Radion uutisissa kerrottiin, että Oriveden Siikajärven cesium-pitoisuus on taas yllättäen kasvanut ja että STUK tutkii asiaa.
Sama havaintohan tehtiin viime vuoden alkupuolella.
Uutisissa sanottiin kyllä jännästi: arvot kohonneet 4000 cesium-yksikköön, kun myyntiraja 600 cesiumyksikköä.
noin minä sen kyllä kuulin. 5 minuuttia sitten.
Sama havaintohan tehtiin viime vuoden alkupuolella.
Uutisissa sanottiin kyllä jännästi: arvot kohonneet 4000 cesium-yksikköön, kun myyntiraja 600 cesiumyksikköä.
noin minä sen kyllä kuulin. 5 minuuttia sitten.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olet luultavasti taas ymmärtänyt / tulkinnut / kuullut väärin. Tai vaihtoehtoisesti olet jälleen kerran antanut liikaa valtaa vilkaalle mielikuvituksellesi.
Kuuntelin uutiset uudelleen klo 9.00.
Aivan samat sanat. Tarkennuksena: Oriveden Siikajärven kalojen cesiumpitoisuus YLITTÄÄ 4000 cesium-yksikköä.
Saa nähdä, kuuleeko tuollaisesta yksiköstä jatkossakin jotain. Tutumpi kuin 'cesium-yksikkö' on Bq/kg.
Kuuntelin uutiset uudelleen klo 10.00.
Luonnontieteitten tuntemus ei ole välttämäti korkealla tasolla toimittajien keskuudessa, kesälomittajista puhumattakaan. Tätä voivat jotkut pelko/rajatieteilijät käyttää myös hyväkseen.
Ehkäpä radio suomen vastaava toimittaja sitten on kesälomalla. mainittu 'cesium-yksikkö' on tullut jo ainakin 6 kertaa tänään. stukin nimikin on mainittu niin monta kertaa, että viimeistään se olisi älähtänyt ihan virheellisestä uutisesta.
"Tätä voivat jotkut pelko/rajatieteilijät käyttää myös hyväkseen."
Kaikilla keinoillahan voidaan myös vähätellä ja jopa asettaa epäilyksen alaiseksi kiusallisia uutisia 18 vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden vaikutuksista. Tuo on varsinaista pelkotiedettä: pelätään kohdata tosiasia.
Joten katellaan vaan rauhassa, ilman paniikkia.
Mitä mitataan Cesium yksiköillä? Kuinka se määritellään? En ole koskaan aikaisemmin edes kuullut ko. mitta yksiköstä. Että se siitä "uutisen" luotettavuudesta.
Niin unohdin mainita, että yleisesti hyväksytty säteilyn mittayksikkö on tietenkin Sievert(Sv). Ja olisikin kiinnostavaa tietää montako Sievertiä on yksi Cesium? Ehkäpä Vastaaja voisi selvittää asian minulle, kun hän vaikuttaisi tuntevan ko. mittayksikön?
"
Asiantuntemuksesi häikäisee
Kirjoittanut: Vastaaja, 6.7.2004 klo 10.27
Kuuntelin uutiset uudelleen klo 9.00.
Aivan samat sanat. Tarkennuksena: Oriveden Siikajärven kalojen cesiumpitoisuus YLITTÄÄ 4000 cesium-yksikköä.
Saa nähdä, kuuleeko tuollaisesta yksiköstä jatkossakin jotain. Tutumpi kuin 'cesium-yksikkö' on Bq/kg.
"
Myös sanottiin cesium-yksikkö tai cesium-pitoisuus. Jälkimmäinen olisi hivenen parempi muttei kuitenkaan oikein.
Ehkä 1 Cesium-yksikkö voisi olla 1 Bq/kg cesium-137:aa ?
200-300'000 cesium-yksikön nauttiminen vastaisi ehkä Suomalaisen Tsernobylannosta 2 milliSieverttiä eli
viikon-parin tupakanpolttoa syöpäriskiltään.
(perustuu osaksi akateemikko Jorma K Miettisen haastatteluun ja ulkomuistiini).
tiedoski sinulle, oi tupakoinnin arkkivihollinen: lopetin juuri tupakan polton.
epäilemättä luotat sitkeyteeni, johon pitävä päätös perustuu :P
"Ehkä 1 Cesium-yksikkö voisi olla 1 Bq/kg cesium-137:aa ?"
Tuota minäkin yritin hahmottaa, mutta en onnistunut noin hyvin sitä kertomaan. Myyntiraja on ainakin se 600 Bq/kg.
Sairasta keksiä lisää yksiköitä, kun entisissäkin on omituisuuksia. Lähinnä sievertin tuplamerkitys kiusaa mua.
Mistähän Cesium -isotoopista on kysymys? Meinaa, kun Cesium on alkalimetalli, jonka yleisin muoto on Cs-133, joka on vakaa nuklidi. Eli suomeksi sanottuna, se ei ole radioaktiivinen.
