lietsonnalle.
Sinä toveritsi ja puolueesi politrukki Tapio R on huvittavaa, että mainitset
tuon pakkosuomen tuolla kirjoitelmassasi. Miksi pitää olla pakkosuomi kun
kansasta reilusti yli 95% puhuu Suomea?
Ehkä juuri siksi että se 95 pros puhuu suomea? Ja edellisen viestin kirjoittajan kielen perusteella sanon ettei se pakkosuomi olisi ollut pahasta hänellekään. Ai niin, tämähän olikin se mukavenäläinen...
Koulutuksen pakkoruotsin kustannukset ovat vain yksi pieni osa koko pakkoruotsituksen eli keinotekoisen kaksikielisyyden kustannuksista.
Suuret kustannukset syntyvät kaksoishallinnosta ja kaksoispalveluista. Lisäksi instituutioiden ylibudjetoinnista, jonka malliesmerkkinä on SvenskaYLE.
Kielipoliittisia valtiontukiakaan ei pidä unohtaa.
Ps. Tuossakin laskelmassa svekolapion piti huijata jättämällä muut opintoasteet pois.
"Koulutuksen pakkoruotsin kustannukset ovat vain yksi pieni osa koko pakkoruotsituksen eli keinotekoisen kaksikielisyyden kustannuksista."
Arvelen tilanteen olevan aivan päinvastainen. Tosin ei ole aivan yksiselitteistä voiko koko ruotsinopetuksen kustannusta pitää kaksikielisyyden kustannuksena. Ruotsia kun varmasti opiskeltaisiin jonkin verran vaikkei se olisikaan pakollista.
"Suuret kustannukset syntyvät kaksoishallinnosta ja kaksoispalveluista."
Tuota ihmettelen. Missä ovat ne kaksoishallinnot ja kaksoispalvelut? Jos ruotsinkielisessä päiväkodissa on lapsia ja koulussa oppilaita niin jossakinhan he olisivat joka tapauksessa. En myöskään usko, että missään istuisi ruotsinkielinen lääkäri toimettomana potilaita odottamassa. Myöskään mitään kaksoishallintoa en tiedä. Kaksikielisissä kunnissa on kyllä oma hallintonsa kieliryhmien opetustoimessa, mutta arvelen, että henkilöstöä ei ole sinänsä sen enempää kuin yksikielisissäkään kunnissa.
"Tuossakin laskelmassa svekolapion piti huijata jättämällä muut opintoasteet pois. "
Korkeakoulut siitä puuttuvat. Olen laskenut sen aiemmin, mutta nyt en tuohon päivittänyt lukuja. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on tyypillisesti 300 opintopistettä, josta kieliopintoja vähintään 10 op, mutta siihen sisältyy siis äidinkieli, toinen kotimainen ja vieras kieli/kielet. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210-270 opintopistettä. Laurea-amk:ssa ruotsia on suoritettava vähintään 5 opintopistettä.
Ilmeisesti korkeakouluissa on jonkin verran vaihtelua koulutusohjelmittain, mutta näyttäisi siltä, että ruotsin osuus tutkinnosta olisi 1,1-2 % riippuen loppututkinnon laajuudesta. Korkeakouluopiskelijoita lienee noin 300 000. AMK-opiskelijan vuosikustannus v 2010 oli keskimäärin n 8000 euroa vuodessa. Yliopisto-opiskelijan hinta ei heittäne siitä kovin paljon? Koska en nyt viitsi etsiä tarkempia lukuja sanoisin, että korkea-asteella ruotsin opetuksen kustannukset ovat 30-40 miljoonaa euroa.
Ja lähde tuolle luvulle 7200 euroa löytyy mistä vai revitkö taas senkin omasta sairaasta päästäsi.
Kaikki luvut löytyvät opetushallituksen sivuilta. Käyttämäni eivät ole eurontarkkoja, vaan vähän pyöristettyjä. Ajattelitko perusopetuksen kustannuksen oppilasta kohti olevan sitten paljonkin suurempi?
