Ollaksemme oikeita ja perinteisiä helluntailaisia, kristittyjä ja uskovia, tulee meidän myös lukea Jumalan eläväksitekevää sanaa, sekä rohkaista ja tukea sillä toinen toistamme, vahvistaa uskovia, nostaa heikkoja, kutsua syntisiä parannukseen.
Aloitan tämän ketjun tarkoituksena, että tuomme tässä esiin Raamatun kirjoituksia ja keskustelemme siitä, mitä se meissä herättää.
Raamatun sana kuuluu kaikille, joten kuka tahansa tästä kiinnostunut voi ottaa kantaa ja kysyä, tässä ei ole mitään uskovaisuuden, tai uskomattomuuden rimaa. Raamattu tosin on moninkerroksinen mystinen kirja, joten uskovaisilla yleensä on aiheesta syvempää tietoa. Raamattua ja sen kirjoituksia voi katsoa eri näkökulmista, joten kukaan ei voi väittää, että "vain minä tai tämä kirkko" ainoastaan opettamme tässä oikein.
Jokainen voi tuoda tähän ketjuun itse haluamiaan raamatunkohtia, kuitenkin mieluiten Uudesta Testamentista, joka varsinaisesti on kristittyjen kirja, sen sisältämien kristillisten apostolien opetuskirjeiden vuoksi. Aloitan Jaakobin kirjeen 1:llä luvulla.
Jaakobin kirje 1.luku: 1-27
1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.
5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.
9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.
11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.
12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.
14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.
18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.
21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
*
Aloitan tämän ketjun tarkoituksena, että tuomme tässä esiin Raamatun kirjoituksia ja keskustelemme siitä, mitä se meissä herättää.
Raamatun sana kuuluu kaikille, joten kuka tahansa tästä kiinnostunut voi ottaa kantaa ja kysyä, tässä ei ole mitään uskovaisuuden, tai uskomattomuuden rimaa. Raamattu tosin on moninkerroksinen mystinen kirja, joten uskovaisilla yleensä on aiheesta syvempää tietoa. Raamattua ja sen kirjoituksia voi katsoa eri näkökulmista, joten kukaan ei voi väittää, että "vain minä tai tämä kirkko" ainoastaan opettamme tässä oikein.
Jokainen voi tuoda tähän ketjuun itse haluamiaan raamatunkohtia, kuitenkin mieluiten Uudesta Testamentista, joka varsinaisesti on kristittyjen kirja, sen sisältämien kristillisten apostolien opetuskirjeiden vuoksi. Aloitan Jaakobin kirjeen 1:llä luvulla.
Jaakobin kirje 1.luku: 1-27
1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.
5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.
9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.
11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.
12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.
14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.
18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.
21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
*
Vastaukset 28
Vanhimmat
* " Meidän tulee lukea Jumalan sanaa". Noinkin, kyllä. Mutta kun on elävä usko sydämessä, ja on uudestisyntynyt, meissä on uusiluomus joka elää SANASTA, siksi tulee halu ja Sanan " nälkä", silloin lukee Raamattua halusta, eikä pakosta eikä velvollisuudesta, vaan silloin syö Sanaa ravinnokseen hengellisen minän ylläpitämiseksi. Minä en ymmärrä , joka sanoo olevansa uudestisyntynyt ja uskossa Jeesuskeen, eikä kuitenkaan Sana maistu? En päättele siitä sen enmpää, en vain voi käsittää, miten hengellinen ihminen voi elää ilman Sanan ravitsevaa vaikutusta. Samoin kuin fyysinenkin minä tarvitsee " vettä ja leipää", = ravintoa kaikissa muodoissaan, elääkseen.
Kyllä. Mutta ruokaan on myös tartuttava, alettava syödä, silloinkin kun ei ole nälkä. Muuten tulee anemia.
Tottakai Hengestä syntynyt myös haluaa lukea sanaa, rukoilla jne. Mutta miksi kehoitetaan esim. "pukeutumaan Jumalan täyteen sota-asuun".
Henki vaikuttaa, kutsuu ja kehoittaa, mutta ihmisen on toimittava sen mukaan, sallittava Hengen teot.
