-ylipäätänsä koko aiheesta keskustelu oikeastaan sosiaalipolitiikkaa, jota ilmeisesti toteutetaan tässä maassa samalla lailla kuin kommunismia: syrjäytymisen ehkäisy, osa jää ulkopuolelle suoraan : kaksoisdiagnoosipotilaat, kahden asunnon loukkuun jääneet (omapa oli vikasi? Itsekkyyden aikakaudella), samaan aikaan kun 300 000 ihmistä on vailla kipulääkitystä (itsehoitolääke syöpään ?) rakennetaan lisää juoppoyhdistyksiä, sama katastrofi toistuu, 1972 Suomi rakensi mielisairaaloita enemmäin kuin koko Neuvostoliiton alueella, Nikkilä, Ryökkä, jälkikäteen on myönnetty , että pakkohoidon perusteet olivat kyseenalaisia (Yle Teema/psykiatrian historia), psykiatri jauhaa juttujaan netissä ,että päivystyksissä otetaan liikaa kokeita , voi olla psykosomaattista.Achte painotti aina , että fyysinen puoli tutkittava ensin, esim. paniikkihäiriö hyvin epämääräinen diagnoosi , potilas kuolee esim. 2 vuoden päästä leikkauksesta , ei tiedetä tarkemmin mihin kuoli. Tulee taas leikkauksia, ja mielenterveyspotilas lakkaa olemasta mielenterveyspotilas, koska kesällä osastoja suljetaan, ja ei ole varaa yksityiselle mennä, saattohoitokoteja ei ole Suomessa tarpeeksi, joten kannattaako ryhtyä mielenterveyspotilaaksi jos vaikka satut syövän saamaan ? Ps. Suomen hoitokäytäntöjen mukaisesti ei asuntolassa asuvia oteta vastaa poliklinikoille, vaikka sattuisi sydänkohtauksen saamaan. YLE TEEMA esitteli kaksi mt-potilasta, jotka olivat pahasti jumittuneet 10 vuoden takaisiin tapahtumiin, onko asian pakko olla näin ? Epileptikot ovat Uudenmaan läänissä oman onnensa nojassa, pitkät jonot , neurotalo meni konkursiin, ja mielenterveystyö hoitaa lähinnä skitsofreenikkoja enää, tuskin niitäkään, tosin yhdistykset , jotka eivät ole virallista hoitoa, joissakin maissa yhdistykset ovat lähetepohjaisia, jotkut istuvat ja väittävät olevansa mt-potilaita, yhteiskunta ei ole terve, huolehtii juopoista ja hulluista , laiminlyö kivunhoidon, sydänpotilaat, epileptikot ja muut kehitysvammaisten laitoshoidon purku ajoittuu samaan ajanjaksoon, tietysti kehitysvammaiset ja mielenterveystyön voisi yhdistää kuten oli ennen muinoin: ei ole eroa, kehitysvammaisen tai mt-potilaan levottomuutta kun hoidetaan, mutta asiakkaan syy ei ole jos asiakas astuu lasinsiruun, ambulanssi käy paikalla puoli tuntia jankuttamassa, ulkomailla ambulansissa tilastoidaan kaikki, sivistystaso käy ilmi myös tästä, miten todella heikoimpia kohdellaan, epilepsiakohtauksen saaneelle pyydetään hälytyskeskuksesta kysymään onko nauttinut alkoholia kun raajat sätkivät (ohikulkijan havainto), sitä sosiaalipolitiikka toteutetaan kummallisella tavalla , ei ymmärretä jonotilannetta , pitkät jonot, vaikka itse maksaisi hoitonsa, ei hoidon laadusta ole takeita. Eli maksamallakaan ei saa hoitoa ja työterveyshoito ei toimi: yhden päivän istut työterveyshuollossa ja toisen sairaalassa esim. vatsakivun takia, tässä menee kaksi työpäivää hukkaan,
Syrjäytyminen
sosiaalipolitiiikkaa
3110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kappalejako ja sen puuttumisen mahdolliset vaikutukset syrjäytymiseen.
Jos kirjoittaa helevatan pitkän pötkyn tekstiä ja haluaa jonkun sen lukevankin kannattaisi käyttää kappalejakoa. Ilman kappalejakoa on kirjoittajana syrjäytymisvaarassa sillä kukaan ei ehkä jaksa lukea kymmeniä rivejä pitkää tököstystäsi.