Eipä taida löytyä muusta kuin sairaasta päästäsi.
Opetushallituksen lehdistötiedote 8.10.2010
"Perusopetus maksoi viime vuonna keskimäärin 7 236 euroa oppilasta kohti. Lukiokoulutuksen kustannukset olivat 6 258 euroa ja ammatillisen koulutuksen 10 024 euroa opiskelijaa kohti."
Tiedote on lokakuulta 2010 ja luvut vuodelta 2009.
Kuinka suuret luvut ovat sinun päässäsi?
Todennäköisesti ei noin sanottu ja se on sitäpaitsi varmasti arvio.
Etkö osannut katsoa siitä lehdistötiedotteesta? Ja ei, ei se ole arvio.
miksi ihmeessä intät tällaisesta asiasta?
Etkö osannut katsoa siitä lehdistötiedotteesta? Ja ei, ei se ole arvio.
miksi ihmeessä intät tällaisesta asiasta?
Kyllä se suurin osuus taisi unohtua Tapsan laskelmista eli se menetetty tärkeä kieli jolla sitä suomalaista vaurautta saataisiin. Pakkoruotsi on jarruna muitten tärkeitten kielten opiskelulle sillä kyllä kolme täysin vierasta kieltä on useimmille peruskoululaisille liikaa, kaksi vierasta kieltä voisi menetellä mutta kolmas voi olla liikaa. Järkiperäisesti ajatellen tuskin englannilla ja ruotsilla pärjätään globaaleilla markkinoilla vaan kyllä tämän englannin lisäksi pitäisi olla toinenkin vähän puhutumpi kieli kuin ruotsi. Esim. Ruotsissa opiskellaan kahta globaalia vierasta kieltä alusta alkaen joten miksi ihmeessä suomalaisen pitäisi tyytyä vähempään.
Pakkoruotsi on todella raskas suurelle osalle oppilaita. Ruotsinkieliset tai kaksikieliset eivät tätä koskaan ymmärrä, sillä he elävät vuoroin suomen- ja vuoroin ruotsinkielisessä arjessa.
Se helppus, jolla suomenkieliset lapset oppivat englantia, kertoo, miten arjessa käytössä oleva kieli omaksutaan.
Kieltenopiskelun pitää kulkea käsi kädessä oppilaan todellisten kielitarpeiden ja -toiveiden kanssa. Vain niin voidaan saavuttaa paras mahdollinen tilanne ja kieliä opitaan ja ne voidaan säilyttää vielä koulun jälkeenkin.
Kaikki yritykset pakottaa jokin itselle merkityksetön ja arjelle vieras kieli lapselle kaatuvat ja johtavat vain suunnattomiin taloudellisiin ja kulttuurisiin menetyksiin.
Aiemmassa ketjussa laskin tarkemman luvun joka oli 100 miljoonaa euroa, jota
rautalapio vastusti ja nyt hän on valmis suurempaan 150-160 miljoonan kustannuksiin. Miksi tarkemmat laskelmat eivät kelvanneet. Siksikö että sen teki sinua ylivertaisesti pätevämpi suomenkielinen?
Äläpäs valehtele, hyvä "Hurreille ei rahaa!" Jos jotain vastustin niin laskutapaasi, joka oli semmoinen per-se edellä puuhun -tyylinen. Ja tuottihan se tietysti virheellisen tuloksenkin. Mutta olet siitä ilmeisen ylpeä, ylivertaisesti pätevämpi kun olet?
Minun laskelmani on täysin oikea. Et pystynyt osoittamaan virhettä mistään kohtaa. Toisekseen itse saat 50% suuremman luvun. Joten voidaan todeta että lukuni ovat oikeat vaikka vituillakseni hyväksyisin nuo sinunkin luvut koska ne osoittavat mulkerokieleen tuhlattavan vielä enemmän resursseja. No, hinteillä eli suomenruotsalaisilla on omat laskutapansa.
