Mitä hyvää olette kokeneet helluntaiseurakunnassa?
Mitä pahaa?
Itse en ole käynyt kuin muutamassa kokouksessa vuosien varrella. On ollut hyviä kokouksia ja huonoja, mutta niin on kai kaikissa seurakunnissa. Sitten on hyviä veljiä ja huonoja veljiä: kaikkea mahtuu isoon joukkoon...
Mitä pahaa?
Itse en ole käynyt kuin muutamassa kokouksessa vuosien varrella. On ollut hyviä kokouksia ja huonoja, mutta niin on kai kaikissa seurakunnissa. Sitten on hyviä veljiä ja huonoja veljiä: kaikkea mahtuu isoon joukkoon...
Vastaukset 16
Vanhimmat
helluntaissa samoin kuin useimmissa muissakin seurakunnissa on harhauduttu pahasti tämän ylistysboomin aikana. Lauletaan: 'Tule Pyhä Henki..' tai '..vuodata Henkesi...'
Raamattu kertoo ihan selvästi, että Pyhä Henki on jo vuodatettu helluntaina 2000v. sitten. Kun uskova on päässyt osalliseksi Jeesuksen sovitustyöstä, tuollaiset laulelut ovat harhaoppia.
Mielestäni niillä tavoitellaan vain tietynlaista uskonnollista tunnetilaa - sitä samaa jota toiset tavoittelevat suitsukkeilla ja kynttilöillä ja toiset taas tyypillisellä radion iltahartauden hymistelyillä (niiissä tyypillisesti naispappi yrittää puhua kauniisti ja tunteisiin vetoavasti ilman kristinuskon oikea sisältöä)
Minä olen kokenut, miten pyhä henki on tullut minun päälleni ja olen täyttynyt hengellä. Uskon, että hengellä täyttymisen kokemukset eivät ole lakanneet, vaan kristityn on yhä edelleen mahdollista täyttyä hengellä. Mutta toki silloin on hillittävä itsensä ja käyttäydyttävä sopivasti. Jos siihen ei pysty, niin voidaan kysyä, onko kyse pyhän hengen toiminnasta vai jostakin muusta hengestä tai ihmisten sielullisuudesta?
Pyhän Hengen kaste ja Hengellä täyttyminen ovat eri asioita.
Pyhän Hengen kaste saadaan uudestisyntymässä. Tiit.3:5-7
Hengellä täyttyminen on uskovan normielämää. Niin tavallisessa elämässä kuin 'uskonelämässäkin' voi olla kohokohtia. Lainausmerkit siksi, koska oikeasti ei ole erillisiä elämiä
kaappikello2
Olen samaa mieltä, että "kaste hengessä" eli "uudestisyntymisen pesu" on eri asia kuin "pyhällä hengellä täyttyminen", vaikka ne voivat tapahtua samalla hetkellä, niin kuin apostolien kohdalla (apt 2) ja Korneliuksen sekä hänen seuralaistensa kohdalla (apt 10). Mutta kaikki eivät ymmärrä sanaa samalla tavalla ja puhumme siksi usein ristiin toistemme kanssa, vaikka emme loppujen lopuksi niin kovin paljon eriä mieltä olisikaan. Voimme toki olla...
Juu, on luontevaa ajatella niin, että samalla hetkellä kun ihmiselle tapahtuu uudestisyntymisen pesu, tottakai hän myös täyttyy silloin Hengelläkin ollessaan suuren Jumalan kanssa tekemisissä.
Sanat ovat oikeastaan sopimuksia käsiteltävistä asioista, tekemisestä jne.
Liian usein olen nähnyt tavoiteltavan erityisiä hengellä täyttymisen kokemuksia tai yritetään toistaa sitä mikä voi tapahtua vain kerran eli uskoontulossa tapahtuvaa pyhittämistä.
Uskoontulon näen prosessina, joka voi jollakin olla joku erityinen ilta jossain kokouksissa, mutta useimmiten vähintäänkin useita päiviä kestävä tapahtumasarja. Paavalin kääntymys kesti 3 päivää.
Taivaan maan kansalaisuuden saamisen tarkka hetki on kansalaisuuden myöntäjän tiedossa.
Hyvää lienee se, että jotkut pääsevät ongelmistaan ainakin hetkeksi eroon - ainakin, mikäli puhutaan esim. päihderiippuvuuksista.
