Duunari tekee puolet työpäivästään ilmaiseksi

Nyt hiukan.

Kapitalisti sijoittaa tuotantoon pääomaa, jolle hän haluaa lisäarvoa eli voittoa.

Lisäarvoa hän hankkii tuottamalla tavaroita, joilla on käyttöarvoa, mutta ennen muuta vaihtoarvoa. Tuottaakseen pääomallaan tavaroita hän palkkaa työntekijöitä määrätyksi ajaksi, josta hän maksaa palkkaa.

Palkka on kumminkin aina pienempi kuin työläisen työaikanaan tekemän työn arvo. Todellisen tehdyn työn ja työläisen palkan arvojen välinen erotus on kapitalistin saamaa lisäarvoa.

Pääoman kierron tuotantoprosessissa Marx kuvaa yksinkertaisena uusintamisena, jossa syntyy arvotuote, sekä laajennettuna ja kasautuvana uusintamisena, joka on tuotearvo.

jelpataas tyhmää kirjoitti:

Nyt hiukan.

Kapitalisti sijoittaa tuotantoon pääomaa, jolle hän haluaa lisäarvoa eli voittoa.

Lisäarvoa hän hankkii tuottamalla tavaroita, joilla on käyttöarvoa, mutta ennen muuta vaihtoarvoa. Tuottaakseen pääomallaan tavaroita hän palkkaa työntekijöitä määrätyksi ajaksi, josta hän maksaa palkkaa.

Palkka on kumminkin aina pienempi kuin työläisen työaikanaan tekemän työn arvo. Todellisen tehdyn työn ja työläisen palkan arvojen välinen erotus on kapitalistin saamaa lisäarvoa.

Pääoman kierron tuotantoprosessissa Marx kuvaa yksinkertaisena uusintamisena, jossa syntyy arvotuote, sekä laajennettuna ja kasautuvana uusintamisena, joka on tuotearvo.

Lue lisää

Millä perusteella kapitalisti ei saisi osaansa riskinottamisesta? Jos kapitalisti ei saa menestyä silloin kun firmalla menee hyvin, niin eikö vastapainoksi tappiovuosina työläisten pitäisi tehdä työtä palkatta? Tätä se on komumaissa: kun tuotanto on heikkoa, niin kaikki kärsivät, kun taas kapitalismissa pääoman sijoittaja kantaa vastuun huonoista vuosista.

dfbglsghjlsjh kirjoitti:

Millä perusteella kapitalisti ei saisi osaansa riskinottamisesta? Jos kapitalisti ei saa menestyä silloin kun firmalla menee hyvin, niin eikö vastapainoksi tappiovuosina työläisten pitäisi tehdä työtä palkatta? Tätä se on komumaissa: kun tuotanto on heikkoa, niin kaikki kärsivät, kun taas kapitalismissa pääoman sijoittaja kantaa vastuun huonoista vuosista.

Lue lisää

BBC:n tuoreen kyselyn mukaanhan yhä useampi ihminen maailmassa on sitä mieltä, että kapitalismi on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Vain 11 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kapitalismi toimii hyvin.

Laajalti, siis ympär' maailmaa toivotaan muutoksia yhteiskuntamme perustaan, eli valtion ja talouselämän suhteeseen. Lähes kaikkialla kannatettiin valtion nykyistä voimakkaampaa puuttumista elinkeinoelämään. Ihmiset myös toivovat tasaisempaa tulonjaon tasausta.

Kun etsii poliitikkojen vastauksia tämänkaltaisiin suuriin linjoihin – vastauksella tarkoitan niin periaatteellista kantaa kuin käytännön toimenpide-ehdotuksia siitä, miten toivottavaan suuntaan edettäisiin – vallitsee suuri hiljaisuus aina poliitikkojen keskuudessa.

Timo Harakan pamfletissa Luoton loppu esitetään esimerkiksi rahamarkkinoiden irrottamista vapaakaupasta. Kiitos Harakalle kirjasta ja erityisesti sen konkreettisuudesta. Koska en usko mustavalkoisiin ratkaisuihin, kuten vapaakaupan vastustamiseen tai kannattamiseen, kaipaan enemmän Harakan kaltaisia rohkelikkoja, jotka uskaltavat esittää omat mielipiteensä.

