Puhutaan paljon mitä pakkoruotsitus maksaa mutta unohdetaan täysin yksi kustannusten nostaja eli kaksikieliset koneistot joilla yhteiskunnallisia toimintoja pyöritellään. Ruotsinkieliset "osastot" sinne ja tänne niin kyllähän se maksaa.
Kymmenellä prosentilla korotetut valtionosuudet perusopetuksessa kaksikielisyydelle aiheuttaa lisäkustannuksia yhteiskunnalle ja samalla menetetään yksi tärkeä kieli kun pakolla määrätään pieni vähemmistökieli lukujärjestykseen jonkin toisen, tärkeän kielen sijaan.
Kymmenellä prosentilla korotetut valtionosuudet perusopetuksessa kaksikielisyydelle aiheuttaa lisäkustannuksia yhteiskunnalle ja samalla menetetään yksi tärkeä kieli kun pakolla määrätään pieni vähemmistökieli lukujärjestykseen jonkin toisen, tärkeän kielen sijaan.
Vastaukset 37
Vanhimmat
v 2003 nuo korotetut valtionosuudet tekivät 20 miljoonaa euroa.
Mutta mitä tarkoitat kaksilla koneistoilla?
Suomi on täynnä pieniä surukouluja sen sijaan, että perustettaisiin yhteisiin kouluihin suruluokkia. Se toisi valtavat säästöt.
Samaa periaatetta voidaan aivan hyvin soveltaa päiväkoteihin ja vanhainkoteihin ym.
Monissa kaksikielissisä kunnissa on erikseen ruotsinkielisen toiminnan hallinto-organissatio johtajineen ja päälliköineen. Miksei yhteinen johto kelpaa, kuten muillekin vähemmistöille.
Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon, enkä ala sinulle niitä kertaamaan. Tiedät itsekin ne, mutta yrität taas kyselytaktiikallasi sotkea asiat.
"Mutta mitä tarkoitat kaksilla koneistoilla?" Tapsa taitaa olla joko vähä-älyinen tai lukutaidoton tai sitten molempia. Suomalainen yhteiskunta toimii kaksin koneistoin, on ensin se normaali toiminta ja sitten on ruotsinkielinen sivuorganisaatio jossa asioita hoidetaan ruotsinkielisen etujen mukaisesti. Yhteistä näille ruotsinkielisille sivuorganisaatioille on se, että he ajavat ainoastaan omaa hyväänsä ei koko maan kannalta parasta hyvää.
En todellakaan ymmärrä mitä tuo "sivuorganisaatio" tarkoittaa. Ei semmoisia ole. Ei ruotsinkielinen päivökoti ole mikään sivuorganisaatio vaan päiväkoti . Jos sitä ei olisi niin lasten olisi kuitenkin oltaba jossakin.
Taidan minäkin liiityä niiden vähä-älyisten ja lukutaidottomien joukkoon, koska en todellakaan ymmärrä enkä tiedä yhteiskuntamme väittämäsi mukaan toimivan kaksin koneistoin.
Vai väitätkö ihan tosissasi ja selvistä päiten, että julkishallinnossamme on kautta koko maan ja kaikissa julkishalliinon yksiköissä kaksi rinnakkaista organisaatioita, sanontaasi käyttäen "se normaali toiminta ja sitten on ruotsinkielinen sivuorganisaatio"
Taitaamennä mielikuvituklsen puolelle ja sanonpa ihan suoraan, että tyhjää sinun on ainakaan minulle tuollaista puppua väittämään. Luulen jotain asiasta tietäväni ja ymmärtäväni.
Mutta ehkä olen vähä-älyinen ja lukutaidoton.
Varför ska man alltid ljuga,hela tiden försvinner alla smålandepaukku skolor från svenskspråkiga byar.Ungarna tillbringar snart mera tid på busshållplatser och bussar än i skolan.Alla skall gå i stora centralskolor,oberoende hur lång skolvägen blir.
Luepa tuo 1 19-niken avaus tuolta alhaalta.
Onko Österbottens Tidningenin toimittajakin väärässä, kun kirjoittaa että "rinnakkaisorganisaatioita on JOKA alalla"?
http://www.oph.fi/startsidan
http://www.helsinki.fi/universitetet/index.html
http://www.helsinki.fi/hallinto/keskushallinto/index.htm
- Erillisinä yksikköinä kehitysjohtajan alaisuudessa toimivat lisäksi kansainväliset asiat, ruotsinkieliset asiat sekä arviointitoiminta.
http://www.kommunerna.net/sv/Sidor/default.aspx
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/index_sve
Kyllähän tämäkin maksaa ei se ilmaiseksi tule tänne nettiin. Jonkun täytyy tehdä kokopäivätyötä saadakseen ruotsinkielisen tekstin tänne. No ei tämä nyt ihan ilmaistakaan ole siitä voimme kai olla yhtä mieltä.