Laskelmassasi oli se virhe, että se meni alakanttiin paljolti siksi, että siinä mentiin persaus edellä puuhun. Etkö ymmärtänyt? Vaikka olet ylivertainen :D
Vedä käteen tai toimi ruotsalaisten pyllyleikkijöiden menetelmällä eli otat reippaasti poskeen.
"Vedä käteen tai toimi ruotsalaisten pyllyleikkijöiden menetelmällä eli otat reippaasti poskeen. "
Olen jonkin verran keräillytkin tätä netti fenno argumentaatiota. Se on oikein vaikuttavaa ja antaa hyvän kuvan siitä, mistä netin kielikeskustelussa on kysymys.
Sanot, että maahanmuuttajat vapautetaan ruotsista. Näin ei ole.
Katsopas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrä on niin suuri, että jos heidät vapautettaisiin ruotsista, koulujen ruotsintunnilla kävisi vain ehkä puolet koulujen oppilaista. Se ei käy. Siksi pääkaupunkiseudulla ei enää anneta vapautuksia ellei oppilas jo valmiiksi ole laajasti mukautettu, siis lue vaikkapa viitosen kirjoja seiskalla.
Luuletko, että maahanmuuttajavaltaisten koulujen ruotsintunneilta uupuisi juurikaan kukaan. EI! Koska tilanne on juuri niin järjetön.
Mieti hetki, minkälainen huuto tosiasiassa syntyisi, jos maahanmuuttajat saisivat vapautuksen ja ruotsintunni olisivat vain kotosuomalaisten pakkopullaa. Sellaiseen ei voida tilannetta päästää, mikäli pakkoa yritetään vetkuttaa vielä vuosikymmenen verran.
"Sanot, että maahanmuuttajat vapautetaan ruotsista"
En sanonut. Sanoin, että Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta.
Siis voi saada, jos sen opiskelu olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen olisi kohtuutonta. Käsittääkseni sopisi oikein hyvin 8. luokalle suomalaiseen kouluun tulleeseen, mutta ei välttämättä koko peruskoulunsa suomeksi käyneeseen.
Ja kyllä, kyllä perusopetuksen yläluokille saapuvia maahanmuuttajia vapautetaan ruotsin opetuksesta. Myös Helsingissä.
Tosiasiassa ruotsista saa vapautuksen vain, jos on jo mukautettu useimmissa muissa aineissa. Ja näitä on kouluilla todella vähän: ei välttämättä yhtään vaikkapa sadan oppilaan ikäluokasta, jossa lähes puolet maahanmuuttajataustaisia.
Se on kohtuutonta.
Nykyäänhän lain henki on se, että vapautuksia oppiaineista ei anneta, vaan opiskelua pyritään tukemaan, viime kädessä oppimäärä yksilöllistämällä, niin pitkälle kuin mahdollista. Viimevuotisen lakimuutoksen jälkeen yksilöllistämistäkin pyritään venyttämään viimeiseen asti lisäämällä yleistä ja tehostettua tukea.
Maahanmuuttajuus tai maahanmuuttajataustaisuus ei siis ole sinänsä peruste vapautukseen mistään oppiaineesta, vaan olosuhteet ja aikaisemmat opinnot, ts, se onko kohtuutonta edellyttää oppiaineen omaksumista.
Vapautuksen perusteena ei siis ole se, että olisi yksilöllistetty muissa aineissa kuten hieman erehdyttävästi annat ymmärtää.
Vielä kerran:
Pakkoruotsi on todella raskas suurelle osalle oppilaita. Ruotsinkieliset tai kaksikieliset eivät tätä koskaan ymmärrä, sillä he elävät vuoroin suomen- ja vuoroin ruotsinkielisessä arjessa.
Se helppus, jolla suomenkieliset lapset oppivat englantia, kertoo, miten arjessa käytössä oleva kieli omaksutaan.
Kieltenopiskelun pitää kulkea käsi kädessä oppilaan todellisten kielitarpeiden ja -toiveiden kanssa. Vain niin voidaan saavuttaa paras mahdollinen tilanne ja kieliä opitaan ja ne voidaan säilyttää vielä koulun jälkeenkin.
Kaikki yritykset pakottaa jokin itselle merkityksetön ja arjelle vieras kieli lapselle kaatuvat ja johtavat vain suunnattomiin taloudellisiin ja kulttuurisiin menetyksiin.
Rautalapio: "ihmettelen edelleen sitä dramatiikkaa, mitä sinun, koulutuksen laaja-alaisen asiantuntijan, ajatuksissasi tuntuu liittyvän ruotsinopetukseen, jonka osuus siis on abouttiarallaa 2,7 % perusopetuksen minimi vvt-kertymästä"
Juuri tuolla tavalla laskemalla osoitat, että olet kiivaasti pakon puolella, etkä halua nähdä, että pakkoruotsi on suurimmalle osalle oppilaista puolet heidän kieliopinnoistaan ja jatkuu vaativana peruskoulusta aina korkeakouluihin asti.
Pelkkä ajatus vastaavasta pakkosuomesta Ruotsissa olisi absurdi. Monikulttuurinen ja kehittyvä kansa pänttäämässä pienen vähemmistön toki pitkään maassa puhuttua kieltä läpi koko kouluajan. Hah! Yksikään ruotsalainen ei saisi mistään koulusta päästötodistusta eikä kunnan tai valtion virkaa osoittamatta suomentaitoa. Huhhuh!
Vastaava pakollinen pikkukieli vailla minkäänlaista todellista tarvetta missä tahansa maailmassa olisi absurdi. Siksi sellaista ei missään olekaan. Vain meillä. Sinä kutsut sitä "omaleimaisuudeksi", niinpä. Muille se on hulluutta.
Pakkoruotsin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta voidaan keskustella vaikka kuinka pitkään.
Tämän keskustelun pääteema ei kuitenkaan alun alkaen ollut se, vaan opetuksesta aiheutuvat kustannukset.
Ne eivät ole miljardeja, tai edes useita satoja miljoonia. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun numeroita heitellään, vain siksi, että keskustelu pysyisi oikeassa mittakaavassa.
Sata miljoonaa on noin kaksikymppiä vuodessa, per Suomenmaan asukas. Sataviisikymmentä miljoonaa on kolmekymppiä.
"Juuri tuolla tavalla laskemalla osoitat, että olet kiivaasti pakon puolella"
Juuri tuolla tavalla laskemalla haluan osoittaa paljonko ruotsin opetuksen kustannukset ovat. Ilmeisesti summa ei tyydytä sinua, vaan olisit toivonut sen olevan suurempi.
"pakkoruotsi on suurimmalle osalle oppilaista puolet heidän kieliopinnoistaan ja jatkuu vaativana peruskoulusta aina korkeakouluihin asti."
Ensinnäkään ainakaan näillä näkymin suurin osa oppilaista ei jatka opintojaan korkeakouluun asti vaikka sitä et tainnut tarkoittaakaan. Tuntimääräisesti pakollinen ruotsi ei todellakaan ole puolia kieliopinnoista. Perusopetuksessa sitä on siis 6 vuosiviikkotuntia kun a1-kieltä on 16 vvt.
Kiihkeytesi pistää sanoja suuhuni voi sinulle näyttäytyä minä vain, minulle se kieltämättä näyttäytyy jonkinlaisena hulluutena.
"Pakkoruotsin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta voidaan keskustella vaikka kuinka pitkään.
Tämän keskustelun pääteema ei kuitenkaan alun alkaen ollut se, vaan opetuksesta aiheutuvat kustannukset."