Paavali kehoittaa, " Täyttykää Hengellä"? Miten ihminen voi täyttyä Hengellä, niin kuin apostoli kehoittaa? Eihän me voi ottaa Henkeä Jumalalta, ellei Hän sitä anna? Siksi ymmärrän Paavalin kehoituksen, että, jos ja kun lukee Sanaa, " yötä päivää". Vert. Lakilliton vanhurskaita kehoitettiin pitämään Raamatunlause kotelot käsissä ja otsalla, vastaavasti jos luemme Raamattua " aina", jos emme ole Kirja kädessä, silloin voimme ajatuksessa lukea " Raamatunlause koteloitamme "! Rabbila oli rintakilpi, armo ja totuus. Kaikki nämä vahvistaa Paavalin kehoitusta täyttyä Hengellä, = lukemalla Sanaa, ja Sana kun on ELÄVÄ ja voimallinen, niin siitä saa täyttyä Jumalan Hengellä, koska Henki, Kristuksen Henki on Sanassa, Kristus itse on SANA, joka tuli tykömme. Otti ihmisen muodon, päästäkseen lähelle, ja verensä kautta Hän on Pyhässä Hengessä Sanassa minussa ja sinussa, jos tunnet Kristuksen sisäisesti.
Hengellä täyttyminen on pyhityksen kääntöpuoli. Kertakaikkisesti pyhitettyä uskovaa pyhitetään. Jumala erottaa lapsiaan synnistä eri elämän osa-alueilla vuosien ja vuosikymmenien kuluessa.
Pyhityksessä jokin osa-alue tulee erotetuksi Jumalalle. Tältä osin tapahtuu siis täyttymistä Kristuksessa tai toisilla sanoilla täyttymistä Hengessä.
Hengellä täyttyminen on synnistä pois kuolemista.
Hengellätäyttyminen vaikuttaa sen, ettei synti pääse vaikuttamaan kovin voimallisesti meissä. Jos annamme sijaa, eli emme vartioi itseämme ja elä lähellä Jumalaa, synti iskee välittömästi heikoimman kohdan kautta, pahimmillaan monelta suunnalta, sillä myöskään se ei nuku.
Henki pyhittää ja puhdistaa, sekä jatkuvasti vaikuttaa eri armolahjoja.
Myös Jumalan enkelit ovat lähellä ja vartioivat meitä.
Tässä vastausta myös tuohon Mohikaanin kirjoitukseen, tuo raamatunlausekotelo- vertaus on hyvä.
Mohikaani: "Vert. Lakilliton vanhurskaita kehoitettiin pitämään Raamatunlause kotelot käsissä ja otsalla, vastaavasti jos luemme Raamattua " aina", jos emme ole Kirja kädessä, silloin voimme ajatuksessa lukea " Raamatunlause koteloitamme "!"
5.Moos. 30: 10-15
10 kun sinä kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja noudatat hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka ovat kirjoitetut tähän lain kirjaan, ja kun sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
11 Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana.
12 Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?'
13 Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: 'Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?'
14 Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää.
15 Katso, minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan,
*
26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
Tämä on vaikea.
Tämä onkin vaikeaa, myös itseni kohdalla. Suurimmat synnit lähtevät ihmisen suusta.
Syvimmillään ihmisen mielen sopukoista.
Jaakob kirjoittaa kirjeensä 3. luvussa:
Jaak.3:
5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
Avauksessa väärin. Joka ei tunne hyvin vanhaa testamenttia, hän ei ymmärrä uuttakaan testamenttia. Raamattu on KOKONAINEN Jumalan sana joka käsittelee ihmisen pelastushistorian luomisesta loppuun saakka, ei sitä voi pilppoa omiksi makupaloiksi.
Kuulkaa mitä Kristuksen Henki, esiolevainen pre-eksistenttinen Kristus puhuu psalmissa 22, noin 800 vuotta ennen kun Jeesus inkarnoitui maailmaan ihmiseksi. Tätä ei voi elävä kristitty kuivin silmin lukea, mitä minun ja sinun synnit maksoivat pyhälle Jumalalle, joka rakasti meitä niin paljon että kuoli meidän puolestamme, - jotta me saisimme elää.