Aivan viimeisissä lauseissa puhutaan jotain terveydenhoidosta, työterveydenhoidosta ja yksityisestä sellaisesta. Kirjoittaja on käsittänyt niiden toiminnan perimmäisen tarkoituksen vääriin. Kirjoittaja nähtävästi luulee että yksityinen ns. bisneslääkäri muka olisi olemassa potilaitaan parantaakseen. Tämä on täysin väärä luulo, bisneslääkäri on olemassa tehdäkseen bisneksellään voittoa, tulouttaakseen sen voiton veronkiertoparatiiseihin ja ennekaikkea saadakseen itselleen hyvin vähällä vaivalla uuden mersun.
Niinpä. Minäkin jätin lukematta ihan vain ulkoasun takia. Kuka hullu postaa tänne tollaista ähkytuubaa?
Oli vähän vaikeeta lukea tuo vuodatuksesni, mutta syvältä rintaäänellä sen raapustelit. Olen itse opiskellut sosiaalipolitiikkaa, sairaanhoitajaksi, sosiaalityötä ja valtio-tieteestä ties minne.. Olen silti työtön. Masis päällä, kun on suurin osa läheisesti kuolleet kymmeniä vuosia ennen aikaansa. Tämä suolalainen yhteiskunta on hahdottomassa murroksessa. Yhä enemmän meitä lajitellaan noissa toimistoissa ym. ns syrjäytyneiksi. Niinpä niin, mt-tapauksia olevat, kivastihan siis kaiki heikommat, uupuneet ja arjen askareiden allae vajonneet diagnosoitua ja lokeroitua b-luokan kansalaisiksi. Äidillä loppuelämä meni niin, että todeltiin jotain kummaa lääkkeiden sivuvaikutuksia. Äiti meni sinne lääkäriin valittamaan jakojensa paisuneen kaksinkertaiseksi. Voivoi, särkylääkkeet taas mukaan ja matkanteko meni bussipysäkkejä pitkin huilaamassa. Hän vieli soitti minulla ja vastasyntyneen lapsenlapsensa äänen kuullakseen. 2 päivän kuluttua äiti löytyi keinutolin vireen luhistuneena. Massiivinen sydänkohtaus, kasvaimia usealla puolella kehoa. Mt-tapaukseksi leimaaminen on verrannollinen eutanasiaan. Aitille oli arveltu että voi johtua vain jostain pryydenlääkkeetä.
Veljeni tapaus. Kovat lääkitykset työttömyydestä johtuneeseen kriisiin. Pussillinen lääkkeitä joka päivä. Sitten alkoi tulla aineenvaihduntaongelmia. Kilpirauhasesta kuulemma. Veli meni lopulta väkisin sairaalaan pyörryttyään kolmesti suihkuun. Parkanon arvauskeskuksessa arveltiin sydänkäyrän epänormaaliudenolevaan vain paniikkia, joten kotiin vaan diapami turvaksi. Illalla hänellä oli omituinen olo. Aamulla varmain olivat sitten kaikki ahdistus ja paniikit lopullisesti poissa. Elvytystä jatkettiin puoli tuntia, ei mitenkään reagoinut elvytykseen. massiivinen infarkti se oli.
Oma kokemukseni vielä tästä. Syrjäytymisestä. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tm ammattilaiset.koettavat lukitella tietynlaisia ihmisiä näin ja toisia noin päin. ilmapiiri ja suhtautuminen on nopeasti jyrkentynyt. Kyllä nyt eriarvoisuus lisääntyy ja sen tulemme näkemään auttajienkin ennakkoasenteista.
Tätä kuulee mt-potilailta usein. Läägäreiden logiikka menee siten, mt-tapaus ei mitenkään voi saada muuta sairauksia.veli oli vanhvasti masentunut herkkä ja työssään tunnollinen, kunnes pieneltä paikkakunnalta vietiin melkein kaikki työ. Moni näistä miehistä, nuoriakin, menehtyi sydänkohtauksiin, kun kävi taakka liian suureksi rehdille, ammattilaisille jotka vasta olivat perhettään rakentemassa. Onnellista, tavallista perhe-elämää. Paljon he eivät pyytäneet.
Sori, tuli tässä väsyneenä haämärrä otettua kantaa. Oli pakko.