Juuri näin, mutta jotkut eivät näköjään haluakaan kuulla todellisia kustannuksia. Eivät sen kummemmin virallisesta kaksikielyydesta aiheutuvia kuin pakollisesta ruotsinopetuksestakaan aiheutuvia. Syynä on ilmeisesti se, että ne eivät ole heidän mielestään tyydyttävän suuria. No, omapahan on asiansa kun ovat huutaneet miljardejaan vuositolkulla. Siinä sitten todellisuus iskee.
Vielä tuosta laskelmasta, että siinä on nyt sitten periaatteessa mukana kaikki koulunpidon kustannukset eli varsinaisen opetuksen lisäksi ruotsin osalle on jyvitetty kouluhallinto, kiinteistöt, siivous, kouluruoka, kuljetukset jne. Noihin menoihinhan vaikutus ei olisi kovin suuri vaikka ruotsi lopetettaisiin eli menee vähän yli mutta saako olla?
Oletko todella noin kuuro. Minä olen tavattoman pahoillani lasten ja nuorten ajan ja voimien hukkaamisesta - ja sinä vain vänkytät.
Ruotsi on yli puolet, sillä ruotsin opiskelu vie tavalliselta koululaiselta huomattavasti enemmän aikaa ja voimia kuin englannin opiskelu, sillä englantia oppii kaiken aikaa, mutta ruotsia vain unohtaa.
Minä näen nuorten käyttämän ajan, sinä et.
Ikävää, että asenteesi tuollainen. Jos maassa olisi pakkosuomi ja minulle siitä valitettaisiin, olisin ainakin nöyrästi valmis kuuntelemaan, mitä se oikeasti ihmisten elämässä tarkoittaa. Sinä olet päättänyt, että ruotsi on helppo nakki ja jos joku muuta väittää niin huihai.
Kiitos taas tästäkin keskustelusta ja siitä miten tyylipuhtaasti edustat pakkon kannattajia, joiden ei tarvitse ketään muuta kuunnella eikä kenestäkään välittää.
"Oletko todella noin kuuro. Minä olen tavattoman pahoillani lasten ja nuorten ajan ja voimien hukkaamisesta - ja sinä vain vänkytät."
Tekisi mieli kysyä, oletko todella noin agendasi sokaisema? Minä yritän tuoda esille pakollisen ruotsinopetuksen reaalisia kustannuksia, mutta sinä alat vänkyttämään mitä minä muka ajattelen.
Mielestäni näet koululaitoksemme tilan perusteettoman synkkänä ja toivottomana ja sitten kaiken lisäksi syytät siitä yhtä oppiainetta, jonka osuus on suhteellisen pieni. Mieleen hiipii jopa epäilys, että maalailet piruja seinille voidaksesi sitten osoittaa sormella kaiken kurjuuden aiheuttajaksi yhden oppiaineen.
"Minä näen nuorten käyttämän ajan, sinä et."
Minusta tuntuu siltä, että sinä näet nuorten käyttämän ajan sellaisena kuin haluat. 2000-luvun alussa tehty selvitys peruskoululaisten ajankäytöstä kertoi, että kotona koulutyöhön käytetty aika oli vähentynyt verrattuna 80-lukuun ja läksyihin käytettiin keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Siinä siis mukana kaikki 15 silloista oppiainetta. Anna Dallin mukaan lähes 40% koululaisista käytti läksyihin alle puoli tuntia päivässä. En kertakaikkiaan usko, että koululainen käyttäisi ruotsin opiskeluun enemmän aikaa kuin englannin saati sitten joidenkin muiden aineiden.
Kouluterveyskyselyjen perusteella taas koululaiset ja toisen asteen opiskelijat pitävät koulunkäynnistä yleisemmin kuin 2000-luvun alussa. Koulutyön määrää pitää nykyään sopivana useampi ja liian suurena harvempi kuin 2000-luvun alussa.
ikävää, että koet tarpeelliseksi koko koulumaailman mustamaalaamisen omien agendojesi vuoksi. Dramatisointisi ja liioittelusi tuntuu todellisuuden vääristelyltä. Olen sitä mieltä, että vaikka nyt kuinka vastustaisi sitä pakkoruotsia (ja kenties ruotsia yleensäkin?) niin voisi kai olla nöyrästi valmis kuuntelemaan muitakin. Mutta olet kai päättänyt olevasi ylivertainen asiantuntija, jolle on turha sanoa vastaan ja jonka ei tarvitse kenenkään muun näkemyksistä välittää?
