"“Adam Smith vetäköön näkymättömään käteensä”, vitsailtiin tiedostavien vessojen seinillä vuosituhannen vaihteessa. Läppä oli hauska, mutta epäreilu: ei Adam Smith ole se äärikapitalismin johtava kovanaama, jollaisena häntä vihataan ja ihaillaan.
Smithin perusajatus on oikeasti ihan helppo allekirjoittaa. ”Näkymättömän käden” ohjaamat vapaat markkinat toimivat niin, että omaa etuaan tavoitteleva yrittäjä tekee valintoja ja kantaa niihin liittyvät riskit sekä korjaa niistä syntyvät voitot. Positiivisten ja negatiivisten seuraamusten kantaminen kannustaa yrittäjää tekemään itsensä kannalta hyviä valintoja. Koska me kaikki olemme toistemme valinnoista riippuvaisia, yhden hyvät valinnat hyödyttävät pääsääntöisesti myös muita. Jos taas syyn ja seurauksen suhdetta pehmustetaan liikaa, virheitä tehnyt toimija ei opi tai vaivaudu muuttamaan toimintaansa: syntyy kannustinloukku, josta koko yhteisö kärsii.
Nyt jotkut helvetin idiootit ovat ryhtyneet yksissä tuumin sorkkimaan järkevää mekanismia.
Lehtitalo Sanoma Magazines Finland tarjoaa avustajilleen sopimusta, jossa yritys saisi oikeuden tehdä valintoja aiemmin ostamansa materiaalin – tekstin, kuvien – käytöstä sekä korjata kaikki siitä saatavat voitot. Noiden valintojen negatiiviset seuraamukset sälytettäisiin materiaalin alkuperäisen tuottajan niskoille".
http://www.laitos.fi/
Guggenheim-säätiö on tarjonnut Helsingin kaupungille samanlaista sopimusta kuin Sanoma Partaselle ja Kuukalle. Sen mukaan näyttelyiden kuratointivastuu sekä takuu voitoista olisi pääsääntöisesti säätiöllä, mutta kaikki riskit Helsingillä.
Guggenheim-säätiö voisi siis omin päin päättää, että suurin osa Helsingin museon tiloista omistetaan 20 vuoden ajan esimerkiksi Eija-Riitta Korholan oksennuspussikokoelmalle. Helsinki ei voisi vaikuttaa päätökseen, mutta se maksaisi siitä seuraavan kävijäromahduksen viulut. Guggenheim-säätiölle olisi jotakuinkin yksi ja sama, hoitaisiko se tehtävänsä hyvin vai huonosti. Se olisi kannustinloukussa.
Smithin perusajatus on oikeasti ihan helppo allekirjoittaa. ”Näkymättömän käden” ohjaamat vapaat markkinat toimivat niin, että omaa etuaan tavoitteleva yrittäjä tekee valintoja ja kantaa niihin liittyvät riskit sekä korjaa niistä syntyvät voitot. Positiivisten ja negatiivisten seuraamusten kantaminen kannustaa yrittäjää tekemään itsensä kannalta hyviä valintoja. Koska me kaikki olemme toistemme valinnoista riippuvaisia, yhden hyvät valinnat hyödyttävät pääsääntöisesti myös muita. Jos taas syyn ja seurauksen suhdetta pehmustetaan liikaa, virheitä tehnyt toimija ei opi tai vaivaudu muuttamaan toimintaansa: syntyy kannustinloukku, josta koko yhteisö kärsii.
Nyt jotkut helvetin idiootit ovat ryhtyneet yksissä tuumin sorkkimaan järkevää mekanismia.
Lehtitalo Sanoma Magazines Finland tarjoaa avustajilleen sopimusta, jossa yritys saisi oikeuden tehdä valintoja aiemmin ostamansa materiaalin – tekstin, kuvien – käytöstä sekä korjata kaikki siitä saatavat voitot. Noiden valintojen negatiiviset seuraamukset sälytettäisiin materiaalin alkuperäisen tuottajan niskoille".
http://www.laitos.fi/
Guggenheim-säätiö on tarjonnut Helsingin kaupungille samanlaista sopimusta kuin Sanoma Partaselle ja Kuukalle. Sen mukaan näyttelyiden kuratointivastuu sekä takuu voitoista olisi pääsääntöisesti säätiöllä, mutta kaikki riskit Helsingillä.
Guggenheim-säätiö voisi siis omin päin päättää, että suurin osa Helsingin museon tiloista omistetaan 20 vuoden ajan esimerkiksi Eija-Riitta Korholan oksennuspussikokoelmalle. Helsinki ei voisi vaikuttaa päätökseen, mutta se maksaisi siitä seuraavan kävijäromahduksen viulut. Guggenheim-säätiölle olisi jotakuinkin yksi ja sama, hoitaisiko se tehtävänsä hyvin vai huonosti. Se olisi kannustinloukussa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Adam Smith esitykset kuuluisassa best seller economiaa käsittelevässä kirjassa, puhutaan oikealla tavalla markkinoita "Näkymättömän käden" kautta ikäänkuin ohjaavasta tekijästä on todellakin alunperin jo 1800 luvulta peräisin oleva hyvin perinteinen ja toimiva Amerikkalainen taloustieteen esitys. Joka ei ole menettänyt mitenkään paikkansa pitävyyttään nykyisenäkään aikana. Vaikka on totta että economistisen tiedekunnan arkeen kuuluu aina uusien esityksien julkituominen, ikäänkuin haasteena vanhalle ja monen mielestä kuluneelle esitykselle. Niin silti tuo teos Adam Smith "Invisible hand" tulee säilymään ihmiskunnan economian perusteoksena, jota ainoastaan voidaan täydentää, saadaksemme paremman käsityksen maailman talouteen vaikuttavista tekijöistä. Salut.
Tällä tavalla maailman tiede economistit haluavat haastaa vanhat käsitykset, kirjasta "Näkymätön käsi" mutta sellainen vaan kuuluu elämänpelin luonteeseen, ja silti Adam Smith kaltaisen synnittömän henkilön innovaatinen teoksessa mainitut periaatteet tulevat säilymään jatkossakin ihmiskunnassa.
http://www.youtube.com/watch?v=4FHxpoQqPTU
Anteeksi vain joudun korjaamaan hieman aiempaa esitystäni. Adam Smith on jo 1700 luvulta, aidosta kunnollisesta Skotlantilaisesta suvusta peräisin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adam_Smith