Rajankäyntiä, ateistin sana, uskovaisen sana ja perusteet.

Mielestäni ateismi ei suojele elämää, vaan ne siitä katsannosta ponnistavat mielettömät kätten hedelmät näkyvät ympärillämme tuhona. Siinä ei ole avaimia parantaa elämää, auttaa ihmistä, sekä välttää vaikkapa se viimeinen tuomion kuolema.
Kaikki, mitä ateismissa yrittää selittää elämän syntyyn ja toimintaan tapahtuvaa ketjua, on suuri väistöliike kysymykseen, että mikä on ihmisen kuitenkin ihmisen, ihmisyyden perusta, ts. luomistyö ja sen elämän päämäärä, Luojansa antaman elämänpäämärän toteutuminen.
Siksi ateismin hedelmänä syntynyt elämänmuoto, on sisäisen ihmisen tuska, johon ei ole lievitystä ja ihminen kärsii. Ateismi tarjoaa kärsimykseen vain tätä maallista tyhjää iloa, joka ostetaan rahalla ja vallalla.
Ateismin uhrit ovat vailla ihmisarvoista elämää, täydellisen avuttomia ja vieläpä vieraiden ihmisten armoilla, jotka tuhoavat ihmisyyden.
Siksi täällä ajassa, uhrien täytyy pumpata huumeita itseensä, lievittääkseen sisäistä kipua, juoda lievittääkseen sisäistä kipua jne. kerrannaiset siihen.
Lopulta ihmistä kohtaa tämä tuskakuolema, elämässä, missä ei ole ollut päämäärää.
Ateismi haluaa määrätä, eli poistaa ihmisiltä vapaan uskon Jumalaan, eli vapausoikeuden, ts. ihmisen oikeuden päättää elämässään siitä, mitä hän haluaa, ts. sen vapaan uskon Jumalaan, jossa on todellinen vapaus.
He eivät halua auttaa ihmistä elämään uskonvapaudessa, vaan pyrkivät kaikin puolin hajottamaan perustuksia, estämään elämää, kuten täälläkin palstoilla on nähty.
Tässä uskonnonvapaudessa, vaikkapa minulla, on siihen lupa. Voin sanoa näille vastustajille, minulla on vaatimusvelvollisuus kunnioittaa vapausarvoani, arvoani uskoa itse elämänlähteeseen, jossa elämänarvo rakentaa päämäärätietoista elämää, joka kestää. Jopa heille on vaade auttaa, eli toteuttaa ja siksi kaikki vääränlainen hyökkäys tätä suuntaa kohtaan on väärä.
Siksi laittoman, väärän jatkuvan hyökkäyksen voisin saattaa eri organisaatioiden kautta vastuuseen sanoistaan, koska vielä laki on suojaamassa uskonnonvapautta. Organisaation, eli yhteiskunnan lainsäätäjän on kuunneltava minun vaatimusvelvollisuutta, jos näin tahdon. Tämä näin esimerkkinä siitä, että Jumalalla on myös vaatimusvelvollisuus ja siksi hän tuomitsee tässä elämässä olevan väärän kerran osaansa.
Hänellä on omaan valtakuntaansa nähden Suvereeni hallintavalta, siksi siihen rakentuva eettisesti kestävä elämänmuoto rakentuu vain Hänessä ja Häneen. Tämä pitää nähdä, kun katselemme kahta eri elämänmuototapaa ja lopputulosta, sekä sananvapautta sanoa se, mikä rakentaa ja mikä tuhoaa elämää.
VM