En vastusta ruotsia, en vihaa ruotsinkielisiä. Et halua sitä uskoa, se on sinun valintasi.
Tunnen koulun realiteetit ja seuraan nuorten elämää. Nuorille ruotsi on sekä raskas että turha. Et halua sitä uskoa, se on sinun valintasi.
Koulun tilan näen varsin hyvin ja pyrin parhaani mukaan vaikuttamaan siihen. Kirjoita sinä satujasi täällä.
Tutkimustiedot eivät kuitenkaan tue näkemyksiäsi, jotka valitettavasti tuntuvat puhtaalta satuilulta ja ovat sellaiseksi osoittautuneetkin.
Ehkä olen erehtynyt suhtautumisessasi ruotsiin. vaikutelma syntyi siitä. että melko naivin oloisesti vaahtoat ruotsin kielestä ikäänkuin se olisi nuorten kouluongelmien tärkein syy. Taisitpa niin sanoakin. Huomiota kiinnitti myös se miten kärkkäästi kävit hyökkäykseen kun yksi kirjoittaja uskaltautui epäilemään, etteivät todelliset kustannukset nettifennoja kiinnosta.
arvelen, että olet aika kaukana koulun realisteeteista ja kosketuspintasi sinne samoin kuin nuorten elämään varsin suppea. Ainakaan kirjoituksesi eivät vastaa tutkimustietoa ja heität aika löysiä väitteitä siitä miten peruskoulussa muka opiskeltaisiin samoja sisältöjä kuin 10 v sitten lukiossa.
Hyvin suurelle osalle opiskelijoita eri asteilla, joilla on oppimisen ongelmia, pakollinen ruotsi on todellinen murhe ja oleellisesti heikentää opiskelua, saa jopa tyytymään alempaan koulutusväylään. Sinä vain et tätä tiedä, etkä halua uskoa.
Kouluihin liittyvä tutkimus on useimmiten aineopettajien oman aineensa kehittämiseen liittyvää tutkimusta, jossa tarkoitus on vain perustella lisäresursseja omaan aineeseen. Olen ollut itse mukana tekemässä tätä.
Pätevintä tietoa saa tosiaan elämällä koulussa, koululaisten ja opiskelijoiden arjessa.
Mitkä tutkimustiedot?
Mitkään.
Minä en haluaisi pakkoa, vaikka ilmaiseksi saisin. Rautalapio ilmeisesti haluaa? Opiskele sitten vaikka klingonia.
Olet saanut pakkoa aika paljon. Perusopetuksessa yli 200 vuosiviikkotuntia. Ilmaista se ei tietenkään ole ollut. Aloituksestani selviää hieman siitä, mitä se on maksanut.
Heh!
150 000 000€ kankkulan kaivoon joka vuosi. Johan tuolla rahalla saisi jo muhkeat bonukset jollekin valtion yrityksen hyvävelijohtoryhmälle:)
Noh, leikki leikkinä. 150 miljoonaa hyödyttömään, turhaan ja inhottuun kieleen on melkoisesti kun samalla rahalla saataisiin vapaaehtoisinä kielinä oikeasti tuloksia aikaan ja pysyvää oppimista "hauki on kala" -metodin sijaan. Tuo kaikki pakkohömppä on pois muilta oppiaineilta, Muutetaanpa tuo pakkoruotsi vapaaehtoisiksi kieliksi: riemuruotsi, riemuespanja, riemusaksa jne. Miten olisi? Ne jotka ruotsia oppivat, valitsevat sen kuitenkin oppiaineekseen ja siitä vain, kunhan ei ketään pakoteta.
