mitä olette mieltä?

hei, olen miettinut näitä samoja asioita,eräs ruotsalinen pastori kertoi kirjassan,että rukous tule olla juri niin kun tahdomme,mutta meidän tulee tietää mitä pyydämme,eli jos pyydämme lotto voittoa emme varmasti sitä saa,ainakin uskon näin ,ehkä meidän tulisi olla kärsivälisiä,ja rukoilla voimia ja uskoa, sillä siitä hän tässä on kysymys ,heikosta uskosta ,jos emme heti saa vastausta vaivumme epätoivon ja piru keksi kakki konstit millä yrittä meitä pois jumalan luota,ainoa tie takaisin jumalan luo on rukoilemalla ,pyydä ymmärystä, hän antaa sitä,se voi olla vaikka joku kirja kirjastossa mikä tarttu silmäsi erikoisella tavalla,älä odota enkeliä lajakuva television selittämään mailman menoa ,luota vaistoisi,ja rukoille,olen itse vähän väliä naamallani kurassa, mutta jumala nostaa kun sitä pyydän ,nöyrtyminen on tärkeä,ilman sitä emme pysty näkemään jumalan tarkoitusta,miksi lottovoittoa ei tullutkan rukoilusta huolimatta.ps.paistaa se aurinko risu kasankin ,ei ehkä tänän ehkä huomenna,tai sitä seravana,tai...........

ps,katso kotisatma.net ,vikon sana, löysin sen edelisen kirjoituksen jälken, lähdin muten van katsoman sitä ,oli ensinmäinen kertan,näin se mene jumala johdatta.

Monica opetti: Missä on vähän rukousta, siellä on
vähän siunausta, missä on paljon rukousta, siellä on paljon siunausta.

Kun Mooseksen kädet olivat ylhäällä, olivat israelilaiset voitolla ja kun Mooseksen kädet vä-
syivät ja laskeutuivat olivat amalekilaiset voitolla. Niin Aaron ja Hur ottivat kaksi kiveä
ja tukivat Mooseksen kädet niihin, ja niin Israel sai voiton..

Nämä ja monet muut opetukset ovat hyvä kuva kestävästä rukouksesta. Kaikkialla olemme uskovinakin maailman henkivaltojen ympäröiminä
ja ahdistus ja epäusko ja kaikenlaiset kiusaukset
ovat kuin amalekilaisten jatkuva hyökkäys..vain
kestävässä rukousyhteydessä pysymmy uskossa ja
hengellisesti vahvoilla, siis rukoilkaa lakkaa-
matta, henkeä älkää sammuttako!

hassua vain on, että se oikea vastaus on usimmiten syvähiljaisuus.

On ihmeelistä kuinka paljon ihmiset jaksavat rukoilla ( kerran tai tuhatkertaa) saamatta vastaukseksi muuta kuin hiljaisuuden. No asiaa ei kuitenkaan pidä lukea niin että Jumalaa ei olisi tai että Rukous olisi jäänyt kuulematta. enneminkin on syytä katsoa peiliin ja pohtia a: onko rukoukseni oikeutettu b: mitähän itse voisin asialle tehdä.

Koska kirjoitan näin, on minun syytä mainita että tämän asian kanssa kamppailen itsekkin jatkuvasti. Milloin ihmisen pitää itse tehdä voitavansa ja milloin asian voi jättää jumalan haltuun.

No kaikki asiat on hyvä jättää Jumalan haltuun / vastuulle mutta siitä huolimatta pitää luottaa että, pyrkimys asian puolesta on oikeutettu jollei toisin sanota.
Kunnon moka voi tehdä sisäiselle elämälle tosi hyvää, tajuaa että ei oo virheetön.(lukekaa vaikka se kohta raamatusta jossa aasi puhui)
Koitan siis sanoa että kaikkeen ei tarvita selvää vastausta, vaan elämään tarvitaan tahtoa ja uskoa että se menee toivossa niin kuin luoja haluaa.

No joo ei musta oo "opettajaks ei saarnaajaks" mutta kivaa kesää kaikille ja luottakaa elämään ja koittakaa olla oikeudenmukaisia.