Ulkopuolisesta näyttäisi helposti, että käräjätuomarin pojalla oli Joensuussa olemassa oma laki ja oma oikeuskäytäntö. Tuomarin poika oli ainut, joka selvisi ilman syytettä automurroista Joensuussa vuonna 2003.
- Kyllä tuolloin kaikki muut autorosvot joutuivat syytteeseen ja tuomittiinkin, muistelee helmikuun loppuun vuonna 2003 Joensuun syyttäjänviraston päällikkönä toiminut, nykyinen Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
- Syytin tuolloin itse valtaosan näistä jutuista ja normaali käytäntö oli, että kaikki toisten autoihin murtautuneet ja niistä tavaraa varastaneet nuoret sekä vanhemmat joutuivat syytteeseen, muistaa professori Tolvanen.
Tuomarin pojan rikos jätettiin ainoana tapauksena viemättä oikeuteen, kun kaikki muut kymmenet samaan rikokseen syyllistyneet joutuivat kiinni jäätyään käräjille ja saivat rangaistuksensa.
Päätöksen tästä teki Tolvasen alaisena toiminut syyttäjä aikana, jolloin Tolvasen lähtö syyttäjänvirastosta yliopistoon oli jo tiedossa. Tolvaselle tästä linjasta poikkeamisesta ei kerrottu.
Paikalla kuulusteluissa
Käräjätuomarin pojan uhkaavan käräjäpolun katkaisi isän tuttu tuomari, syyttäjä kadun toiselta puolelta syyttäjänvirastosta.
Ratkaisun tehneen syyttäjän oli käytännössä pakko tietää, että hän käsitteli käräjätuomarin pojan asiaa, sillä esitutkintapöytäkirjoista kävi ilmi, että niin pojan isä kuin äitikin olivat istuneet paikalla pojan kuulusteluissa.
Tosin sitä ennen pojan isän ja äidin oli pitänyt maksaa poikansa puolesta kaikki tämän aiheuttamat vahingot, yli 750 euroa pojan rikosten asianomistajille.
- Vanhemmat maksoivat ja kertoivat, että rahaton nuori mies saa sitten hakata halkoja kotona, muistelee yksi asianomistajista.
Ei vastaavaa
Käräjätuomarin poika jäi ensin kiinni murtauduttuaan kolmeen eri autoon joensuulaisella kerrostalon pihamaalla tammikuussa 2003. Poika oli vielä sisällä kolmannessa murtamassaan autossa, kun poliisipartio tuli paikalle ja iski.
Joensuun poliisin rikostilastojen mukaan vuonna 2003 kaupungissa tehtiin noin 140 autoihin kohdistuvaa varkausrikosta ja niistä selvitettiin noin puolet.
Vain yhdestä ainoasta autovarkaudesta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Se oli tämä tuomarin pojan tapaus. Muut autorosvot joutuivat tuomiolle.
- Yhteneväisyys syyttäjien toiminnassa piti olla korkein arvomme, muistaa syyttäjän työstä yliopistouralle siirtynyt professori Tolvanen.
Tuomarin pojan syyttämättä jättänyt syyttäjä sanoo, ettei tiennyt, että kyseessä oli käräjätuomarin poika.
- Tein päätökseni pojan nuoruuden perusteella, perustelee syyttäjä.
Iltalehti kävi Itä-Suomen syyttäjänviraston arkistossa läpi Joensuun silloisen syyttäjänviraston kaikki 677 vuoden 2003 syyttämättäjättämispäätöstä, eikä löytänyt yhtään muuta autoon murtautumisesta ja omaisuuden varastamisesta tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012031115308126_uu.shtml
- Kyllä tuolloin kaikki muut autorosvot joutuivat syytteeseen ja tuomittiinkin, muistelee helmikuun loppuun vuonna 2003 Joensuun syyttäjänviraston päällikkönä toiminut, nykyinen Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
- Syytin tuolloin itse valtaosan näistä jutuista ja normaali käytäntö oli, että kaikki toisten autoihin murtautuneet ja niistä tavaraa varastaneet nuoret sekä vanhemmat joutuivat syytteeseen, muistaa professori Tolvanen.
Tuomarin pojan rikos jätettiin ainoana tapauksena viemättä oikeuteen, kun kaikki muut kymmenet samaan rikokseen syyllistyneet joutuivat kiinni jäätyään käräjille ja saivat rangaistuksensa.
Päätöksen tästä teki Tolvasen alaisena toiminut syyttäjä aikana, jolloin Tolvasen lähtö syyttäjänvirastosta yliopistoon oli jo tiedossa. Tolvaselle tästä linjasta poikkeamisesta ei kerrottu.
Paikalla kuulusteluissa
Käräjätuomarin pojan uhkaavan käräjäpolun katkaisi isän tuttu tuomari, syyttäjä kadun toiselta puolelta syyttäjänvirastosta.
Ratkaisun tehneen syyttäjän oli käytännössä pakko tietää, että hän käsitteli käräjätuomarin pojan asiaa, sillä esitutkintapöytäkirjoista kävi ilmi, että niin pojan isä kuin äitikin olivat istuneet paikalla pojan kuulusteluissa.
Tosin sitä ennen pojan isän ja äidin oli pitänyt maksaa poikansa puolesta kaikki tämän aiheuttamat vahingot, yli 750 euroa pojan rikosten asianomistajille.
- Vanhemmat maksoivat ja kertoivat, että rahaton nuori mies saa sitten hakata halkoja kotona, muistelee yksi asianomistajista.
Ei vastaavaa
Käräjätuomarin poika jäi ensin kiinni murtauduttuaan kolmeen eri autoon joensuulaisella kerrostalon pihamaalla tammikuussa 2003. Poika oli vielä sisällä kolmannessa murtamassaan autossa, kun poliisipartio tuli paikalle ja iski.
Joensuun poliisin rikostilastojen mukaan vuonna 2003 kaupungissa tehtiin noin 140 autoihin kohdistuvaa varkausrikosta ja niistä selvitettiin noin puolet.
Vain yhdestä ainoasta autovarkaudesta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Se oli tämä tuomarin pojan tapaus. Muut autorosvot joutuivat tuomiolle.
- Yhteneväisyys syyttäjien toiminnassa piti olla korkein arvomme, muistaa syyttäjän työstä yliopistouralle siirtynyt professori Tolvanen.
Tuomarin pojan syyttämättä jättänyt syyttäjä sanoo, ettei tiennyt, että kyseessä oli käräjätuomarin poika.
- Tein päätökseni pojan nuoruuden perusteella, perustelee syyttäjä.
Iltalehti kävi Itä-Suomen syyttäjänviraston arkistossa läpi Joensuun silloisen syyttäjänviraston kaikki 677 vuoden 2003 syyttämättäjättämispäätöstä, eikä löytänyt yhtään muuta autoon murtautumisesta ja omaisuuden varastamisesta tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012031115308126_uu.shtml
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.