Ps. 22:10 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
Ps. 22:11 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
Ps. 22:12 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Ps. 22:13 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
Ps. 22:14 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
Ps. 22:15 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
Ps. 22:16 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
Ps. 22:17 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
Ps. 22:18 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
Ps. 22:19 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
Ps. 22:20 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
Ps. 22:21 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
Ps. 22:22 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle.
Ps. 22:23 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
Ps. 22:24 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
Ps. 22:25 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
Ps. 22:26 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
Vanha Testamentti kuuluu yhtälailla Raamattuun ja kristittyjen ymmärrettäväksi, mutta Uuden Testamentin kautta, tätä ajattelin. Apostolit, sekä Jeesus Itse opettivat Kirjoituksia, tässä mielessä he ovat ensisijaiset opettajat luettaessa VT:a. Jeesus Kristus on Pyhän Hengen kautta ja Hänen valaisemanaan nähtävissä myöskin VT:n kirjoituksissa.
Luvun alussa Herran Jeesuksen lihallinen veli Jaakob kehoittaa iloitsemaan jopa kiusauksista, mutta pysymään vakaina ja voittamaan ne. Uskova ei saa olla kaikkien tuulten heiteltävä ja epäluotettava, vaan parannuksenteon kautta nöyrryttävä täyteen Jeesuksen seuraamiseen. Epäluotettava uskova "älköön luulko Herralta mitään saavansa".
Jumalan sanaa luettaessa, uskova keskittyy siihen, sillä se on sanaa Jumalan valtaistuimelta, Jumalan tahto meihin nähden, Elämän sanaa.
Jeesuksen seuraaja joka aamu ja hetki muistakoon kenen palvelija ja lapsi hän on ja puhdistakoon itsensä:
21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
Jatketaanpa Jaakobin kirjeen toisella luvulla:
Jaakob 2: 1-26
1 Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.
2 Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,
3 ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen",
4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?
5 Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?
6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen?
7 Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?
8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;
9 mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.
10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.
11 Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.
12 Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13 Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15 Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16 ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18 Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
21 Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
22 Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
23 ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
24 Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.
25 Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
*
Pyhä Jumala. Me heikot, Sinun lapsesi ja palvelijasi rukoilemme Sinua: vaikuta meissä Sinun sanasi ja Pyhän Hengen kautta. Anna meihin uusi mieli ja henki, niin, että uskoisimme ja tekisimme Sinun tahtosi mukaisia tekoja. Vaikuta meissä Sinun, Kristuksen, pyhyyttäsi ja vanhurskauttasi, laupeuttasi, sääliäsi ja rakkauttasi kaikkia ihmisiä kohtaan, myös kaikkein köyhimpiä, hengellisiä lapsiasi, niin uskossa, opissa, kuin kaikessa maallisessakin, sillä heidän kaltaisten on Taivasten valtakunta. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen. Aamen.
Loputtomat Raamatun kohtien luettelemiset eivät todista mistään mitään. Tekstit voi kukin tulkita tavallaan.
Kun seurailen kjouluni oppilaiden USKOVAISIA vanhempia, näen heidän unoghtaneen sellaisen pikkuseikan kuin lastensa kasvattamisen. Heidät on ilmeisesti se Pyhä Henki täyttänyt...
Uskovaisille ja herätyksessä, eli Jumalan kutsussa oleville, ne todistavat.
Uskovaiset vahvistuvat Hengessä ja totuudessa.
Jumalan sana on eläväksitekevä, sanan mukaan "se tunkee sieluun kuin kaksiteräinen miekka, erottaen lihan ja hengen toisistaan."
Edellä olevat tekstit eivät ole kovin pitkiä niille, joita aihe kiinnostaa.
On myös tarkoitus keskustella Jumalan sanasta ja raamattulainaukset antavat viitteitä keskustelulle.
Kenenkään ei ole pakko lukea sellaista, mitä ei itse halua.
Höpön höpön.
Teksti "todistaa" vain sen, että Raamatun kyseisessä käännöksessä lukee kutakuinkin noin.
Mikä tahansa teksti voidaan määrittää millä tahansa tavoin, kun vain oikein innolla väännetään.
