Ahvenanmaalla peruskoulussa ei ole pakkosuomea, vaan englannin jälkeen toinen vieras kieli voidaan valita vapaasti (vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska) tai jättää valitsematta tai valita ja keskeyttää. Lähes kolmannes ahvenanmaalaisista yhdeksäsluokkalaisista ei lue toista vierasta kieltä.
Ahvenanmaan lukiossa on englannin lisäksi luettava yhtä vierasta kieltä, vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska ja espanja (ilmeisesti tarjolla nyt myös venäjä). Aiemmin suomi oli pakollinen, mutta se poistettiin n. 2007.
Kun Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen tuolloin kritisoi hanketta pakollisen suomen poistamiseksi, Ahvenanmaan maakuntahallituksen tuolloinen opetusvastaava Camilla Gunnell sanoi, ettei usko, että vapaaehtoisuus heikentäisi ahvenanmaalaisnuorten kiinnostusta suomenkieltä kohtaan. Camilla Gunnell korosti että Ahvenmaa tarvitsee myös ranskan ja saksan ja espanjan osaajia.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... kel=819923
Siis vaikka ruotsinkieliset eivät mannermaalla hyväksy sitä, että pakkoruotsi olisi kenellekään raskasta tai pois mistään muusta, Ahvenanmaalla pakkosuomi oli poissa muista kieliopinnoista ja siksi se poistettiin. Ja siellä kuitenkin puhuttiin äidinkielenä ruotsia, kieltä, joka on portti muihin indoeurooppalaisiin kieliin.
Ahvenanmaalla on nyt varsin hyvä kieltenopetuksen malli, kävisi sellaisenaan suomalaisiin kouluihin. Tosin tämä Camilla Gunnell on nyt jäsenenä Kataisen kansalliskielistrategiatyöryhmässä, jonka tehtävänä on suomenkielisten pakollisen ruotsin tiukentaminen. Lausuneeko hän samoja vapauden ajatuksia nyt suomalaisten kieliopinnoista? Epäilen.
Olisiko aika nostaa näitä ristiriitaisuuksia esiin. Tietänevätkö meillä edes poliitikot tästä kuviosta?
Ahvenanmaan lukiossa on englannin lisäksi luettava yhtä vierasta kieltä, vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska ja espanja (ilmeisesti tarjolla nyt myös venäjä). Aiemmin suomi oli pakollinen, mutta se poistettiin n. 2007.
Kun Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen tuolloin kritisoi hanketta pakollisen suomen poistamiseksi, Ahvenanmaan maakuntahallituksen tuolloinen opetusvastaava Camilla Gunnell sanoi, ettei usko, että vapaaehtoisuus heikentäisi ahvenanmaalaisnuorten kiinnostusta suomenkieltä kohtaan. Camilla Gunnell korosti että Ahvenmaa tarvitsee myös ranskan ja saksan ja espanjan osaajia.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... kel=819923
Siis vaikka ruotsinkieliset eivät mannermaalla hyväksy sitä, että pakkoruotsi olisi kenellekään raskasta tai pois mistään muusta, Ahvenanmaalla pakkosuomi oli poissa muista kieliopinnoista ja siksi se poistettiin. Ja siellä kuitenkin puhuttiin äidinkielenä ruotsia, kieltä, joka on portti muihin indoeurooppalaisiin kieliin.
Ahvenanmaalla on nyt varsin hyvä kieltenopetuksen malli, kävisi sellaisenaan suomalaisiin kouluihin. Tosin tämä Camilla Gunnell on nyt jäsenenä Kataisen kansalliskielistrategiatyöryhmässä, jonka tehtävänä on suomenkielisten pakollisen ruotsin tiukentaminen. Lausuneeko hän samoja vapauden ajatuksia nyt suomalaisten kieliopinnoista? Epäilen.
Olisiko aika nostaa näitä ristiriitaisuuksia esiin. Tietänevätkö meillä edes poliitikot tästä kuviosta?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ei muuta kuin suomalainen kyykkyyn, turaania koskevat eri lait.
turaania ?
Miksi Suomessa on täysin eri kielipolitiikka, kuin Ruotsissa ja Ahvenanmaalla?