Huonoa on se, että ihmisille valehdellaan asioista. Raamattua tulkitaan ja väitetään sitten sitä omaa ajatusleikkiä ainoaksi oikeaksi. Huonoa ovat suoranaiset haihattelut: profetiat, enkelinäyt, kreationismi, kielilläpuhumiset jne.
Huonoa on myös se, kun todellisuudessa monimutkaisia asioita yksinkertaistetaan. Esim. aborttien yksioikoinen tuomitseminen, seksuaalisuuteen puuttuminen ja muut saman tyyppiset vallankäytön muodot ovat tuttuja helluntailaisille.
Erittäin ikävää on helluntailaisten kaikinpuolinen kaksinaismoralismi. Julkinen kuva on yhtä, todellisuus toista. Se on amerikkalaista - sieltähän liike on peräisinkin.
Lapsellisin puoli on ihmisten syyllistäminen. Ihmiset saadaan uskon kautta ahdistumaan teoreettisista pahoista teoistaan ja jopa Perisynnin kaltaisista sairaista ajatusmalleista.
Perisynti on Lutherin oppia, Saksasta.
Ja nyt levittämään tätä linkkiä:
http://p1.foorumi.info/ristinvalossa/viewtopic.php?t=3446
Se on takoitettu KAIKILLE maailman juutalaisille.
Linkissä kirjoiutus on enisn Englanniksi, mutta heti perään suomeksi.
Huonot asiat ensin
- Joissakin helluntaiseurakunnissa on epätervettä hurmoksellisuutta.
- Kaavamaisuus ja valmiiden ohjelmanumeroiden esittäminen voi pahimmillaan johtaa pyhän hengen väistymiseen johtajan paikalta.
- On omaksuttu maailmasta hierarkkisen johtamisen malli (johtava pastori, seurakunnan johtaja - pitäisi olla vanhimmat, jotka käyttävät kypsän kristityn arvovaltaa, jonka ovat isältämme saaneet)
- Liioittelu ja uskottelu kohtuuden ja Jumalan vaikuttaman uskon sijasta
- Heikkotasoinen Raamatun opetus ja fiilistely sen sijaan (tämä kokouksissa)
- Herätyskokousten pitäminen uskoville
- Kalliit rukoushuoneet ja temppelit
- Opetus kymmenyksistä, mikä kuuluu vanhan liiton lain käskyihin, eikä velvoita kristittyjä
- "Toisen siunauksen" eli pyhällä hengellä täyttymisen tavoittelu kyseenalaisilla menetelmillä (tyhjän hokeminen, toisto, epäsopiva käytös, jne.)
- virheellinen opetus siitä, mitä hengellä täyttyminen ja hengessä kastetuksi tuleminen ovat (ne ovat eri asioita, eivät yksi ja sama asia)
Hyviä asioita sitten
- Vilpitön halu seurata Jeesusta ja uskoa Raamattuun sellaisena kuin se on kirjoitettu
- Joitakin hyviä ja uskollisia veljiä ja sisaria
Valitettavasti hyvien asioiden lista jäi tyngäksi. Voit täydentää sitä halutessasi.
" - On omaksuttu maailmasta hierarkkisen johtamisen malli (johtava pastori, seurakunnan johtaja - pitäisi olla vanhimmat, jotka käyttävät kypsän kristityn arvovaltaa, jonka ovat isältämme saaneet)"
Minun mielestäni seurakunnalla on hyvä olla johtava Pietari tai Paavali, joka ikäänkuin pitää toimintaa kasassa, mutta hengellinen johtajuus tulisi olla vanhimmistolla.
"- Heikkotasoinen Raamatun opetus ja fiilistely sen sijaan (tämä kokouksissa)"
En pitäisi helluntaikirkkojen (ja vapaakirkkojen yms.) Raamatun opetusta heikkona. Sen vahvuus tunnustetaan eritoten luterilaisten puolella, ortodokseista puhumattakaan.
Viime aikoina seurakunnissa on alettu harrastaamaan järjestelmällistä Sanan opetusta. On huomattu aivan käytännön tasolla , "ettei uskova pärjää pitkään leivättä".
