Mikä on tärkeintä kristityn elämässä?
Mielestäni tärkeintä on elää tai pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaan. Tärkeintä on se, miten me kohtelemme veljiä ja muita ihmisiä, ei se, miten hyvin me ymmärrämme opillisia asioita.
Joku ajattelee ehkä, että tärkeintä on Kristuksen Jeesuksen sisäinen tunteminen tai Isän ja Pojan tunteminen. Mielestäni Jumalan tuntemisesta seuraa se, mitä edellä kirjoitin ja sanoin tärkeimmäksi asiaksi.
Mikä on tärkeintä sinun mielestäsi?
Mielestäni tärkeintä on elää tai pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaan. Tärkeintä on se, miten me kohtelemme veljiä ja muita ihmisiä, ei se, miten hyvin me ymmärrämme opillisia asioita.
Joku ajattelee ehkä, että tärkeintä on Kristuksen Jeesuksen sisäinen tunteminen tai Isän ja Pojan tunteminen. Mielestäni Jumalan tuntemisesta seuraa se, mitä edellä kirjoitin ja sanoin tärkeimmäksi asiaksi.
Mikä on tärkeintä sinun mielestäsi?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä. Tärkeintä on pyrkiä elämään Jumalan Tahdon mukaan, eli uskoa kaikkeen siihen, mitä Jeesus, Jumalan luota lihaksi tullut Sana meille opettaa. Tuo rakas Sana ja rakas Pyhä Henki on Lähde syntiä vastaan. Meidän tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken. Jos niin teemme laitamme omat vaateemme Hänen opetustensa edestä pois. Meidän tulee rakastaa itseämme ja lähimmäistämme. Noissa kahdessa käskyssä pysyy kaikki muut käskyt voimassa. Rakkaus ei riko käskyjä. Uskon päämäärä on rakkaus. Helppo on vihata, sillä luonnolliselle ihmiselle se on luonnollista. Vihata ja halveksia osaa kuka tahansa. Rakastaa kaiken muuttavasti ja lain pitävästi ei osaa kuin vain he, joille Jumala sen etuoikeuden antaa.
Itserakkaudestaan posket punaisina koilottava huutavan ääni kyllä osaa täydellisesti rakastaa itseänsä ja savonarolan oppeja, mutta "ressukka" ei tiedä että ihminen rakastaa itseänsä yli kaiken eikä rakkauden käsky koske sitä
Ja sitten sanoo .........
Rakastaa kaiken muuttavasti ja lain pitävästi ei osaa kuin vain he, joille Jumala sen etuoikeuden antaa.
Huutavan ääni on niitä harvoja etuoikeutettuja savonarolan ohella joita on maailmassa muutamia ja helvetissä ylen runsaasti.
On se liha taas liikkeellä näin aikaisin?
Onkohan huutavan ääni saanut tuon lain pitävän rakkauden postitse?
eenokki12, miksi et rakasta minua? Voimmeko keskustella mikä minussa saa sinut olemaan vihainen?
En vihaa sinua vaan tahdon sanan uudeksitekevän voiman, muuttavan opillisia käsityksiä, ja nämä ovat ystävän isällisiä neuvoja ei vihamiehen ruoskan lyöntejä.
Taivaaseenhan me olemme menossa surkea eenokki ja huutavan ääni.
En erottele ihmisiä en edes ei uskoisia vaikkakin farisealaisia kyllä katson pitkään nenänvartta myöten.
Älä nyt hermostu äläkä luovu oppimasta näitä suurenmoisia uskon asioita.
Uusi aamu ajaa asiaamme ja siunattu olkoon se joka herää sen kanssa.
Hyvä, että pyrit rakastamaan minuakin:) Ei sinun tarvitse huolehtia minusta. Jeesus pitää huolen. Hän on tehnyt minulle suuret ihmeet, mutta harva uskoo tänään Jeesuksen olevan elävä, ihmeitä tekevä Jumala ja siksi me, jotka siitä todistamme saamme vihaa niskaamme. Itse olen rakastava ihminen ja kunnioitan lähimmäisiä ja pyrin elämään kaikkien kanssa sovussa. Eenokki12 todistetaan Jumalan rakkaudesta, ei suostuta vihaamaan. Viha on helppoa luonnolliselle ihmiselle, mutta uskovainen ei saata sitä tehdä. Uskovainen ei saata rikkoa Jumalan käskyjä.
Uskovaisesta valehdellaan valtavasti, mutta niin tehtiin Jeesuksestakin. Emme ole Opettajaamme paremmassa asemassa, mutta voitamme siunaamalla vihollsiakin, kuten Jeesus käski meidän tehdä. Elävässä uskossa on elävät merkit. Elävän Jumalan lapset tekevät hyviä tekoja suostumatta pahaan.
Itse en ole halventanut uskoasi, vaan rukoilen Jumalan lapseutta meille kaikille ja yksiemielisyyttä. Jumalan lapset rakastavan rauhaa ja elämää.