Jokaisessa on kuitenkin samat kielt pääkielenä ja suurimpana vähemmistökielenä. Lisäksi pitkä yhteinen historia.
Miksi suomenkieliset päättäjät sallivat omaa kansaansa sortavan kielipolitiikan?
Ingen här på Åland vill läsa den fula och helt onödiga TVÅNGSFINSKAN !!
När vi ska storhandla så åker vi alltid till Stockholm, maten är dessutom mycket billigare i Sverige så vem fan vill handla på fastlandet i Finland !!
No sittenhän teillä on ihan hyvin, olkaa hyvä vaan. Nyt puhutaankin suomalaisten oikeuksista täällä mannermaalla. Me haluamme lapsillemme samanlaisen kielivapauden, mikä on Ahvenanmaan kouluissa. Onnittelemme teitä ja otamme mallia.
Olen samaa mieltä ja lisäisin vielä:
1. Ruotsi on epälooginen kieli, poikkeukset tekevät kielen vaikeaksi oppia.
Ääntämys ei ole linjassa kirjoitusasun kanssa
'Allergi' lausutaan kuta kuinkin [allergii], mutta
'energi' lausutaan poikkeuksellisesti [enershii]
nimi Älvsjö (jokijärvi) lausutaan [eychöö]
'göra' lausutaan [jööra] 'Ö' kahdentuu 'öö'ksi
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas tekee kirjoittamisen/lukemisen vaikeaksi koska kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä. Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka on aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea hampaattoman suhahdus. Täysin tyypillistä ruotsinkielelle.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali!
2. Ruotsin kieli on köyhä kieli koska siinä ei ole edes sanoja kaikille ilmaisuille omaa sanaa. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun koska merkitys muuttuu sanayhdistelmässä täysin.
'se' = nähdä, katsoa
'upp' = ylös, ylhäällä, mutta 'se upp' = varoa.
Vaikka merkityksen olettaisi olevan 'katso ylös'.
'in' = sisään, sisällä
'ställä' = asettaa, mutta 'inställä' = lopettaa, keskeyttää
hålla på = olla tekemässä
ingripa = ryhtyä
angripa = hyökätä
begripa=käsittää ymmärtää
Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, upp-ställä, på-hitta. Näitä epäloogisia sanayhdistelmiä on satoja. Kuinka niiden merkityksen voi löytää sanakirjasta? Kun katsot sanakirjasta molempien sanojen merkityksen ei se vastaa niiden yhteistä merkitystä.
3. Ruotsin kieli on rumaa koska siinä on paljon konsonantteja peräkkäin.
Se siitä ruotsin kielen kauneudesta. Eychöö (Älvsjö)
4. Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
5. Ruotsi on ei ole yleissivistävää, se on impivaaralaisuutta
Ruotsin opiskelu toimii yleissivistystä vastaan. Se haittaa monen tärkeämmän ja sivistävämmän kielen opiskelun. Ruotsin kieli on este mm. saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksaa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksaa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita, aikaavieviä ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Valimistumista hidastavat vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
6. Ei ole kielitaitoa osata suomen ruotsia, suomen ruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomen ruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! Konsonananttijonot ovat aina niin rumia ja ihmiselle vaikea ääntää.
caRL ja biLDT !!?? Hohoijaaa.....
Älä vaan kokeille sitä ranskaa. Voisit pahoittaa mieltäsi.
Onnittelut kielioloistanne. Juuri samat oikeudet pyritään saamaan manner-Suomeen suomen kielelle.
Justhan puhuttiin ahvenanmaasta.
Ei vaan puhuttiin kaksoistandardista. Ahvenanmaalainen poliitikko vaati (ja sai - hyvä niin!) pakkosuomen poistettavaksi Ahvenanmaalta v. 2007. Nyt on vaatimassa lisää pakkoruotsia mannersuomen suomenkielisille. Sitä kutsutaan kaksoistandardiksi.
Kielipolitiikka on meillä pohjaton salailun, lehmänkauppojen ja liturgioitten voimannäyte.
On aivan luontevaa, että Ahvenanmaalla on sanottu avoimesti, että pakkosuomi syö saarelaisten kielitaidon. No varmaan. Mutta kun mannermaalla sanotaan samaa, nousee pakkoruotsittajien kuoro, joka huutaa lujaa, ettei sellainen ole mahdollista, kyllä jokainen oppii kolme kieltä!
