Maailman yhteiskuntakehityksen historia on ollut luokkien välistä taistelujen historiaa. Kapitalismin historia on täynnä ankaraa riistoa ja luokkataistelua. Työväestö teki alussa jopa yli 16-tuntisia työpäiviä. Talonpoikien työn tulokset hyödyttivät kapitalistista omaisuuden ja pääomien kasaantumista. Kokonaisia kansoja orjuutettiin tai surmattiin kapitalistisen järjestelmän toimesta. Kapitalistinen tehdasteollisuus on saastuttanut vuosisatoja maailmaa, vesistöjä, ilmastoa ja maaperää samalla kun pääomat ovat kasaantuneet.
Hyvää tietoa
porvari paavo
11166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Työväenluokan ja kapitalistiluokan välinen taistelu jatkuu nykyisinkin taukoamatta. Aikakaudellemme on ominaista kapitalistien voimakas pyrkimys laajentaa taloudellista ja poliittista valtaansa. Tästä ovat aiheutuneet maailmansodat ja monet muut sodat, jotka tänäänkin aiheuttavat onnettomuutta miljoonille työtätekeville ihmisille. Kärjistyvälle luokkataistelulle on ominaista voimakas etutaistelu kapitalistien ja työväenluokan välillä, mikä ilmenee palkka- ja työehdoista käytävinä työtaisteluina ja lakkoina. Luokkataistelu näkyy myös sosiaali- ja perusturvan kehittämisestä käytävässä taistelussa, sekä yksityistämistä vastustavana liikkeenä. Kysymys on siitä, kenellä on taloudellinen ja poliittinen valta. Luokkataistelua käydään niin talouden, politiikan kuin myös ideologian alueilla. Luokkataistelun tuloksena työväenluokalla on pitkäaikainen kokemus yhteiskunnan rakennustyöstä. Ajallemme ominainen luokkataistelun vaihe on merkinnyt voimistunutta työtätekevien riistoa, jopa heidän täydellistä kurjistumista. Se, että luokkien välinen ristiriita ei tänään kaikkialla kärjisty isoiksi luokkayhteenotoiksi osoittaa työväen luokkatietoisuuden ja yhtenäisen järjestäytymisen heikkoutta ja toisaalta kapitalistien vahvuutta tilanteessa, jossa työväen etuja ja oikeuksia heikennetään.
Luokkataistelun kärjistyminen näkyy kaikkialla maailmassa. Entisen siirtomaa-orjuuden tilalle on luotu kolmannen maailman maiden taloudellinen alistaminen, uuskolonialismi. Näissä maissa ongelmat kasaantuvat. Työttömyys, köyhyys, elintarvikkeiden riittämättömyys, elinympäristön pilaantuminen, sodat ja pakolaisongelmat kärjistyvät. Uuskolonialismin seurauksena maat ovat myös velkaantuneet rikkaille lainoittajilleen, joiden ohjeiden mukaisesti ne ovat kehittäneet talouttaan. Uuskolonialistisen riiston ja kapitalistisen rajoittamattoman ylikansallisen toimintavapauden (globalisaation) toteuttajina toimivat maailman pääomapiirien hyväksi muun muassa Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Valtavista pääomien määristä huolimatta maailmassa ei ole koskaan kuollut nälkään niin paljon ihmisiä ja erityisesti lapsia kuin nykyään. Entisten Itä-Euroopan sosialististen maiden alueilla on lisääntynyt eriarvoisuus, työttömyys, köyhyys, sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä on lyhentynyt. Venäjällä tilannetta voidaan kutsua jopa katastrofaaliseksi syntyneen kapitalistiluokan toteuttaessa rikollisin keinoin pääomien kokoamista.
Kapitalistisissa teollistuneissa maissa työttömyys, sosiaali- ja perusturvan heikennykset, julkisen talouden yksityistäminen ja tulonjaon muutos pääomantulojen hyväksi on aikaansaanut kansanjoukkojen keskuudessa elintason laskun. Maailmanlaajuisesti kärjistyvät ympäristöongelmat ovat kasvussa. Kapitalististen pääomakeskittymien tiivis yhteys sotilasliitto Natoon ja Euroopan Unioniin on johtanut sotilaallisen voiman lisäämiseen, lisäten sodan vaaraa. Sosialismin heikentyminen maailmassa Neuvostoliiton ja muiden Itä-Euroopan sosialististen maiden käännyttyä kapitalismin tielle vastavallankumouksellisten voimien toimesta ei vahvistanut rauhaa. Päinvastoin. Sodat on sytytetty Eurooppaankin ja ne ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Kapitalistiset valtiot käyttävät yhä enemmän rahaa asevarusteluun pääomaryhmittymien painostuksesta, jotta pääomapiirit pääsisivät jakamaan maailman uudelleen. Pääomakeskittymien välillä solmitaan väliaikaisia liittoja, mutta sopimuksista huolimatta niiden välillä kasvaa erimielisyys maailmanjaosta ja sodan vaara kasvaa.
Suomalaiset ovat työllään rakentaneet ja monien kamppailujen kautta uudistaneet tätä maata. Hyvinvointi ja mahdollisuudet jaetaan kuitenkin eriarvoisesti. Tämä eriarvoisuus on alkanut uudelleen lisääntyä uusliberalistisen, markkinaehtoisen politiikan tuloksena.
Tuotantovälineet ja rikkaudet on alistettu suurimmaksi osaksi suurpääoman hallintaan ja kapitalistisen voitontavoittelun välikappaleiksi.
Työntekijöiden luoman arvon ja lisäarvon jakautuminen ratkaistaan tänäänkin luokkataistelussa, jossa työ ja pääoma, riistetyt ja riistäjät, alistetut ja alistajat ovat vastakkain.
Onko kyseessä Paavo L.?
voi olla
juu juu ja Neukkula ja muut vasurimaat ei koskaan oo saastuttanut yhtään mitään. Mistä nuota punaisia laseja saa ostettua?
Kuka väitti, etteivät ole?
Aloittaja eli porvari paavo, vai väitätkö toisin?
Ei siellä mitään sellaista lukenut idiootti.
Ööö....... tuota... ilman kapitalisteja ei olisi työläisiäkään?
Ja vielä yks pikkujuttu. Kovin monessa viimeaikojen hallituksessa on ollut vasemmistonkin edustus tai oikeestaan ns. vasemmiston ja jälki on mitä on.
Ja kuorrutuksena tällekin paskakakulle... En oikein mistään ole päässyt sellaiseen käsitykseen, että tällaisten onnelan kultamaiden, vasemmiston niin usein ihannoimien valtioiden asukkaat olisivat koskaan olleet oikeasti onnellisia tarpoessaan punaisen saappaan teräspohjan alla... mutta pääasiahan on olla sitä mieltä mitä valtiojohto sanoo?
Siis ihan oikeesti on ihmisen kannalta yhtä paha jos kyseessä on vasemmistodiktatuuri tai raikulimarkkinatalous. Jonkinlainen kompromissi hallintomuodoksi on joskus ollut, mutta nykyään se ei tunnu kelpaavan kenellekään. Siis jonkinlainen demokratia, jonkinasteisella markkinoiden säätelyjärjestelmällä. Kuten joku joskus sanoi on demokratia kaikista huonoista hallintomuodoista se vähiten huono.