Hyvää kevättä nettisvekot ja muut mörhöt!
No joo. mene ja tiedä siitä inhoamisesta ja tuloksekkuudesta. Kielten opiskelu on työlästä eikä se ole kovin suosittua nykyään, valinnaisia kieliä valitaan vähän ja muodikkaat espanja-venäjä valinnat tuppaavat nuupahtamaan mielenkiinnon loppumiseen.
Muistutan vielä että laskelmasta tosiaan puuttuu korkeakoulut, mutta muutama kymmenen miljoonaa niistä ilmeisesti tulee.
"Muistutan vielä että laskelmasta tosiaan puuttuu korkeakoulut, mutta muutama kymmenen miljoonaa niistä ilmeisesti tulee."
Siitä puuttuu myös opiskelijan työn arvottaminen, ruotsin opiskelun arvottaminen euroissa. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä (http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelijana/ects).
Peruskoululaisen, lukiolaisen ja korkeakoulun opiskelijan koti- ja koulutyötä saanee arvottaa myös euroina opintopisteiden ja jonkin tuntipalkan kautta. Opiskelua ei voi ulkoistaa. Sitä kautta sitä ei voi arvottaakaan, kuten kotitaloustyötä.
Tässä on kysymys periaatteen hyväksymisestä. Itse en ryhdy laskelmia tekemään.
Opiskelijan työn arvottamionen puuttuu luonnollisesti myös kaikkien muiden aineiden osalta. Niinpä perusopetuksen kokonaiskustannukseksi voitaisiin opiskelijan työ arvottamalla saada jokin aivan muu luku. Tietysti valtavan paljon isompi. Mitä iloa siitä sitten olisi? En tiedä kun kyseessä olisi kuitenkin virtuaaliset laskennalliset kustannukset, joissa raha ei vaihda omistajaa. Opiskelijan työtä ei voida ulkoistaa eikä peruskoululaisen opiskelun vaihtoehtona Suomessa oikeastaan voi olla meno töihin hikipajaan. Onneksi.
Muissa aineissa ei olekaan samaa turhuutta ja samaa kansan enemmistön tuomiota!
Tutkijat laskevat kyllä hintaa esimerkiksi asevelvollisuusarmeijalle ottaen huomioon nuorten siellä menettämän työ- ja opiskeluajan.
"Tietysti valtavan paljon isompi. Mitä iloa siitä [opiskelijan työn arvottamisesta] sitten olisi?"
Siitä on sama ilo kuin kotitaloustyön arvon laskemisessa. Kansantalouden tilinpidossa halutaan tietää kotitaloustyön osuus euroissa arvotettuna. Opiskelijan työn osuuden arvottaminen myös ruotsin opiskelun osalta on paikallaan, asianmukaista pakkoruotsiväittelyssä.
Ei se kustannus vaan se kaikkinainen rasite yhteiskunnalle ja yksilölle..
vilkaisin joskus nettisivujasi ja huomasin. että välttelit siellä tiukasti konkreettisia kustannuksia. Ilmeisesti ne eivät ole mielestäsi tarpeeksi suuret.
Ei se kustannus vaan se kaikkinainen rasite yhteiskunnalle ja yksilölle.
Kielivapaus tulisi todellakin saattaa ajantasalle maassamme. On irvokasta että yhä vuonna 2012 lapsemme ja nuoremme opiskelevat kieltä jota eivät mitä ilmeisemmin tule tarvitsemaan juuri lainkaan. Poislukien he, jotka muuttava syystä tai toisesta Ruotsiin. Kustannukset ovat Suomen kansalle jokatapauksessa valtavia tästä hölmöilyistä. Taloudellisesti vaikeina aikoina olisi otollinen aika tehdä viimein rohkea kielipoliittinen päätös ja katsoa tuleveisuuteen menneisyyden traumoista vapautuen.