Tällöin Cesium -yksikkö voisi olla sekunti, koska:
"SEKUNTI (s)
on cesium-133 -atomin perustilan kahden hyperhienon energiatason välisen transition aiheuttaman sähkömagneettisen säteilyn 9 192 631 770 jaksonaikaa."
Kun puhutaan Cesium-137 -pitoisuuksista (radioaktiivinen isotooppi, beettasäteilijä), niin oikea yksikkö on becquerelia kilossa (Bq/kg). Radiologiselta kannalta Cesium -yksikköä ei ole olemassa (paitsi rakennuksena).
Sinänsä koko Oriveden uutisointi on turhaa (ilmeisesti heikko uutispäivä), koska tuo menee joidenkin järvikalojen radioaktiivisuuden vaihteluväliin Suomessa. Otetaan muutama esimerkki:
ahven 12-7800 Bq/kg
hauki 12-10000 Bq/kg
Asia olisi tietenkin eri, jos kyseessä oleva kala olisi sellainen, jonka vaihteluväliin arvo ei menisi. Sitähän me ei tiedetä, koska Yle ei sitä kertonut.
Josko taas pelotellaan Vastaajaa...
Oletko mitauttanut juomavetesi radioaktiivisuuden? Porakaivoissa mitatuista näytteistä suurin antoi 77 500 Bq/l arvoja.
Oishan tuossa ollu paljonkin jutun tynkää, mutta loppu oli sen verran heikko esitys, että lykätään juttua jonkin aikaa.
Sillä aikaa voi jokainen niin haluava miettiä juttusi motiiveja ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Hyvänä vertailuna voi käyttää mr. katin (joka varmasti on monesta asiasta samaa mieltä kanssasi) kahta kirjoitusta tässä samassa keskustelussa.
"Porakaivoissa mitatuista näytteistä suurin antoi 77 500 Bq/l arvoja."
Minnekäs, rakkaat ydinvoiman kannattajat, esimerkiksi Tshernobylissä vapautunut säteily, vähän samalla lailla kuin muukin maan pinnalle päätynyt törky, kerääntyy tehokkaasti - eikös juuri pohjaveteen?
Lyönpäs viikkorahani vetoa, että keksitte tällekin säteilylle tuhat ja yksi todennäköisempää alkuperää!
Suurin osa Suomen porakaivojen säteilyn lähteistä on radiumia, jota on Suomen kallioperässä luonnostaan samoin kuin luonnon uraania. Ei tarvitse keksiä sen kummempaa selitystä asialle.
Pintaveden suodattuminen porakaivoilla saatavaan syvään pohjaveteen kestää pidempään kuin mitä Tshernobylin onnettomuudesta on kulunut. Näin ollen, perustuen sille että aineet eivät tiettävästi voi noin vain ilmaantua esteiden läpi toiseen paikkaan, mistä tahansa aktiivisuus onkaan peräisin, ei ainakaan Tshernobylistä.
Oikean syyn tiedetään olevan syviin vesiin Suomelle tyypillisestä graniittikivestä kertyvissä uraanin hajoamistuotteissa. Aktiivisuuden alkuperä on siis täysin luonnollinen. Porakaivoveden aktiivisuusarvot olivat olennaisesti samanlaisia esimerkiksi 70-luvulla (tai sen puoleen vaikka neoliittikaudella).
Voi Taivas sinua, rakas Vastaaja! Ei noin helppoon pitäisi mennä, kaiken kokemamme jälkeen. Johan olisi ajat sitten noussut suuri haloo, jos porakaivovesissämme olisi kesiumia.
Toisalta, se on varsin lyhytikäinen aine. Paljon pienempi ongelma kuin uraani, jota porakaivovesissä valitettavasti on.
Siinä on kansikuvassa se mitä haluat tietää:
- sade
- eroosio, pintavaluma
- pohjavesi, järvi
- joki
- itämeri, valtameri
siinä säteilevän aineen tie. loppusijoitustilasta vapautuminen tapahtuu suoraan pohjaveteen/järveen/jokeen.
Enpä muista missä oisin noin sanonu.
Mutta eipä mitään. hyvä jos pidät mua hereillä.
Ei järven aktiivisuus ole mihinkään noussut. Minä kyllä vaihtaisin Kymijoen dioksinit ym. myrkyt mieluusti tuon Siikajärven kesiumiin.
Niinpä tietenki - kalojen pitoisuudesta oli puhe. Toiseen viestiin tuli jo korjauskin:
"Tarkennuksena: Oriveden Siikajärven kalojen cesiumpitoisuus YLITTÄÄ 4000 cesium-yksikköä."
On täällä yx jos toinenki asiantuntijaksi esittäytyvä yrittänyt miettiä syytä cesium-pitoisuuksien kohoamiseen. saa nähdä mitä stuk löytää.