Kirkkoraamatun käännökset ovat tarkkoja. (Biblia, KR 1933/38, sekä KR 1992).
Jaakobin kirje, 3. luku:
Jaak. 3: 1-18
1 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.
2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.
3 Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin.
4 Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.
5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
7 Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
8 mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.
9 Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10 samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?
12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
13 Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.
14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Tässä Jaakob esittää asian ytimen: sydämestä lähtevät ajatukset, sanat ja teot.
Se, mitä me olemme, tuottaa oman hedelmänsä.
Kun me olemme Kristuksessa, me nöyrästi sallimme Hänen lahjavanhurskautensa kautta vaikuttaa meissä Jumalan mielenmukaisia ajatuksia, sanoja ja tekoja.
Meidän tulee jatkuvasti Hengessä ja rukouksessa käydä ja polvistua Herran alttarin eteen ja anoa, että Hän Pyhän Henkensä alttarihiilellä koskettaisi meidän huuliamme.
Jeesus sanoi, että Hän on tullut heittämään Tulta maailmaan.
Tulella on monta tehtävää: sen valo paljastaa pimeät sopukat, se polttaa pois kaiken turhan, se puhdistaa kullan: uskovien sydämet ja hengen.
*
Tässä koko Suomen Helluntaiherätyksen ja Helsingin Saalem-seurakunnan perustajajäsenen, sekä Hgin Saalem-seurakunnan ensimmäisen ja pitkäaikaisen johtajan, Eino Ilmari Mannisen saarna ja puhe Pietarsaaren Talvipäivillä 1966.
Vaikka äänite on jo melko heikko, tarkkaan kuunnellessa puheesta ja saarnan aiheesta saa hyvin selvän.
Siunattua sanaa ja sananjulistusta lähes 50 vuoden takaa:
http://www.saarnaindexi.net/modules/mydownloads/viewcat.php?cid=102
*
Lapsuuteni ja nuoruuteni Helluntaiherätyksessä kasvaneena, tulivat myös monet näistä vanhoista herätysliikkeen pioneereista, vanhoista saarnaajista, tutuiksi. Muistan hyvin E. I. Mannisen. Hän onkin ollut itselleni ehkä suurin hengellinen vaikuttaja. Siksi en kyllästy tuomaan esiin sitä rikkautta, mitä hänestä muistan ja mitä lapsena hänen saarnoistaan seurakunnassa opin.
Jeesus tuli heittämään Tulta maailmaan! Uskonelämämme tulisi olla Tulta! Sitä oli, on ollut koko 2000 vuotta ja on edelleen Jeesuksen opetuslasten, seuraajien, apostolien, sekä Häntä tunnustavien kristittyjen elämä.
Kristityn elämä on Ristin ja Tulen kantamista.
*Pyhä Jumala. Puhdista meidät Tulellasi, anna meille uusi, vahva Henki. Me tahdomme ottaa, Jeesus, sinun Ristisi joka päivä ja seurata sinua kuolemaamme asti. Aamen.
Kun täällä sentään on runsaasti Raamatun sanasta kiinnostuneita, olisi kiitettävää jos esim. vanhemmat uskovaiset, joilla on Pyhän Hengen armoitus, ottaisivat osaa tähän pikku raamattutuntiin, sillä se on tämän ketjun tarkoitus. Ei ole tarkoitukseni olla tässä ketjussa yksinäinen evankelista ja Raamatun opettaja.
Kukin voi tuoda haluamiaan asiallisia raamatunkohtia luettavaksi, keskusteltavaksi ja hengellisesti opittavaksi.
Jaakobin kirje, 4.luku:
1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
4 Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.
5 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?
6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon".
7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
9 Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.
10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
11 Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.
12 Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?
13 Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" -
14 te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu-
15 sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon".
16 Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha.
17 Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
Herran veli julistaa parannusta, hylkäämään kaiken maailmallisen, koko maailman: "sillä maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan".
Ja: "Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi." Tämä sama opetus tulee esiin muuallakin raamatussa.
*
Jaakobin kirje 5. luku:
1 Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa.
2 Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät;
3 teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.
4 Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
5 Te olette herkutelleet maan päällä ja hekumoineet, te olette sydäntänne syötelleet teurastuspäivänä.
6 Vanhurskaan te olette tuominneet ja tappaneet; hän ei vastusta teitä.
7 Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen.