- kaksinkertainen koulutusverkosto
- ruotsinkielinen ylioppilaslautakunta
- folktinget
ym. ym.
Miten koulutusverkosto on kaksinkertainen? Helsingissä on yli 100 peruskoulua. Onko Helsingin koulutusverkosto yli 100-kertainen?
Jossakinhan ne oppilaat ovat koulussa kuitenkin.
Jos ei olisi ruotsinkielsitä ylioppilastutkintolautaa niin sillä toisella ylioppilstutkintolautakunnalla olisi muutama tuhat ylioppilaskoetta enemmän tarkastettavanaan.
"Suomi on täynnä pieniä surukouluja sen sijaan, että perustettaisiin yhteisiin kouluihin suruluokkia. Se toisi valtavat säästöt. Samaa periaatetta voidaan aivan hyvin soveltaa päiväkoteihin ja vanhainkoteihin ym."
Sama kai koskee myös suomenkielisiä kouluja, päivähoitoa ja vanhainkoteja. Jos ratkaisuehdotuksesi nimittäin todella olisi edullinen. Niinhän ei kuitenkaan hetikään aina ole. Muutenhan kaikki helsingin lapset kannattaisi hoitaa yhdessä päiväkodissa, vai mitä?
"Monissa kaksikielissisä kunnissa on erikseen ruotsinkielisen toiminnan hallinto-organissatio johtajineen ja päälliköineen."
No, eipä taida olla. Koulutoimi on kaksikielisissä kunnissa erillinen, kieliryhmillä on omat koululautakuntansa, mutta enpä osaa sanoa, onko työntekijöitä juuri enempää kuin olisi yksikielisissäkään kunnissa. Muita ruotsinkielisen toiminnan hallinto-organisaatioita kunnissa ei ole.
"Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon, enkä ala sinulle niitä kertaamaan. "
Oikeasti et anna niitä siksi, ettet keksi yhtään. Ja nuo keksimäsi kuntien ruotsinkielisen toiminnan hallinto-organisaatiotkin oli ihan omasta päästäsi. Sinäkö sen rokotejono-jutunkin sepitit?
Vain svekolapio ei muka ymmärrä, että yhden luokan koulut ovat todella kalliita ratkaisuja verrattuna siihen, että tuo yksi luokka toimisi yhteisessä suuressa koulussa!
Ja samahan koskee kaikkia muitakin laitoksia logiikan mukaan.
Österbottens Tidning kirjoitti 9.3.2012 ruotsin kielen asemasta Kokkolassa (ruotsinkielisiä 13 %):
. "Enligt den kommunala stadgan i Karleby ska svenska sektionen "övervaka och stödja att klienter betjänas på sitt eget modersmål i enlighet med språklagen" och "skapa verksamhetsförutsättningar för svenskspråkiga vårdkedjor inom samarbetsområde". Formuleringarna implicerar klart att även administrationen ska fungera på två språk"
Suomi on jaettu ylhäältä alas asti suomenkieiseen ja ruotsinkieliseen osaan. Rinnakkaisorganisaatioita on joka alalla ja toiintojen tulee tapahtua molemilla kielillä. Kokkola on kaksikielinen kunta ja sairaanhoitopiiriin kuuluu lähiympäristön kuntia, joissa osassa on ruotsinkielinen enemmistö, kuten Kruunupyyssä. Vaikeuksia tuotta ruotsintaitoisen henkilökunnan saaminen. Se on valtion, kuniten ja veronmaksajien huoli, Jos hallinto tapahtuu kahdella kielellä, se vaatii resursseja: kääntäjiä, rinnakkaistoimintoja, erillisiä osastoja (sektion). Lainsäädäntö velvoittaa monenlaiseen, mutta kyllä ne sairaatkin tulevat siinä kielipolitiikan sivussa hohoidetuiksi.
Missä niitä yhden luokan kouluja on?
Tulihan se vanha kyselijä-ja saivartelijalapio vihdoin esiin!
Kun ei enää muuta keksi niin alkoi väsyttäistaktiikka kyselyineen.
Kuule etsippä itse. Vihjeeksi kuulin sellaisia perustettavan mm. Lahteen ja Keravalle.
