Ainoa ryssiteltiin hankolaisessa koulussa.
Kerrankin Hanko esiintyy töllössä missään muodossa ja on tällainen negatiivinen asia. Ainon tarina on kyllä muuten upea.
Kadonneen jäljillä . SARJA ALKAA UUSIN JAKSOIN! 20-vuotias Aino ei ole kuullut mitään kahdesta isosiskostaan sen jälkeen, kun hänet adoptoitiin 8-vuotiaana Suomeen Aunuksesta, Laatokan koillisrannalta Venäjän Karjalasta. Aino yritti pitkään sulkea vaikeat vuodet kokonaan pois mielestään, mutta vanhempien siskojen kohtalo on mielessä aina. Voisiko Aino vielä löytää sisarensa ja voittaa menneisyyden varjot? Jenni Pääskysaari ja Aino lähtevät yhdessä kadonneen jäljille. Tuotanto: Solar Television.
Kerrankin Hanko esiintyy töllössä missään muodossa ja on tällainen negatiivinen asia. Ainon tarina on kyllä muuten upea.
Kadonneen jäljillä . SARJA ALKAA UUSIN JAKSOIN! 20-vuotias Aino ei ole kuullut mitään kahdesta isosiskostaan sen jälkeen, kun hänet adoptoitiin 8-vuotiaana Suomeen Aunuksesta, Laatokan koillisrannalta Venäjän Karjalasta. Aino yritti pitkään sulkea vaikeat vuodet kokonaan pois mielestään, mutta vanhempien siskojen kohtalo on mielessä aina. Voisiko Aino vielä löytää sisarensa ja voittaa menneisyyden varjot? Jenni Pääskysaari ja Aino lähtevät yhdessä kadonneen jäljille. Tuotanto: Solar Television.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valitettava tosiasia. Alla oleva liite on toinen hyvä (tai huono) esimerkki. Muut lukijat vaan painavat aloittajalle plussia mitä ehtii.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10493445
Kadonneen jäljillä tulee uusintana tänään klo 15 jotakin.
Aunuslaisten olisi hyvä tietää, että Suomessa on aika monella sukujuuret Venäjän Karjalassa; tosin kyllä heitäkin on ryssitelty.
Jos jostain saatte käsiinne dokumenttielokuvan "Ryssänkirkkolaiset", niin katsokaa se. Moni evakko joutui kokemaan aika pahoja. Haukuttiin ryssiksi ja vaikkaa mitä. Koulussa saivat lapset kärsiä. Harva ymmärättä että monille suomen kielikin oli vaikeaa, kun puhuivat kotona karjalaa, vepsää tai muuta alkuperäiskieltä.
- - - - -
"Karjalan ortodoksievakoitten sotavuosien 1939-1945 kohtaloista on valmistunut dokumenttielokuva ”Ryssänkirkkolaiset”, joka kertoo heidän sopeutumisestaan uusille kotiseuduille.
Sotavuodet koskettivat erityisesti Suomen ortodokseja, sillä noin 70 prosenttia kirkon jäsenistä joutui evakkotielle. Talvi- ja jatkosodan myötä yli 55 000 Karjalan ortodoksia oli pakotettu jättämään kotinsa ja kirkkonsa. Lisäksi luovutettuun Karjalaan jäi lähestulkoon koko ortodoksikirkon omaisuus: yli sata kirkkoa ja sama määrä rukoushuoneita.
Karjalan kielen, ortodoksisen uskonnon ja karjalaisen tapakulttuurin erilaisuudesta johtuen ortodoksievakoitten sopeutuminen uusille paikkakunnille ei aina sujunut kivuttomasti eikä vastaanotto ollut välttämättä lämminhenkinen. Usein ortodoksievakot huomasivatkin tulleensa rinnastetuiksi venäläisiksi ja joutuneensa ”ryssittelyn” kohteeksi.
”Ryssänkirkkolaiset” dokumenttielokuvassa omista kokemuksistaan kertovat seitsemän Suojärveltä kotoisin olevaa ortodoksievakkoa, jotka ovat säilyttäneet uskonsa, kielensä ja kulttuurinsa. Vielä 60 vuoden jälkeen he kokevat olevansa Suomessa ikään kuin vieraita.
Dokumenttielokuvan ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Joensuun yliopiston historianlaitoksen jatko-opiskelijat Kati Parppei, Hannu Häkkinen, Tommi Räty ja Henrik Boberg.
Elokuvan on tuottanut Matti Lieskala ja Videoflame yhteistyössä Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän Hitti-dokumenttiprojektin kanssa.
Lisätietoja dokumenttielokuvasta / dokumenttielokuvan tilaukset:
Jussi Virratvuori
projektipäällikkö Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus (013) 251 3085 050 321 2279
[email protected]