8 Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.
9 Älkää huokailko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi; katso, tuomari seisoo ovella.
10 Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.
11 Katso, me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen.
12 Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan kautta älkääkä maan, älkää mitään muutakaan valaa; vaan "on" olkoon teillä "on", ja "ei" olkoon teillä "ei", ettette joutuisi tuomion alle.
13 Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta.
14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
17 Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
18 Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
19 Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.
Tämä Jaakobin kirjeen loppuosa on profeetallinen, Jaakob profetoi.
Hän huutaa jumalattomille rikkaille heidän tulevaa tuomiotaan. Uskonveljiä hän rohkaisee ja vahvistaa Jumalan sanalla ja kehoituksilla. Tämä on meille uskoville opiksi, kehoitukseksi ja lohdutukseksi vielä näinä viimeisinä aikoina.
Maranata! Herramme tulee! Tule, Herra Jeesus! Aamen.
Tämän yksilukuisen kirjeen on kirjoittanut Jeesuksen toinen lihallinen veli, myös Jaakobin veli, Marian ja Joosefin nuorempi poika Juuda.
JUUDAAN KIRJE:
1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.
2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
3 Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
4 Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.
5 Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;
6 ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;
7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"
10 Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.
11 Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat niskoitteluunsa niinkuin Koora!
12 He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita, syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä,
13 rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.
14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: "Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä
15 tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet".
16 He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.
17 Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,
18 sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan".
19 Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.
20 Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
21 ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.
22 Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten;
23 toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.
24 Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen,
25 hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.
-----
- Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
- Juuda varoittaa seurakuntaan tulleista jumalattomistaja pöyhkeistä irstailijoista ja mässäilijöistä, jotka häpäisivät Herran ehtoollista (rakkausateria).
- 17 Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,
18 sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan".
19 Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.
*
PSALMI 139
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
*
Tämä ketju kuolee ja saakin kuolla Raamatunlause koteloihin. Kerro aloittaja omin sanoin asiasi ja mielipiteesi. Muuten tämä on täysin hedelmätöntä.
Jumalan sana on itsessään eläväksitekevä. Se on siemen, joka kylvetään peltoon, se on lantti, joka asetetaan rahanvaihtajien pöytään. Paljon menee hukkaan, eivätkä monetkaan siitä välitä. Mutta jossain on joku, joka kaipaa lohdutusta ja tietoa, jonka sydämen Jumalan sana aukaisee hengelliselle uudestisyntymälle ja toivolle.
Ketä ei asia kiinnosta, voi antaa ketjun mennä ohi. Kaikilla lukijoilla ei ole omaa Raamattua, eivätkä he välttämättä lähde tutkimaan linkkejä. Täällä on kuitenkin myös uskovaisia, jotka voivat ottaa kantaa sanaan, sekä tuoda esiin omia raamatunkohtiaan.
Seuraava teksti on pitkä, mutta silti monin tavoin puhutteleva, jossain mielessä jopa koominenkin. Raamattu ei ole mitään synkeää tekstiä, vaan elävää ja Raamatussa on paljon hauskojakin kertomuksia. Kun alkaa nähdä kertomuksen syvyyksiin, voi lukijalla alkaa vedet valua silmistä, ei itkusta, vaan naurusta! Voi käydä niinkin, kuten itselleni, että lukija ei maltakaan lopettaa tähän, vaan alkaakin jännittyneenä kahlata läpi molempia Samuelinkirjoja! Nämä seuraavat tapahtumat sijoittuvat noin 3000 vuoden taakse ja ovat todellakin tosia.
KR 33/38: DAAVID ja GOLJAT (ennakoiva ja profeetallinen tapahtuma Kristuksesta ja Hänen tulevasta voitostaan Saa tanaa vastaan:)
1.Samuelin kirja 17:
1 Mutta filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaan, ja he kokoontuivat lähelle Sookoa, joka on Juudassa. Ja he leiriytyivät Sookon ja Asekan välille, Efes-Dammimiin.
2 Saul ja Israelin miehet olivat myös kokoontuneet ja leiriytyneet Tammilaaksoon; ja he asettuivat sotarintaan filistealaisia vastaan.