Ja kyllä sellaiset kahden, kolmen tai neljän luokan koulutkin tulevat todella kalliiksi.
Täytyy kai sitä luottaa mitä arvostettu suomalainen talouslehti kirjoittaa!
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/139
Niin, missä niitä yhden luokan kouluja siin on?
"loni"! Olisiko sinulla tietoa, että mitä hyötyä on pakko- ja virkamiesruotsista n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle? Ja valtiolle nimeltä Suomi?
Kymmenellä prosentilla korotettu valtionosuus tarkoittaa Pietarsaaressa sitä, että kaupungilla on varaa satsata suomenkielisiin oppilaisiin jonkin verran enemmän rahaa vuodessa kuin ruotsinkielisiin.
Kouluorganisaatio on kummallakin kielellä erillinen, mutta koska kaupungissa on noin 9.000 suomenkielistä ja noin 11.000 ruotsinkielistä, on kummankin kieliryhmän kouluissa ihan riittävän suuret opetusryhmät. Suomenkielisiä ala-asteen kouluja on kolme, ruotsinkielisiä neljä, ja niissä kaikissa on oppilaita yhteensä 928, koulujen koon vaihdellessa sadan ja 170 välillä. Koulun keskimääräinen koko on 132 oppilasta, joten keskimääräinen luokkakoko on vähän yli 20. Pienimmät luokkakoot ovat yhdellä suomenkielisellä ala-asteella.
Pienemmän kieliryhmän opetus maksaa enemmän kuin suuremman, oli kieli kumpi tahansa.
Useimmiten se lienee ruotsi, mutta toisinpäinkin kääntyneitä tilanteita siis on.
Koulutoimi on ainoa kunnallinen sektori, jolla on kaksinkertainen organisaatio, mutta sekin rajoittuu vain toiminnan yläkertaan.
Teoriassa voitaisiin tietysti niputtaa koulut yhteen, millätodenmnkäköisesti säästettäisiin jonkin verran kiinteistömenoissa, mutta tuskin kovin paljoa, sillä eihän kiinteistömenojen osuus ole perusopetuksen kokonaiskustannuksiat kuin korkeintaan 10%, josta ehkä säästyisi korkeintaan viidennes.
Ruotsinkielisten omat koulut ovat apartheidiä eikä mitään muuta.
Eivätkö suomenkieliset koulut sitten ole apartheidia? (sinun luokitustasi käyttääkseni)
Täytyneekin seuraavan kerran poiketessani nykyisen kotikuntani virastotalolle katsastaa ja kysellä, missä päin täällä ovat hallintokuntien ja yksiköiden ruotsinkieliset osastot. Kunnat ja valtio näet ovat ainakin minulta onnistaneet pitämään salassa ruotsinkielisen kaksoishallintonsa.
Ai niin, passikin pitäsi uusia, joten täytyy poliisilaitoksella käydessä kysyä, missä on kihlakunnan poliisilaitoksen ruotsinkielinen passiosasto, jos siellä voisi asioida. Itse asiassa samalla reisulla voisi katsastaa, josko löytyiso veroviraston ja maistraatin ruotsinkielistä osastoa.
Vai pidetäänkö ruotsinkieliseen tuplamiehitykseen kuuluvaa henkilöstöä komerossa piilossa?
Terveyskeskus Helsingissä:
Sen jonottoman luukun yllä lukee jotain ulkomaankieltä. Epäilen suomenruotsia!
"Terveyskeskus Helsingissä:
Sen jonottoman luukun yllä lukee jotain ulkomaankieltä. Epäilen suomenruotsia! "
Etkö ymmärtänyt mennä siihen luukulle? Miksi et?
Kaikki luukut palvelevat suomenkielisiä asiakkaita. Jos haluaa ruotsinkielisen palvelun, pitää mennä juuri sille luukulle, jossa sitä luvataan.
"kustannusten nostaja eli kaksikieliset koneistot"
Aika vähän maksaa. Koneistojahan ei tarvitse rakentaa joka vuosi. Vain ylläpitää. Nuorempi koneisto, eli suomenkielinen, on jo 130v. Senkin lyhennykset ja poistot on tehty aikoja sitten.
"Ruotsinkieliset "osastot" sinne ja tänne"
Kuitenkin nuo ovat halvempia kuin "suomenkieliset osastot sinne ja tänne". Mitä liekään tarkoittavan.