Minusta talouspolitiikka on vaikeaa, koska on hankala muodostaa aidosti omia näkemyksellisiä kantoja oloissa, missä keskustelua käydään vähän ja se on epätäsmällistä. No, Jutta Urpilainen yritti olla täsmällinen, eikä sekään ihan putkeen mennyt.

Talouspoliittinen ja ulkopoliittinen uskottavuus syntyvät politiikassa samalla tavalla: painokkaasti lausuttujen avainsanojen kautta. Jos osaa puhua tärkeän näköisenä makrotaloudesta ja transatlanttisista suhteista, se riittää.

Ero on siinä, että ulkopolitiikassa pienetkin vihjaukset voidaan tulkita linjauksiksi, kuten nyt tuorein uutinen siitä, että ”Häkämies verhotusti vihjasi Nato-jäsenyydestä” .

Talouspolitiikassa on niin totuttu siihen, ettei mikään muutu, joten on todella selvästi sanottava, millaista muutosta halutaan, ennen kuin sitä kukaan uskoo.

kapitalismi ei toimi kirjoitti:

BBC:n tuoreen kyselyn mukaanhan yhä useampi ihminen maailmassa on sitä mieltä, että kapitalismi on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Vain 11 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kapitalismi toimii hyvin.

Laajalti, siis ympär' maailmaa toivotaan muutoksia yhteiskuntamme perustaan, eli valtion ja talouselämän suhteeseen. Lähes kaikkialla kannatettiin valtion nykyistä voimakkaampaa puuttumista elinkeinoelämään. Ihmiset myös toivovat tasaisempaa tulonjaon tasausta.

Kun etsii poliitikkojen vastauksia tämänkaltaisiin suuriin linjoihin – vastauksella tarkoitan niin periaatteellista kantaa kuin käytännön toimenpide-ehdotuksia siitä, miten toivottavaan suuntaan edettäisiin – vallitsee suuri hiljaisuus aina poliitikkojen keskuudessa.

Timo Harakan pamfletissa Luoton loppu esitetään esimerkiksi rahamarkkinoiden irrottamista vapaakaupasta. Kiitos Harakalle kirjasta ja erityisesti sen konkreettisuudesta. Koska en usko mustavalkoisiin ratkaisuihin, kuten vapaakaupan vastustamiseen tai kannattamiseen, kaipaan enemmän Harakan kaltaisia rohkelikkoja, jotka uskaltavat esittää omat mielipiteensä.

Minusta talouspolitiikka on vaikeaa, koska on hankala muodostaa aidosti omia näkemyksellisiä kantoja oloissa, missä keskustelua käydään vähän ja se on epätäsmällistä. No, Jutta Urpilainen yritti olla täsmällinen, eikä sekään ihan putkeen mennyt.

Talouspoliittinen ja ulkopoliittinen uskottavuus syntyvät politiikassa samalla tavalla: painokkaasti lausuttujen avainsanojen kautta. Jos osaa puhua tärkeän näköisenä makrotaloudesta ja transatlanttisista suhteista, se riittää.

Ero on siinä, että ulkopolitiikassa pienetkin vihjaukset voidaan tulkita linjauksiksi, kuten nyt tuorein uutinen siitä, että ”Häkämies verhotusti vihjasi Nato-jäsenyydestä” .

Talouspolitiikassa on niin totuttu siihen, ettei mikään muutu, joten on todella selvästi sanottava, millaista muutosta halutaan, ennen kuin sitä kukaan uskoo.

Lue lisää

Ei mitään lisättävää.Asia on juuri noin kun kirjoitat.

kapitalismi ei toimi kirjoitti:

BBC:n tuoreen kyselyn mukaanhan yhä useampi ihminen maailmassa on sitä mieltä, että kapitalismi on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Vain 11 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kapitalismi toimii hyvin.

Laajalti, siis ympär' maailmaa toivotaan muutoksia yhteiskuntamme perustaan, eli valtion ja talouselämän suhteeseen. Lähes kaikkialla kannatettiin valtion nykyistä voimakkaampaa puuttumista elinkeinoelämään. Ihmiset myös toivovat tasaisempaa tulonjaon tasausta.