Mielestäni Kristuksen sisäinen tuntemus on uskonelämän välttämättömyys ja jonka Pyhä Henki vaikuttaa uskovaisissaan.
Kun sitten tunnetaan sisäinen tuntemus on se sama kuin että Kristus asuu minussa, antaen uuden, mielen uudet halut, uuden sydämen eikä tämä tapahdu hetkessä eikä tekojen kautta vaan uskova joutuu tunnustuksensa vuoksi ahdistetuksi monin tavoin ja Jumalan voima kasvaa hänessä kaikessa heikkoudessa, mutta kuitenkin.
Elämä Jumalan tahdon mukaan on välttämättömyyden pakko
Tärkeintä on ARMO.
"Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta" (heb.12:15).
Ilman armoa Jeesuksessa Kristuksessa emme kukaan pääse perille.
Jumalan armo on ilmestynuyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalamme ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaaksensa itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee (Tiitus 2:11-14).
Kasvaa ja hyljätä maalliset himot ja jumalattomuuden on tie taivaan kartanoihin.
Mitä mieltä olette tästä: kumpaan kristityn kannattaa kulloisessakin tilanteessa keskittää ajatuksensa ja mielensä?
1) Kristukseen ristiinnaulittuna
2) Ylösnousseeseen Kristukseen
MIelestäni kumpaakin kohtaa tulee painottaa oikeassa asiayhteydessä ja tilanteessa. Syntien anteeksisaamisessa painotetaan Jeesuksen kärsimää rangaistusta ristillä (kuolemaa) ja pyhityksessä hänen ylösnousemustaan.
Mitä mieltä muut ovat?
Mitä mieltä olette ns. "Jumalan äänen" kuulemisesta?
Mitä vaaroja siihen liittyy?
Tarvitseeko meidän kuulla jatkuvasti (joka päivä, joka hetki) Jumalan ääntä ikään kuin yliluonnollisella tavalla?
"Mitä mieltä olette ns. "Jumalan äänen" kuulemisesta?
"Tarvitseeko meidän kuulla jatkuvasti (joka päivä, joka hetki) Jumalan ääntä ikään kuin yliluonnollisella tavalla?"
Jumala puhuu meille Sanansa kautta. Ei tarvitse kuulla millään yliluonnollisella tavalla, koska jo Sana sanoo, että "ei yli sen, mikä on kirjoitettu."
Jos alkaa kuuntelemaan kaikenlaisia "puheita", vaikka omasta sisimmästään, niin helposti ohjautuu harhapoluille.
Meidän sydämistämme sanotaan, että "petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea" (Jer.17:9)?
Hyvä paimenemme, Jeesus, puhuu meille Sanassaan. Kuulkaamme Häntä!
Kyllä Jumalan äänen vaikutuksia on kuultava ehdottomasti.
Omatunnon tehtävä on arvostella tekoja huom!
Jumalan äänen kuuleminen on yhtä kuin "sanomattomien sanojen kuulemista ja näkymättömien asioiden näkemistä" [2.Kor.2:4; 4:18]
ei sen tarvitse olla joka-aikaista eikä jokapäiväistä. (Joka pilkkaa, niin pilkatkoon) ! Se alkaa vasta "tästä päivästä" kun - - -
5. Mooseksen kirja 29
4 "Mutta tähän päivään asti Herra ei vielä ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne ja silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne." [Jes.48:7]
Kirjoitit:" Tärkeintä on se, miten me kohtelemme veljiä ja muita ihmisiä, ei se, miten hyvin me ymmärrämme opillisia asioita. "
Tuossa lauseessa on pari ristiriitaa:
1) Uskovaiset kohtelevat erittäin huonosti esim. seksuaalivähemmistöjä
2) Usovaisuuden ei pitänyt olla "järjestä kiinni". Nyt kuitenkin väität, että uskovaisten pitäisi "ymmärtää opillisia asioita".
Kuinka käy siis tyhmien ihmisten, jotka eivät "ymmärrä oppeja oikealla tavalla"?
Älykö ratkaisee "taivaaseen pääsyn"?
Kuunteles nyt kerrankin mitä sinulle sanotaan, äläkä koko ajan mölise sitä omaa mölinääsi seksuaalivähemmistöistä. Jumalattomat vaativat täällä päivästä toiseen, että Kristus-uskoisten pitäisi tulla jumalattomiksi, miksi? Tee parannus, tämä koskee sinuakin, kuulutpa vähemmistöön taikka enemmistöön!
Kaikki joita synti painaa ja ahdistaa ja etsivät pelastusta, ovat tervetulöleita Jumalan lapsijoukkoon.
Jumala eivätkä kristityt hyväksy synnissä elämistä ollenkaan. Tässä ei ole erotusta vähemmistön tai enemmistön välillä.
Katsopa esimerkiksi ev.lut. kirkkoa, mitä enemmän syntielämä hyväksytään sen piirissä, sen vähemmän ihmisiä tulee kirkkoon.
Jumalan huone on sitä varten, että sekuaalivähemmistötkin pääsevät identiteettisairautensa aikaansaamista synneistä eroon, palvelemaan elävää Jumalaa.
KIrkko ei ole sellainen paikka, jossa syntielämä rehottaa samalla tavalla kun epäuskoisissakin.
Päästäksesi sisälle Jumalan valtakuntaan sinunkin on vaidettava puolta, luovuttava syntielämästä ja sen rakastamisesta, ja vaihdettava epäusko elävään Kristus-uskoon.
Ristiriitoja.
Mielestäni on kyseenalaista yleistää, että kaikki uskovaiset kohtelevat huonosti jotakin väestöryhmää. Meitä on hyvin monenlaisia.
Oma lukunsa on se, miten ymmärrämme sen, mitä on "erittäin huono kohtelu". Onko se huonoa kohtelua, jos sanoo toiselle tämän elämäntavan ja suuntauksen olevan vaarallista tai Raamatun kirjoitusten (ja siten myös Jumalan tahdon) vastaista? (Älä tee tästä homokeskustelua). Opetammehan lapsiakin kertomalla heille, että humaltuminen on paha asia, samoin tupakanpoltto, kiroaminen, toisen vahingoittaminen, itsensä vahingoittaminen, jne., mutta emme pidä sitä "erittäin huonona käytöksenä" vaan "hyvänä kasvatuksena". Mutta koska homoseksuaalisuutta "hyvänä" asiana pitävät eivät ymmärrä sen tavan "huonoutta", eivät uskovaiset voi heitä neuvoa ja opettaa, vaikka ei se saa silti estää meitä tuomasta julki sitä, mitä "Jumala sanassaan siitä sanoo".
Uskovaisuus on sen verran järjestä kiinni, että sanan kuulijan tulee ymmärtää, mitä sanotaan, jotta hän voi uskoa tai olla uskomatta sanan.
Oikea opillinen ymmärtäminen ei ratkaise iankaikkista osaamme vaan oikea sydämen asenne.
Tärkeintä on riippua joka hetki Jeesuksessa Kristuksessa.
Fil. 1:21 Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
* Tässä se on. Jeesus sanoo Efeson seurakunnalle; " Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensirakkautesi."
* Rakkaus Jeesukseen Kristukseen on se tärkein. Ensimmäinen käsky jo opettaa. " Rakasta Herraa sinun Jumalaasi = Jeesusta, kaikesta sydämestäsi...."! Maria oli valinnut juuri oikean paikan, olla Jeesuksen jalkainjuuressa lähellä Jeesusta, ja se on sydämen tila. Martan tekemiset on tekojen kautta saatavaa tyydytystä omalle tunnolleen, minä keskeinen uskonnollisuus on Martan touhuamista. Maria ei sensijaan tee mitään, mutta oli valinnut sen ainoan oikean, olla lähellä Jeesusta. Daavid sanoo, " Minun onneni on olla Jumalaa lähellä" minun ,maljani on ylitsevuotavainen.", , yhteys PH:n osallisuudessa Jeesukseen, eikä sitä saavuteta millään tekemisillä.
* Ilman tätä rakkautta on teot turhaa, vain rakkaudesta Jeesukseen teot merkitään taivaan kirjoihin. 1Kor.13:. Jeesus on se kaikkein tärkein, ei ole mitään tärkeämpää, kuin että Jeesus on aina ja kaikessa ensimmäinen, Hänessä ja Hänen kauttaan. Ja Jumalakin hyväksyy ainoastaan sen, mikä tulee Hänen tykönsä Jeesuksen kautta. Oli se sitten mitä hyvänsä, itsemme, tekemisemme, olemisemme, kaikki on vain Jeesuksessa olemisen kautta Jumalalle otollista. Ilman Jeesusta Jumala ei hyväksy mitään. Kaikki muu on oikeastaan vihollisuutta Jumalan ja Jeesuksettomuuden välillä.
* Minusta Jeesuksen tärkeyttä ei " aivoiteta" (lainaan ml213 filosofista ilmausta) tärkeys järjetyksessä sille staukselle, mihin Jeesus kuuluu, koko maailman katsomukseen nähden. Hän on Korkein ja ainut mitä varten Jumala on ylipäätään kaiken luonut ja yllä pitää. Ja voima on RAKKAUS. Jumala on rakkaus. Maailmankaikkeuden voimakkain SANA, Rakkaus. Jumala Jeesuskessa on rakkauden ruumiillistuma, siinä Jumalan rakkaus tuli ihmisen luokse.
Niin mutta kun se rakkaus Jeesukseen näkyy nimenomaan siten, että me pidämme hänen käskynsä... eli elämme Jumalan tahdon mukaan... tai siihen meillä on vähintäänkin pyrkimys...