Ainoastaan sisuradio näyttää nostaneen Ahvenanmaan pakkosuomen lopettamisen otsikoihin. Muualla Suomessa asia vaiettiin. Miksi - koska se olisi näyttänyt, miten tyhjää retoriikkaa pakkoruotsin kannattamiseen käytetään ja miten oikeassa pakon purkajat ovat.
Tämä lohduton valehteleminen, salaaminen, liturgioiminen ja lopulta suomalaisten haukkuminen tekevät kielipolitiikasta niin kipeän asian. Ikään kuin suomenkielisillä ei saisi koskaan olla oikeutta pohtia asioita lastensa kannalta ja heidän hyväänsä ajatellen vaan aina pitää olla valmis uhrautumaan, koska meillä neljän prosentin vähemmistö kokee olevansa puolet kansakuntaa.
Ruotsissa ei kielenä eikä maana ole mitään vikaa ja suomenruotsalaisuushan on oma kulttuurinsa - mutta valehtelu, manipulointi ja hyväksikäyttö eivät voi olla suomenruotsalaisuuden puolustamisen työkaluja.
Hyvin sanottu.
Ongelma on, että suomen kieli säilyi suomalaisten identiteetikielenä läpi historian myrskyt. Jos 1800-luvulla olisimme jääneet Ruotsin vallan alle, niin huudella saisi, että, joku vastaisi vastarannalla suomeksi.
Tämähän osoittaa että harva lukisi toista vierasta kieltä jos yksi pakollinen poistettaisiin. Se siitä että pakkoruotsin poistaminen edesauttais muitten kielien opiskelua. Oliks vielä jotain?
Anteeksi, mutta onko sinulla rantaruotsalainen vaikea ymmärtää lukemaasi? Tässähän Ahvenanmaan lukioista ei ole poistettu toista vierasta kieltä vaan vapautettu oppilaat valitsemaan, onko tuo toinen kieli suomi, ranska, saksa, espanja vai venäjä.
Aika heikkoa on kielitarjonta, jos kaikilla on pakkoenglanti. Suomessa myös A-kielen saa usein valita, ja moni lukee kolmea vierasta kieltä lukiossa, osa enempääkin.
Onko tämä pakkoruotsi tilanne parempi?
Siis Ahvenanmaalla luovuttiin pakkosuomesta samoin perustein, joilla me yritääme päästä eroon pakkoruotsista. Eliittimme mielestä Ahvenanmaalla toimittiin oikein ja järkevästi, kun taas vastaava ratkaisu suomalaisten kohdalla yritetään estää viimeiseen asti. Mitä tästä voi päätellä?
Tästä voi tehdä sen päätelmän, että Ahvenanmaa on päämaataan itsenäisempi !
Uskomatonta, mutta totta....
Ahvenanmaalla tuntuu olevan jonkinlainen veto-oikeus siihen miten Manner-Suomessa halutaan elää.
Ahvenanmaalla on Ålands Framtiden voimissaan, se on avoimen rasistinen järjestö, ja jonka suurin tavoite on hävittää kaikki kytkennät, mikä liittyy suomen kieleen ja Suomeen. Sen tavoitteena on saada Ahvenanmaa itsenäiseksi, tai osaksi Ruotsia. Myös Ålandstidningenin Niklas Lampi, suomenkielisestä sukunimestään huolimatta, on pääkirjoituksiensa vuoksi luettava Suomen vihaajiin.
Hänelle on Suomi myrkkyä, tässä taannoin hän kimpaantui siitä, että vieläkö Suomen presidentillä voi olla veto-oikeus heidän itsehallintoparlamentin ajamien lakien suhteen.
No vuokrataan/myyää ahvenanmaa ruotsille. Suomi saa rahaa ja ei tartte täällä enää kitistä.
Ahvenanmaan ratkaisu.