3 Filistealaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja israelilaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja laakso oli heidän välillänsä.
4 Niin filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.
5 Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä, oli vaskea.
6 Ja hänellä oli säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.
7 Hänen peitsensä varsi oli niinkuin kangastukki, ja hänen peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa. Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.
8 Hän astui esiin ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: "Miksi te lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.
9 Jos hän kykenee taistelemaan minua vastaan ja surmaa minut, niin me olemme teidän palvelijanne; mutta jos minä voitan ja surmaan hänet, niin te olette meidän palvelijamme ja palvelette meitä."
10 Ja filistealainen sanoi vielä: "Minä olen tänä päivänä häväissyt Israelin taistelurivit. Antakaa tänne mies, niin me taistelemme keskenämme."
11 Kun Saul ja koko Israel kuuli nämä filistealaisen puheet, valtasi heidät kauhu, ja he pelkäsivät suuresti.
12 Mutta Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan Beetlehemistä, jonka nimi oli Iisai, ja tällä oli kahdeksan poikaa; hän oli Saulin aikana jo vanha, iäkäs mies.
13 Ja Iisain kolme vanhinta poikaa oli seurannut Saulia sotaan; ja näiden hänen kolmen sotaan lähteneen poikansa nimet olivat: esikoisen Eliab, toisen Abinadab ja kolmannen Samma.
14 Daavid oli nuorin. Ja nuo kolme vanhinta olivat seuranneet Saulia.
15 Mutta Daavid lähti tuontuostakin Saulin luota Beetlehemiin kaitsemaan isänsä lampaita.
16 Ja filistealainen astui esiin haastaen taisteluun joka aamu ja ilta, neljänäkymmenenä päivänä.
17 Ja Iisai sanoi pojallensa Daavidille: "Ota veljillesi eefa-mitta näitä paahdettuja jyviä ja nämä kymmenen leipää, ja vie ne kiiruusti leiriin veljillesi.
18 Ja vie nämä kymmenen juustoa tuhannenpäämiehelle. Tiedustele veljiesi vointia ja hanki varmuus, että lähetys on heille saapunut.
19 Saul ja he ynnä kaikki Israelin miehet ovat Tammilaaksossa sotimassa filistealaisia vastaan."
20 Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat vartijan haltuun, otti kantamuksensa ja lähti matkalle, niinkuin Iisai oli häntä käskenyt. Kun hän tuli leiriin, lähti sotaväki taistelurintaan ja nosti sotahuudon.
21 Ja Israel ja filistealaiset asettuivat sotarintaan toisiansa vastaan.
22 Niin Daavid heitti tavarat selästänsä kuormaston vartijalle ja riensi sotarintaan; ja sinne tultuaan hän tervehti veljiänsä.
23 Kun hän puhutteli heitä, niin katso, kaksintaistelija, Goljat niminen filistealainen, kotoisin Gatista, tuli filistealaisten taisteluriveistä ja puhui niinkuin ennenkin; ja Daavid kuuli sen.
24 Ja kun israelilaiset näkivät tuon miehen, pakenivat he häntä kaikki ja pelkäsivät suuresti.
25 Ja Israelin miehet sanoivat: "Katsokaa miestä, joka tuolla tulee! Hän tulee häpäisemään Israelia. Mutta sen miehen, joka surmaa hänet, kuningas tekee hyvin rikkaaksi ja antaa hänelle tyttärensä ja tekee hänen isänsä perheen veroista vapaaksi Israelissa."
26 Niin Daavid sanoi miehille, jotka seisoivat siinä hänen kanssaan: "Mitä saa se mies, joka surmaa tuon filistealaisen ja poistaa häväistyksen Israelista? Sillä mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?"
27 Väki sanoi hänelle saman, minkä ennenkin: sen ja sen saa se mies, joka surmaa hänet.
*
1.Sam.17:
28 Mutta kun hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen puhuvan miesten kanssa, vihastui Eliab Daavidiin ja sanoi: "Miksi sinä olet tullut tänne, ja kenelle olet jättänyt sen pienen lammaslauman siellä erämaassa? Minä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi; sinä olet tullut tänne katsomaan sotaa."
