Halosen väkisin virassaan pitämä ja pitkälti monikulttuurisuutta ihannoiva sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanenkin on ilmoittaunut kisaan Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimenjohtajaksi. Samasta paikasta kisaa myös valtiosihteeri Tapio Kosunen. Paikka on selvästi varattu demareille.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi lähtevän Tuula Haataisen jälkeen vapaaksi tulevasta apulaiskaupunginjohtajan paikasta kisaavat Päivi Lipponen ja Tuija Brax. Paikka on ollut tähän saakka demareilla, mutta Vihreät ovat puolueena ohittaneet demarit toiseksi suurimpana, joten paikka kuuluisi siinä mielessä Vihreille. Asiasta on tulossa kova poliittinen vääntö. Periaatteessa paikka tosiaan kuuluisi Vihreille, mutta demarit voivat kenties tehdä lehmänkauppoja suurimman puolueen eli Kokoomuksen kanssa, joten mikä vaan on mahdollista.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi lähtevän Tuula Haataisen jälkeen vapaaksi tulevasta apulaiskaupunginjohtajan paikasta kisaavat Päivi Lipponen ja Tuija Brax. Paikka on ollut tähän saakka demareilla, mutta Vihreät ovat puolueena ohittaneet demarit toiseksi suurimpana, joten paikka kuuluisi siinä mielessä Vihreille. Asiasta on tulossa kova poliittinen vääntö. Periaatteessa paikka tosiaan kuuluisi Vihreille, mutta demarit voivat kenties tehdä lehmänkauppoja suurimman puolueen eli Kokoomuksen kanssa, joten mikä vaan on mahdollista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikö noihin virkoihin voi edes kunnon ihmiset paremmalla pätevyydellä hakea?
Eikö syrjintä olekkaan demaripiireisä kiellettyä?
Panehan pundit paprut sisään, niin saadaan sitten nähdä oliko pätevyydellä mitään merkitystä asiaan. :)
Otsikossa lukee - Demarien virkanimitysruletti pyörii ja kun lukee tekstiä, niin eihän noita demareita olekkaan valittu vielä mihinkään
Tällaista se on noitten Amis teinien kirjoittelu.
Saa olla yksinkertainen, mutta ei tyhmä. Paljastit tyhmyytesi demu samalla hetkellä kun kirjoitit tuon päästön.
Ei ole demaria valittu, eikä valita. Helsingin II suurin puolue on Vihreät, joten ko. apulaiskaupunginjohtajan paikka kuuluu heille, Tuija Brax on hyvä ja pätevä ehdokas.
Entisaikaan johtavaksi viranhaltijaksi (virkamies kelpasi sekin nimikkeenä siihen aikaan) saattoi päästä sitoutumaton ja riippumaton asiantuntija. Nykyään jäsenkirjattomien valinta taitaa olla kovin epätodennäköistä. Toisaalta yhteiskunnallinen osallistuminen ei saisi olla estekään, vaikka täysin puoluepoliittinen valintapalstoitus tuntuukin meillä menneen kovin pitkälle. Ensin virat palstoitetaan hallintosektoreitten mukaan eri puolueille ja sitten puolueet hakevat jäsenistönsä keskuudesta viranhltijan. Toisinkin saattaisi ajatella, mutta semmoinen katsantokanta luokiteltaneen nykyään jälkijättöiseksi ja vanhanaikaiseksi suhtautumiseksi.
Ilahduttavaa huomata, että sinäkin olet vielä maisemissa :)
Kuten huomasit, minäkin sitten viimein rekisteröin nikin.
Minulla ei ole varmaa käsitystä siitä, miten asiat ovat entisaikaan olleet. On mahdollista, että puoluepoliittisella kannalla ei ole ollut niin suurta merkitystä, kuin myös se että tilanne on ollut vastaava kuin nykyään. Ulospäin asiat ovat voineet vaikuttaa siltä kuin kirjoitat.
Minusta vaikuttaa, että kehitys on menemässä hiitasti hieman positiivisempaan suuntaan, eli että poliittisella jäsenkirjalla on merkitystä yhä harvemmassa työpaikassa pätevöittämisperusteena. Kehitys on kuitenkin aivan liian hidasta.
Tiedän henkilöitä valtio-omisteisissa yrityksissä ja laitoksissa hyvissä asemissa, joilla karriäärinousu on edellyttänyt oikean puolueen jäsenkirjaa, monesti SDP. Tässä ehkä näkyy SDP:n asema entisenä valtionhoitajapuolueena. Julkimoiden puolueliitynnät tuntevat kaikki tai lähestulkoon kaikki. Niitä on joka puolueesta puolueiden voimasuhteiden mukaisesti.
ESIM. RAY:hyn rekrytoitui ylimmäksi johtajaksi Kokoomuslainen ja seuraavalle tasolle demari.
Puoluepolitiikan merkitys kuitenkin on murenemassa. Yleisradion johtajaksi valittiin ammattijohtaja, ei enää minkään puolueen jäsenkirjan perusteella. Samoin on tapahtumassa muuallakin näkymättömimmissä paikoissa. Monesti eläköityvän politrukin tilalle ei enää palkata ketään tai jos palkataankin, tehtävään valitaan henkilö ei jäsenkirjan, vaan osaamisen perusteella.