"Kymmenellä prosentilla korotetut valtionosuudet perusopetuksessa kaksikielisyydelle"
Vain kymmeyskö? Sehän on halpaa! Luulisi että kaksi maksaa tuplasti sitä mitä yksi. Hyvä Suomi!
Aika halpaahan se on. Juttu on nimittäin niin, että Suomessa pyritään tuommoisiin 20 hengen luokkiin, eli oli kieliä sitten yksi, kaksi tai vaikkapa neljä, niin jos tuo luokkakoko on ratkaiseva, on opetusryhmien määrä suurin piirtein sama. Oppilaat vaativat myös saman tilan koulurakennuksessa, kielestä riippumatta.
Tuo 10% lisä on tarkoitettu lähinnä maksamaan juuri niitä lisäkustannuksia, joita kahden kielen opetuksesta syntyy, oli pienempi kieli sitten kumpi hyvänsä. Niitä lisäkustannuksia ovat esimerkiksi kaksinkertaiset rehtorinpalkat, mahdollisesti toisenkielinen koulutoimen johtaja, muutama kanslisti jne. Jos - tai kun - koulurakenmnukset ovat erikssee kummallekin kielelle, aiheutuu tästä mm. voimistelusalien, erikoisluokkien yms. tilojen vuoksi jonkin verran lisäkustannusta.
Siihen tuo 10% lisä valtionavussa riittää varmasti, ja se taas vastaa ehkä 5% kunnan peruskoulun kaikista kustannuksista.
Eli kymmenys siis riittää, valtionavustuksissa. Loput maksavat kuntalaiset itse, joten siitä ei kannata kuntien ulkopuolella huolehtia - esimerkiksi jossakin sisämaassa. Se asia ei teitä heilauta.
http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml
Nooooooo? Tuleeko niitä selityksiä, että mitä hyötyä on pakko- ja virkamiesruotsista noin viidelle miljoonalle suomenkieliselle? Ja Suomelle?
Nooooo, siitä ruotsin opiskelusta tulee tietysti mieleen se, että sitten osaa ruotsia, vai mitä? Virkamiesten ruotsintaidosta tietysti on hyötyä virkamiesten ruotsinkielisille asiakkaille.
Etkö tiennyt?
Olet siis sitä mieltä, että 5 miljoonaa suomenkielistä, opiskeltuaan muutaman vuoden kouluruotsia osaavat ruotsia? Siis niin paljon, että he pärjäävät kouluruotsilla Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa? Ja että kouluruotsi riittää virkamiesruotsiksi Suomessa?
Tuskin osaavat. Eivät osaa kaikkea muutakaan koulussa opetettua. Eivät kaikki osaa englantiakaan vaikka ovat opiskelleet vähintään kolme kertaa enemmän.
Tuskin sinulla on varaa sanoa että eivät osaa koulussa opittua? Pisa-idiootit ja suomenkieliset ovat kaksi eri asiaa.
Arveletko todella, että kaikki peruskoulun käyneet osaavat kaiken peruskoulussa opetetun? Miksi niin uskoisit? Ethän sinäkään osaa kaikkea.
Ei ne siellä pisatesteissäkään kaikkea osaa.
Minusta tuntuu että sinulta ei kannata kysyä mitään. Ankkalammikossa on ihan selvästi liian lämmin vesi. Ja liian lämmin vesi puuduttaa yläpään. Räpylät kyllä heiluvat ihan normaalisti sisään päin lämmenneellä, mutta muu toiminta on sitten yleensä tarkkailun alla. Sanovat jotka tietävät.
"Eivät osaa kaikkea muutakaan koulussa opetettua."
Kuinka hyvin meidän nykyinen pääministerimme Jyrki Katainen on oppinut esim. tämän pakkoruotsin? Sanot vielä, että ne jotka eivät ole oppineet pakkoruotsia eivät ole oppineet mitään muutakaan. Onkohan meidän nykyinen ja edellisen edellinen pääministeri näitä jotka eivät ole oppineet mitään muutakaan?
"Sanot vielä, että ne jotka eivät ole oppineet pakkoruotsia eivät ole oppineet mitään muutakaan."
Miksi valehtelet? Enhän minä tuollaista ole sanonut.
Etkö keksi mitään kirjoitettavaa muuten?
Omituisia nuo netti fennojen ajatukset: räpylät, yläpää puutuu, sisään päin lämpenee, tarkkailun alla jne.
Mutta hokasiko lumppari, etteivät hetikään kaikki peruskoulun käyneet osaa kaikkea mitä siellä opetettiin? Miten on?