Mielestäni meidän pitää tarjota Ahvenanmaalle maksullista itsenäisyyttä. Heille tarjotaan itsenäisyyttä jos he ensin maksavat kaikki tukiaiset takaisin 30 - 50 viime vuoden ajalta. Tällöin heillä on mahdollisuuus saada kauan kaipaama itsenäisyys. Taasen jos ei heillä ole kiinnostusta maksaa omasta itsenäisyydestään edes saatuja tukiaisia takaisin, niin silloin heidän on syytä lopettaa itsenäisyydestä kitiseminen.
Jos ei rahaa löytyisi niin niin turvat olisivat kyllä kiinni. Ruotsi voisi sitten tulla hätiin ja lunastaa Ahvenamaan pois Suomen niskoilta - ja hyvä niin.
Ei me voida myydä Ahvenanmaata mutta voimme antaa houkuttelevan täyn joka ei todennäköisesti toteudu. Näin me säilytämme Ahvenanmaan itsellämme mutta saamme suut tukittua. :)
Ahvenanmaa ei tule koskaan olemaan "meidän", siis suomenkielisten suomalaisten kotimaata. Se voi hyvin olla autonominen osa Suomea, mutta yhtä hyvin siitä voi tulla Ruotsin maakunta tai vaikka itsenäinen.
Tärkeintä on, että suomalaiset saavat omassa maassaan oikeuden elää yhtä vapaasti kuin ahvenanmaalaiset elävät omalla saarellaan.
Äänestäkää "Pakkoruotsi on poistettava" -lakialoitteen puolesta osoitteessa http://www.avoinministerio.fi/ideat/pakkoruotsi-on-poistettava . Ehkä ei tarvitse odottaa keinotekoisen kaksikielisyyden lopettamista seuraavaan sukupolveen asti. Ja pakkosuomi on otettava myös pois tasa-arvon nimissä :) eihän Ahvenanmaalaistenkaan tarvitse lukea pakkosuomea, kun eivät sitä tarvitse. Ihmiset opiskelkoon niitä kieliä, joilla pärjäävät elämänsä parhaiten läpi. Vapaa kielivalinta kaikille. Www.pakkoruotsi.net ja www.vapaakielivalinta.fi ja http://www.modeemi.fi/~no/pakkoruotsi.html .
Älkää moittiko ruosinkieltä kauniskielihän se on.
Saari saari heinäsaari= Öö höö öö.
Ketju on kuusi vuotta vanha, mutta sanoma selkeä: suomenruotsalaiset uskovat kielivapauteen ahvenanmaalla, kun enemmistön äidinkieli on ruotsi eikä suomi!
"Kun Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen tuolloin kritisoi hanketta pakollisen suomen poistamiseksi, Ahvenanmaan maakuntahallituksen tuolloinen opetusvastaava Camilla Gunnell sanoi, ettei usko, että vapaaehtoisuus heikentäisi ahvenanmaalaisnuorten kiinnostusta suomenkieltä kohtaan. Camilla Gunnell korosti että Ahvenmaa tarvitsee myös ranskan ja saksan ja espanjan osaajia."
Kyllähän tuo korostaa kuinka kielipolitiikka on pakkoruotsista lähtien ollut liturgiaa ja valehtelua kansalaisille.
Ahvenanmaalla ei paikallisten säädösten mukaan kukaan saa opiskella koulussa suomen kieltä edes vapaaehtoisesti ennen 5. luokkaa. Ei se kauhean vapaalta kielivalinnalta kuulosta. Outoa on myös se, että siellä kritisoidaan voimakkaasti manner-Suomen ruotsin taitojen heikentymisestä, ja vaaditaan pakko-ruotsia manner-Suomeen - samaan aikaan kun kielletään suomen kielen opetus nuorille koululaisille ja kielletään 5. luokkalaistenkin kohdalla tasoryhmät, minkä takia samaan opetusryhmään tulee sitten suomea koskaan puhumattomia ja äidinkielisiä, jolloin tilanne ei ole oppimiseen motivoiva kenellekään. Manner-Suomessa järjestetään tasoryhmiä niin, että kaksikieliset ja muut hyvin kieltä oppivat tai jo osaavat voi opiskella sitten ns. pitkää ruotsia ja alkeista aloittavat muut opiskelevat sitten keskipitkää.
Tähän sitten pakkoruotsittajan mielikommentit.
Ahvenanmaa on itsehallinto, täysin eri asia.
Etsä ymmärrä.