"Minä kyllä vaihtaisin Kymijoen dioksinit ym. myrkyt mieluusti tuon Siikajärven kesiumiin."
miten tuo dioksini- ym. näkyy sulla käytännössä?
Ei se tänä kesänä taida näkyä mitenkään. Uimaan kun en viitsi näillä säillä mennä, enkä ehdi kalastamaan.
Uidessa ei pidä koskettaa pohjaa. Siellä olevat myrkyt menevät ihon läpi ja ovat syöpävaarallisia.
Kaloja ei pitäisi paljoa syödä. Vähän viikossa.
Kyllä kaikille yhden ja saman syyllisen löytää: pyhä ikuinen talouskasvu.
Nykyään vesistöjä puhdistetaan. Vuosikymmenien työ, mutta kannattavaa. Jos vain huolehditaan, ettei uusia sottaajia tule.
Maamme puujalkojen ylläpidon seurausta. Vesistöt pilattiin surutta.
Ennen vuotta 1986 vesistöissä esiintyneet 137Cs, 90Sr ja 3H olivat peräisin
ilmakehässä suoritetuista ydinasekokeista ja kevään 1986 jälkeen Tshernobylin
onnettomuutta seuranneesta laskeumasta, josta eniten tuli 137Cs:ää. Ennen
onnettomuutta pintavesien 90Sr-pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin
137Cs-pitoisuudet. Epätasaisesti jakautunut Tshernobyl-laskeuma nosti pintavesien
137Cs-pitoisuuksia enimmillään lähes tuhatkertaisiksi.
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/a_sarja/fi_FI/stuk-a241/_files/82955596325519457/default/stuk-a241.pdf
Aikamoista valkopesua ja BS:ää tässäkin ketjussa.
Ypäristökeskuksen tutkimuksissa 2008 todettiin vielä yli 6000Bq/kilo joissakin Päijäthämeen ahvenissa. Kesium rikastuu ravintoketjuissa ja pysyy pitkään. Ei mitään uutta.
Stukilla on ollut lähinnä tiedottamisongelma tässä asiassa. Se kun ei ole halunnut kertoa, että sisäjärviemmme kalat ovat vieläkin syömä- ja myyntikelvottomia. Tämä taas on johtanut siihen, että myyntikieltorajoja on ylitetty sienissä ja kaloissa, ehkä myös metsämarjoissa ja poronlihassa.
Ydinkatastarofi on aina kymmenien tai satojen vuosien juttu. Se pystyy pahimillaan autioittamaan kokonaisen valtion. Meillä yritetään lakaista Tserno maton alle, jotta voitaisiin taas puhtaalta pöydältä aloittaa ydinvoiman uusi tuleminen ja upea renesanssi. Mattoon jää tosin paha kupru: Stuk esittää hämmästynyttä - tekee näennäisiä tutkimuksia joilla yriteään vaientaa asia ja samalla hypitään maton maton kuprun päällä, jotta se saataisiin se tasaiseksi.
Ei mitään uutta taivaan alla.
Safalle vähän taulukkotietoa:
(Lähde Stuk)
TAULUKKO 5.2 Niiden henkilöiden arvioidut lukumäärät, jotka käyttivät vuonna 2001 radonpitoisuudeltaan
100, 300, 1 000 ja 3 000 Bq/l ylittävää talousvettä.
Talousveden Käyttäjien 100 Bq/l 300 Bq/l 1 000 Bq/l 3 000 Bq/l
alkuperä lkm yhteensä ylittävät ylittävät ylittävät ylittävät
Porakaivot 200 000 120 000 60 000 20 000 6 000
Rengaskaivot 500 000 60 000 1 0 000 20 0
Verkostovesi 500 000 200 000 2001) 01) 01)
Yhteensä 5 200 000 400 000 70 000 20 000 6 000
Löysitpä vanhan jutun, mutta muistan tämän. Lopputulema taisi olla, että cesium-piotoisuus oli yllättäen kasvanut 10%, ja STUK selitti, ettei sillä ole mitäään merkitystä jonkun muun rinnalla (niinkuin kaikki ydinvoiman kannattajat aina selittää). Jonnekin tänne siitäkin kirjoitin, että johan on kumma juttu: montako vuotta cesium-pitoisuus ja sen kautta altistuminen säteilylle saa kasvaa 10%, että on jotain merkitysä? On se juttu varmaan täällä, en jaksa etsiä sitä.
Pintaveden Cs-pitoisuus tottakai laskee, kun Cs painuu pohjasedimenttiin. Onko siellä sitten tapahtunut jotain, vaikka kasvillisuuden muutosta, joka on saanut aikaan sen, että Cs siirtyy kaloihin, en tiedä.
STUKissa on rautaista ydintekniikan ja säteilyn tietotaitoa. Viime vuosina kuitenkin luottamukseni siihen, että STUK toimisi säteilySUOJELIJANA, on alkanut rapissa. STUK näyttää, hiukan liioitellen sanoen, muuttuneen atomivoiman lobbariksi. Pelottaa.