Lähes kaikki seurakunnat katsovat, että perinteisen "aamukokouksen" lisäksi väki tarvitsee "lisäruokintaa".
katselen ja kuuntelen tässä juuri Messua Mynämäen kirkosta:
Ohjelma-ajasta on mennyt jo vähintäin puolet, eikä muuta ole ennätetty puuhata, kuin veisata virsiä ja lukea muutamia raamatunvärssyjä, toki ihan asiallista menoa ikiperinteiseen tyyliin. Sanan opetusta odottelen... nythän se alkaa, ja kas kummaa!, aiheena on "Elämän leipä"!
tuon Jumalanpalveluksen, joka tuli Mynämäen kirkosta. Hyvän saarnanhan tuo pappi piti "Elämän leivästä".Eihän sen saarnan aina tarvitse olla hirveän pitkä, kun emme välttämättä kaikkea kuitenkaan kerralla voi syödä emmekä muista joka sanaa puheesta.
Hyvä, jos tästäkin jäi meille "märehdittävää".
eipä tuossa saarnassa aiheesta ollut juuri mitään, jos puheena on Sanan opetus.
Kun tässä nyt on alettu arvostelmaan, niin jatketaan, märehditään:
Päivän teksti luettiin, mutta sen tarjoama leipä jäi minun mielestäni saamatta:
Pappi kuvaili kirkon remonttia, joka on ihan varmasti maksanut miljoonia. Kertoili kirkon penkeistä, sekä katossa olevista reliefeistä, joista yksi kuvaa katolista piispa Henrikkiä. Toisen kuvan (Jeesus ja äitinsä) yhetydessä pappi kuvaili äiti-Mariaa pyhäksi.
Saanaaja jatkoi aiheilla "laskiainen, paasto, yhteisvastuukeräys, sekä edessä oleva ehtoollinen, josta sanaili muutaman lauseen.
Missä tuossa saarnassa oli Sanan opetus, päivän tekstin jakaminen lampaille, sen tarkasteleminen? Jotain märehdittäväähän se ainakin minulle, protestantille, antoi. Pappi opetti, että Maria on pyhä!
tode*
Me ihmiset ehkä kuunnellaan eri kulmilta puheita, lauluja, saarnoja.
Aiheena oli leipäsunnuntai.
Minusta ne kuoron laulut olivat kauniita ja sanatkin raamatullisia. Myös virsissä oli hyvät sanat.
Sitten siinä nainen luki Jesaja 55:1-3, joissa on myös kehoitusta tulla janoovaisten veden ääreen ilman rahaa ja hintaa viiniä ja maitoa.
Saarna oli Joh.6:35-40 tekstiin pohjautuen. Siinä puhuttiin luonnollisesta leivästä, joka meitä ravitsee ja josta meidän tulisi jakaa tarvitseville sekä elämän leivästä, Jeesuksesta, joka on tullut meille iankaikkiseksi elämäksi, leiväksi, joka sitä syö, ei isoa.
Kumpaakin leipää meidän tulisi jakaa.
Pappi puhui, että Mynämäki kuuluu Vakka-Suomeen. Vakka tarkoittaa vanhaa säilytysastiaa, jossa ennen säilytettiin esim. siemenviljaa ja leipää.
Näin meilläkin pitäisi olla siellä vakkasessa kylvösiementä.
Jumalahan se on, joka antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän. Mutta tästä Jumalan antamasta saamme sitten kylvää ja ajan tullen myös niittää.
Kirjoitit, että pappi opetti, että Maria on pyhä!
Voimmehan me Mariaa siinä pyhäksi sanoa, missä Paavali kutsuu myös Jeesuksen seuraajia pyhiksi.
Otetaan se, mikä on hyvää. Kyllähän siinä sitä kirkon historiaakin selitettiin, mutta itselleni jäi kai paremmin mieleeni nuo Raamatun paikat ja aiheet.
Siunausta sinulle!
ekkleesia
>>> Mitä hyvää olette kokeneet helluntaiseurakunnassa?
Mitä pahaa?
Itse en ole käynyt kuin muutamassa kokouksessa vuosien varrella. On ollut hyviä kokouksia ja huonoja, mutta niin on kai kaikissa seurakunnissa. Sitten on hyviä veljiä ja huonoja veljiä: kaikkea mahtuu isoon joukkoon...
Tarkoitin huonolla lähinnä sellaisia, joihin ei voi luottaa tai jotka eivät ole terveessä uskossa. Tiedän, että "paha" ja "huono" eivät ole synonyymejä.