Oppositioon kuuluvan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ruotii Wall Street Journaliin lähettämässään kolumnissa Suomen ja Kreikan välistä vakuussopimusta.
Kirjoituksessaan hän toistaa jo aiemmin esitetyn vaatimuksen: jos sopimusta ei julkisteta, on puolue valmis viemään asian oikeuteen.
Soini myös kertoo kolme syytä, miksi sopimus halutaan mahdollisesti salata ja miksi perussuomalaiset vaatii sen julkistamista.
1. Vastoin hallituksen väitteitä, sopimus ei tuo Suomelle täyttä suojaa Kreikan kaatuessa. Tämä on Soinin mukaan todellinen syy sopimuksen salaamiselle.
2. Vakuusjärjestely tulee Suomelle kalliiksi korkokulujen takia, jopa siinä tapauksessa, että kaikki menee Kreikan kanssa hyvin. Tämä selittäisi, miksi mikään muu valtio ei halunnut vastaavaa järjestelyä.
3. Kyseessä on periaatekysymys. Viime vuosina on Soinin mukaan salattu yhä useampia poliittisesti arkoja asiakirjoja lakiin vedoten.
Kirjoituksessaan hän toistaa jo aiemmin esitetyn vaatimuksen: jos sopimusta ei julkisteta, on puolue valmis viemään asian oikeuteen.
Soini myös kertoo kolme syytä, miksi sopimus halutaan mahdollisesti salata ja miksi perussuomalaiset vaatii sen julkistamista.
1. Vastoin hallituksen väitteitä, sopimus ei tuo Suomelle täyttä suojaa Kreikan kaatuessa. Tämä on Soinin mukaan todellinen syy sopimuksen salaamiselle.
2. Vakuusjärjestely tulee Suomelle kalliiksi korkokulujen takia, jopa siinä tapauksessa, että kaikki menee Kreikan kanssa hyvin. Tämä selittäisi, miksi mikään muu valtio ei halunnut vastaavaa järjestelyä.
3. Kyseessä on periaatekysymys. Viime vuosina on Soinin mukaan salattu yhä useampia poliittisesti arkoja asiakirjoja lakiin vedoten.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Valtiosopimuksen salailu
hyvin harvinaista
Se, että asiantuntijoiden on vaikea muistaa Suomen historiasta muita salailtuja valtiosopimuksia, puhuu selvää kieltä. Kreikka-sopimuksen salaaminen on lähes ennenkuulumatonta.
Kiistan ytimessä on julkisuuslaki, jonka pääsääntönä on viranomaisasiakirjojen lähtökohtainen julkisuus. Asiaa ei muuta se, että toinen sopimusosapuoli – tässä tapauksessa kreikkalaiset pankit – toimivat yksityisellä sektorilla. Pankit eivät voi sanella, kuinka Suomen lainsäädäntö toteutuu tai ei toteudu.
– Koko maailma on liikesalaisuuksia täynnä, mutta tämä on täysin eri asia. Pitää aina erottaa julkinen ja yksityinen. Se, mikä syntyy julkisen viranomaisen toiminnasta, on aina lähtökohtaisesti julkista, Seppo Hentilä sanoo.
Timo-Erkki Heimon mukaan 1990-luvun pankkikriisin ja muiden vastaavien tapauksien kohdalla käydään jatkuvasti keskustelua siitä, onko liiketaloudellinen intressi asiakirjojen julkisuutta tärkeämpää.
Kreikka-tapauksessa asia on kuitenkin yksiselitteinen. Suomen valtiota julkisuuslaki velvoittaa, ja päätöksen salaamiselle pitää olla erittäin vahvat perusteet. Hentilän mielestä sellaisia ei ole esitetty tähän menne
"
"Jossain määrin vastaava tapaus löytyy vuodelta 1960. Tuolloin Suomi hakeutui Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan liitännäisjäseneksi, mutta Neuvostoliitto suhtautui asiaan kielteisesti.
Presidentti Urho Kekkonen sai asian sovituksi niin, että Suomi myönsi Neuvostoliitolle samanlaisen suosituimmuusaseman kuin Efta-maille.
Eftan säännöt eivät kuitenkaan olisi sallineet Suomen liittymistä, jos Neuvostoliitolle myönnetty sopimus olisi ollut julkinen. Asia päätettiin hoitaa salaisesti.
– Efta-sopimus tulee lähelle Kreikka-ratkaisua. Silloinen kauppaministeri Ahti Karjalainen allekirjoitti 24. marraskuuta vuonna 1960 Neuvostoliitolle lähetetyn salaisen kirjeen, jolla Suomi myönsi Efta-edut myös Neuvostoliitolle, Turun yliopiston Timo Soikkanen sanoo.
"
"Muita asiantuntijoiden mieleen muistuvia salailuesimerkkejä ovat Suomen ja Saksan sotilasjohdon keskinäiset "välipuheet" yhteistä hyökkäystä Neuvostoliittoon suunniteltaessa. Myös Neuvostoliiton kanssa käydyt rauhanneuvottelut salattiin eduskunnalta keväällä 1944.
Kaikkein karuimmassa esimerkissä Suomi ei kuitenkaan ollut sopimusosapuolena, vaan pelinappulana. Saksan ja Neuvostoliiton solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin, mikä osaltaan johti talvisotaan.
1990-luvun pankkikriisikin
oli salaisuuksia täynnä
Myös lähihistoriasta löytyy merkittävien päätösten salailua. Suomessa 1990-luvun alussa riehunut lama näkyi selvimmin pankkikriisinä. Siinäkään ei pelattu avoimin kortein.
Pankkikriisiin liittyviä salaisia sopimuksia tutkineen Timo-Erkki Heinon mukaan kriisi oli jälkikäteen tarkasteltuna yleisesti niin kiistanalainen aihe, että osa salaamispäätöksistä johtui puhtaasti halusta hillitä julkista keskustelua.
"
"Suomen hallituksen päätös salata Kreikan ja kreikkalaisten pankkien kanssa tehty vakuusjärjestely on kritisoitu laajalti.
Eurokriisi
Eurokriisi kärjistyy päivä päivältä. Taloussanomat seuraa tilannetta.
Muun muassa useat kansanedustajat, oikeusoppineet ja tiedonvälityksen ammattilaiset ovat arvostelleet päätöstä sanoen, että se vaarantaa demokratian toteutumisen.
"
Soini oli oikeassa:
http://www.hs.fi/talous/Kreikka-paperit nähnyt Soininvaara ymmärtää salaamisen/a1305557579807
Tällaiset:
http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kreikka-vakuuksista/
ja jälkipyykkiä:
http://timosoini.fi/2012/03/salatut-vakuudet-jalkiloylyja/
Syyt salaamiseen:
1. Timo Soini oli itse puhemisesneuvostossa päättämässä salaamisesta.