Puolentoista viikon päästä sapattina minulla on Raamatuntutkistelu aiheesta Rakkaustarinoita ja Jumalan luoma romanttinen rakkaus.
Kertokaahan kokemuksia ja muistelkaa Raamatun rakkauskertomuksia ja laittakaa minulle tänne,niin saan lisää vinkkejä.
Kertokaahan kokemuksia ja muistelkaa Raamatun rakkauskertomuksia ja laittakaa minulle tänne,niin saan lisää vinkkejä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei Zekamelska !
Käy katsomassa mitä olen joskus kirjoittanut muutamista asioista liittyen ko. asioihin;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/12
Ps- Älä mene zekasin, heh.
yst.t. jari
Sananl. 27:8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
Romatiikka on ylimmillään, kun miehet tai naiset pakenee kotoaan.
Todellisuus on tämä, kun laittomuus pääsee valtaan kylmenee useimpien rakkaus. Useat seurakuntalaiset ovat naineet jo monen kanssa. Yhä uudelleen ja uudelleen pastori heidät vihkii.
Suurin rakkaus on se, kun Jumala on lähetänyt poikansa lunnaiksi monen edestä. Romaantiikkaa on, kun Ylkäänsä odottelee ja tulevia häitä johon monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Ilo ja riemu on heillä, jotka pääsevät Karitsan häihin.
Raamatun Vanhassa Testamentissa on kaunis Daavidin ja Joonatanin rakkaustarina (1 Sam. 18-20 ja 2 Sam. 1).
Siinä kuvataan kahden nuoren miehen keskinäistä rakkautta ja näiden kiinteää liittoa, joka oli myös siunattu. Tuon suhteen lisäksi Daavidilla oli vaimoja, mutta hänen elämässään tärkeämpi oli kuitenkin Joonatan. Daavid rakasti Joonatania enemmän kuin omaa henkeään. Joonatanin kuoltua taistelussa Daavidin valituslaulussa oli sanat "Raskas on suruni sinun tähtesi, veljeni Joonatan. Sinä olit minulle rakas. Minulle oli sinun ystävyytesi naisen rakkautta ihanampi.".
Suhteen mahdollisesta fyysisestä ulottuvuudesta ei kerrota - paitsi sen verran, että nämä itkivät erotessaan ja suutelivat. Joka tapauksessa tämän liiton rinnalla Daavidin vaimon rooli oli lähinnä jälkikasvun hankkiminen ja Daavidin liittäminen Saulin sukuun (joka siis on Daavidin toisen vaimon Mikalin sekä Joonatanin isä).
Tämä kaunis kertomus romanttisesta rakkaudesta saisi sapatin päivästä kauniin kehyksen.
Daavid ei ollut mikään homo.
Veljesrakkaus ei ole homoilua, ei romantista rakkautta.
Ymmärätkö äidin rakkautta lapsiin tai isän rakkautta lapsiin? Veljien tai sisartenvälistä rakkautta? Kyse ei ole romantisesta rakkaudesta.
Höpöhöpö. Daavidin ja Joonatanin suhde oli veljellinen, eikä mikään homoilu. "suutelu" oli muinaisen Lähi-idän yleinen tervehdystapa.
Tietenkin kyseessä oli romanttinen homorakkaus, joka oli tuohon aikaan yleistä juutalaisessa kulttuurissa. Heidän rakkautensa oli ihmeellisempää kuin miehen rakkaus naiseen. Ei homorakkaudessa ole mitään hävettävää ja jos kerran Daavid hyväksyi miehen rakkauden, voimme me muutkin sen hyväksyä.
Homot saa tulikivikatkua päänsä päälle eikä heistä jää juurta eikä oksaa jäljelle, jos eivät käänny ja tee parannusta synneistään.
Tottakai Daavik rakasti miestä. Herra oli Daavidille rakas ja myös Joonatan ja moni muu.
Monet homot ovat sekopäitä homoilussaan. Makaavat veljensä kanssa ja tyntyvät veljensä persauksiin ja kutsuvat sitä iljetystä romantiseksi rakkaudeksi. Tuntemani homoveljekset eivät kuitenkaan naimisiin menneet, vaikka iljettävyyttä keskenään harstivatkin ja yhdessä asuivat.
Eivät homot ymmärrä sitä, että joku voi rakastaa veljeään aidosti ilman homoilua. Homojen ajatusmaailma on kieroon kasvanut, kertakaikkisen sekopäitä.
Daavid oli toista maata. Ei todellakaan mikään homo. Homot tuohon aikaan kivitettiin Israelissa.
kuninkaalle, Psalmit 45
Tulihan Kuningas David kovin murheelliseksi kun hänelle tultiin kertomaan että hänen poikansa Absalom kuoli sodassa. Hän huusi näin: Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!
Ja hän peitti kasvonsa ja huusi kovalla äänellä: Poikani Absalom! Absalom, poikani, oma poikani.
Tämä oli sydämmestä tullut rakkaus isältä lapseensa.
Rakkauskertomus eli avioliitto on kuin kolmio, jossa kolmion ylimpänä on Jumala. Sellainen rakkaussuhde kestää.
Avioliitosta, jossa Jumala on kolmantena osapuolena, sanoo Raamattu näin:
Saarn. 4:12
"Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti."
Avioliittoa kuvataan Jeesuksen ja seurakunnan väliseksi liitoksi, jossa Jeesus on ylkä ja seurakunta on morsian. Voiko kukaan rakastaa enempää kuin Jeesus rakastaa seurakuntaansa. Jos mies rakastaa sillä tavalla vaimoaan, on avioliitto kappale taivasta. Toiseksi, kun periaatteena on, että kaikki annetaan anteeksi, niinkuin Jeesuskin antaa kaiken anteeksi, silloin rakkaus ei perustu hetken ailahteluille.