29 Daavid vastasi: "Mitä minä sitten olen tehnyt? Saaneehan tuon verran kysyä."
30 Ja hän kääntyi hänen luotansa toisen puoleen ja kysyi niinkuin ennenkin; ja väki vastasi hänelle samoin kuin äsken.
31 Mutta tuli tunnetuksi, mitä Daavid oli puhunut; ja se kerrottiin Saulille, ja tämä noudatti hänet luoksensa.
32 Ja Daavid sanoi Saulille: "Älköön kenenkään mieli masentuko hänen tähtensä. Palvelijasi käy taistelemaan tuota filistealaista vastaan."
33 Saul sanoi Daavidille: "Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka".
34 Mutta Daavid sanoi Saulille: "Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,
35 niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen.
36 Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niinkuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä."
37 Ja Daavid sanoi: "Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä". Silloin Saul sanoi Daavidille: "Mene; Herra olkoon sinun kanssasi".
38 Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä.
39 Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: "En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut". Ja Daavid riisui ne päältänsä.
40 Ja hän otti sauvansa käteensä, valitsi purosta viisi sileätä kiveä, pani ne paimenlaukkuun, joka hänellä oli linkokivisäiliönä, otti lingon käteensä ja meni filistealaista vastaan.
41 Ja filistealainen tuli yhä lähemmäksi Daavidia, ja kilvenkantaja kulki hänen edellänsä.
42 Kun filistealainen katsahti ja näki Daavidin, halveksi hän häntä; sillä hän oli vielä nuorukainen, verevä ja kaunis näöltään.
43 Niin filistealainen sanoi Daavidille: "Olenko minä koira, kun tulet sauva kädessä minua vastaan?" Ja filistealainen kiroili Daavidia vannoen jumaliensa kautta.
44 Sitten filistealainen sanoi Daavidille: "Tule tänne minun luokseni, niin minä annan sinun lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille".
45 Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: "Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt.
46 Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini, ja minä surmaan sinut, katkaisen sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänä päivänä taivaan linnuille ja metsän pedoille; ja kaikki maat tulevat tietämään, että Israelilla on Jumala.
47 Ja koko tämä suuri joukko tulee tietämään, ettei Herra anna voittoa miekan eikä keihään voimalla; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme."
48 Kun filistealainen lähti tulemaan ja lähestyi Daavidia, niin Daavid juoksi nopeasti sotarintaan filistealaista vastaan.
49 Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.
50 Niin sai Daavid voiton filistealaisesta lingolla ja kivellä ja löi filistealaisen kuoliaaksi, eikä Daavidilla ollut miekkaa kädessään.
51 Sitten Daavid juoksi ja asettui filistealaisen ääreen, tarttui hänen miekkaansa, veti sen tupesta ja tappoi hänet ja löi sillä häneltä pään poikki. Kun filistealaiset näkivät, että heidän sankarinsa oli kuollut, pakenivat he.
52 Mutta Israelin ja Juudan miehet nousivat, nostivat sotahuudon ja ajoivat filistealaisia takaa laakson suulle ja Ekronin porteille saakka; ja filistealaisia kaatui surmattuina Saaraimin tiellä, aina Gatiin ja Ekroniin saakka.
53 Sitten israelilaiset palasivat ajamasta filistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.
54 Ja Daavid otti filistealaisen pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta hänen aseensa hän asetti majaansa.
55 Kun Saul näki Daavidin menevän filistealaista vastaan, kysyi hän sotapäälliköltään Abnerilta: "Kenen poika tuo nuorukainen on, Abner?" Abner vastasi: "Niin totta kuin sinä, kuningas, elät, minä en sitä tiedä".
56 Niin kuningas sanoi: "Kysele sitten, kenen poika tuo nuori mies on".
57 Ja kun Daavid palasi takaisin surmattuaan filistealaisen, otti Abner hänet ja vei hänet Saulin eteen, ja hänellä oli kädessään filistealaisen pää.
58 Niin Saul kysyi häneltä: "Kenen poika sinä olet, nuorukainen?" Daavid vastasi: "Palvelijasi beetlehemiläisen Iisain poika".
*