Kun etsii poliitikkojen vastauksia tämänkaltaisiin suuriin linjoihin – vastauksella tarkoitan niin periaatteellista kantaa kuin käytännön toimenpide-ehdotuksia siitä, miten toivottavaan suuntaan edettäisiin – vallitsee suuri hiljaisuus aina poliitikkojen keskuudessa.

Timo Harakan pamfletissa Luoton loppu esitetään esimerkiksi rahamarkkinoiden irrottamista vapaakaupasta. Kiitos Harakalle kirjasta ja erityisesti sen konkreettisuudesta. Koska en usko mustavalkoisiin ratkaisuihin, kuten vapaakaupan vastustamiseen tai kannattamiseen, kaipaan enemmän Harakan kaltaisia rohkelikkoja, jotka uskaltavat esittää omat mielipiteensä.

Minusta talouspolitiikka on vaikeaa, koska on hankala muodostaa aidosti omia näkemyksellisiä kantoja oloissa, missä keskustelua käydään vähän ja se on epätäsmällistä. No, Jutta Urpilainen yritti olla täsmällinen, eikä sekään ihan putkeen mennyt.

Talouspoliittinen ja ulkopoliittinen uskottavuus syntyvät politiikassa samalla tavalla: painokkaasti lausuttujen avainsanojen kautta. Jos osaa puhua tärkeän näköisenä makrotaloudesta ja transatlanttisista suhteista, se riittää.

Ero on siinä, että ulkopolitiikassa pienetkin vihjaukset voidaan tulkita linjauksiksi, kuten nyt tuorein uutinen siitä, että ”Häkämies verhotusti vihjasi Nato-jäsenyydestä” .

Talouspolitiikassa on niin totuttu siihen, ettei mikään muutu, joten on todella selvästi sanottava, millaista muutosta halutaan, ennen kuin sitä kukaan uskoo.

Lue lisää

Jos tämä meidän soviteltu kapitalismimme ei toimi niin missä on järjestelmä joka toimii? Vai onko se vain sinun piposi sisällä? Teoriaako sinä meille kauppaan ja jos niin millaista? Millainen siitä tulee kun ihmiset alkavat sitä soveltaa?

Poliitikot vastaavat vain reaalisiin kysymyksiin mutta haihattelut pitääkin jättää teille haihattelijoille.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jos tämä meidän soviteltu kapitalismimme ei toimi niin missä on järjestelmä joka toimii? Vai onko se vain sinun piposi sisällä? Teoriaako sinä meille kauppaan ja jos niin millaista? Millainen siitä tulee kun ihmiset alkavat sitä soveltaa?

Poliitikot vastaavat vain reaalisiin kysymyksiin mutta haihattelut pitääkin jättää teille haihattelijoille.

Lue lisää

Kapitalismin kriisi on nyt todella syvä josta ei ole minkäänlaista poispääsyä edes näkyvissä.

Kansainvälisten sijoittajien mielestä kapitalismi on ajautunut syvään kriisiin. Tämä käy ilmi uutistoimisto Bloombergin tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 209 sijoittajaa, analyytikkoa ja liikemiestä.

Yksi kolmasosa kyselyyn vastaanneesta sanoo, että kapitalistista järjestelmää pitää muuttaa välittömästi ja se tarvitsee "merkittäviä uusia sääntöjä ja määräyksiä".

70 prosenttia haastatelluista myös uskoo, että Euroopan talouden ongelmat aiheuttavat tänä vuonna yhteiskunnallista epävakautta, kuten mellakoita tai muita levottomuuksia. Vastaajien mielestä tuloerojen kasvu on se suurin ja merkittävin tulevaisuuden uhka ihmisille.

Bloombergin kyselytutkimuksessa vastaajat suhtautuivat varauksellisesti myös rahoitusalan asemaan yhteiskunnassa. Seitsemän kymmenestä vastaajasta katsoo, että pankeilla on aivan liikaa valtaa maiden hallituksiin nähden.Poliitikot ovat vain pelkkiä pelinappuloita kapitalismin pyörteessä

Bloombergin kyselytutkimukseen vastasi 1 209 asiantuntijaa, sijoittajaa, analyytikkoa ja liikemiestä.