Kieliryöstö suomenkielisiltä ja kansakunnalta

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Saksan keli on vaikeimpia kieliä ja siksi se pitää aloittaa nuorena.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Kun pakkoruotsi muutaman vuoden jälkeen poistuu, joutuvat ne poliitikot jotka ovat tähän asti olleet pakkoruotsin takuumiehiä suuren halveksunnan kohteiksi. Kansa ei unohda vaikka suuri osa kansasta ei vielä välitä tai ole tietoisia pakkoruotsin haitoista.

Kataisen, KImmo Sasin, Jan Vapaavuoren ym. tapaiset pakkoruotsin takuumiehet unohdetaan poliitikkojen hautausmaalle aivan kuten Lipposelle kävi.

Suomi ei houkutele kansainvälisiä sijoittajia vaikka maa näyttää kilpailukykyiseltä

to 5.10 uutisissa

Suomi ei houkutele kansainvälisiä sijoittajia vaikka maa näyttää kilpailukykyiseltä. Ruotsi vetää moninkertaisesti enemmän sijoittajia. Uutisissa asiantuntijan mielestä syy ulkomaisten sijoitusinnon vähyyteen Suomessa on myyntitaidon puute, varsinkin Ruotsiin verrattuna. Mielestäni taas suomalaisten myyntitaidon ja kontaktien puute johtuu kielitaidon puutteesta.

Uutisissa yritetään selittää sijoittajien puutetta myös valtion toimilla verotuksen suhteen ym., mutta sehän ei ole oikea analyysi, koska valtion toimet ovat jo osoitettu riittäviksi kilpailukykyvertailuissa, joissa Suomi on vuosittain sijoittunut paremmin kuin Ruotsi. Ainoa ero Ruotsiin on kielitaidon puute tai oikeammin kielitaidon yksipuolisuus. Suomi-ruotsi-englanti ei riitä koko kansan kielivalikoimaksi globaalissa kaupankäynnissä. Suomeneduksi voidan laskea läheiset Venäjän markkinat joten voidaan arvella että pakkoruotsin vaikutus syö kaiken sen edun jonka sijaintimme lou.

Lähes kaikkien suomenkielisten englanninkielentaidot kaipaavat kohennusta, puhumattakaan venäjän, saksan, ranskan tai muiden europpalaisten kielten taidoista. Ulkoeuroppalaisia kieliä kuten kiina, japani, arabia ym. ei Suomessa osata käytänössä ollenkaan. Tähän on ruotsin kieli on suurimpana esteenä. Suomenkieliset eivät ehdi opiskelemaan tärkeitä kieliä koska meillä on pakkoruotsi ryöstökielenä!!

Ainoaksi todelliseksi syyksi voidaan pitää myyntitaitojen puutetta joka johtuu kielitaidon puutteesta. Pois ryöstöruotsi joka ryöstää suomenkielisiltä tärkemmän kielen kielitaidon.

Me elämme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.

ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely