Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
Ilman sua ois yöni ikuinen.
Saapuis kylmyys seiniin huoneiden.
Ja ilman sua jäis kipu kiivas,
suru hiljainen.
Vain ikävän toisi huomispäivä,
muistot eilisen.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
Pois jos lähdet,
tänne jäisi en.
Muuttaisin kauas,
luokse unohdettujen.
Ei tarinamme huuhtoutuisi
mielestäni pois.
Kuin kirjoitettu ainiaaksi
kirjoihin se ois.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
(elämä on yhtä "satua")
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
Ilman sua ois yöni ikuinen.
Saapuis kylmyys seiniin huoneiden.
Ja ilman sua jäis kipu kiivas,
suru hiljainen.
Vain ikävän toisi huomispäivä,
muistot eilisen.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
Pois jos lähdet,
tänne jäisi en.
Muuttaisin kauas,
luokse unohdettujen.
Ei tarinamme huuhtoutuisi
mielestäni pois.
Kuin kirjoitettu ainiaaksi
kirjoihin se ois.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
(elämä on yhtä "satua")
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin minä sinulle kuulun... : ) Sinä Vain...
meri! purjehdin kaupunki meres, ilman purjeita linjaauton veteles, parit jutut vaihtaes, bisset juotues, aikasemmalle pysäkille jäädes, jäit mun mieleen loppu kädes.
onko sulla kyrpänä kovana?
menin maate vaatteet pääl, aate alastomuudesta taas haaveeks jää. en saa nukuttuu, avaan taas konee. katon pokee nii et jää kätee vaa nahkat nopeen.
Wautsi mitä tekstiä.. En voi ko ihaillen lukea. Omat kielenkannat ei nuin hianosti usein irtoakaan, ja silloinni ulosanti on vallan toista. Mitäköhän mie selitän.. nuin hiano teksti vaan ansaitsi tulla kehutuksi. :)
No nuohan on laulun sanat... ei ole kirjoittajan itse keksimä teksti. Kylläkin ihan hieno teksti, taitaa olla Tauskin biisi?
Mietinkin onko kyseessä valmis biisi vai kirjoittajan omaa tekstiä.. Kyllä sitä ittekii pitkään kirjotelleena tietää, että ns. taviskin sen Tauskin lisäksi voi saada hyvää tekstiä aikaiseksi. Hyvät lyriikat joka tapauksessa. :)
mihin päin menee ja millaiselle pirpanalle ;)
Saattaspa olla mullekkii. Vaan kukapa tietää.
Lappilaiselle saparopäälle ;)
olipa ne laulin sanat tai ei kaunista oli lukea.Jos kysyn olitko keikalla eilen niin tiedän koka olet kaipaan pirusti..