Olennaisin asia tässä wallingatessa on se, että Rkp ei enää onnistu estämään kielipoliittista keskustelua.
Rkp yritti, mutta tällä kertaa se ei onnistunut enää. Asia käy ilmi päivän HBL:stä.
Tähän saakka Rkp on onnistunut tekemään kaikki kielipoliittiset lehmänkaupat salassa, käytävillä, ruskeata kirjekuorta vastaan. Sdp:n, kepun ja Kokoomuksen poliitikkojen ja virkamiesten avulla.
Wallin yritti vielä eilen kieltää koko sanan "kielipolitiikka" käytön.
Kielipolitiikka on Suomen politiikassa ollut kauan tabu, kuuma peruna ja Wallin totesi eilen TV.ssä, että se on "Pandoran lipas". Se se totta tosiaan on.
Rkp:n strategia on ollut pitää lippaan kansi kiinni ja lipas kassakaapissa, vaientaa keskustelu ja tehdä salaisia sopimuksia suomenkielisten puolueiden kanssa, rahaa vastaan.
Onneksi on Oinonen ja muut, jotka tuovat asian esiin.
Wallin halusi korvata sanan "kielipolitiikka" sanalla "perusoikeudet", yrittäen peittää Rkp:n toiminnan joka on raakaa kielipolitiikkaa joka päivä, joka tunti.
HBL:
("...Pelätäänkö puhua suoraan kieliasioista opposition pelossa, Wallin?
-On vain riskaabeleja vaihtoehtoja. Jos kesällä olisi sanottu, että kysymys on kielestä, olisi noussut hirveä haloo, sanoo Wallin.
-Voi ajatella, että kyse on semantiikasta(Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.), mutta en ole halunnut kutsua sitä kielipolitiikaksi, kun kyse on perusoikeuksista, sanoo Wallin ja vertaa asiaa siihen, että se että koululapsilla on oikeus päästä ruotsinkieliseen kouluuh kohtuullisen matkan päähän, ei ole kielipolitiikkaa.
-Meillä on nyt karumpi keskusteluilmapiiri, Perussuomalaisten vuoksi."
HBL 2013.2012:("..Finns det en rädsla för att tala rakt ut om språkaspekter på grund av oppositionen?
– Det fanns bara riskabla alternativ. Hade man i somras sagt att det handlar om språk hade det blivit ett herrans liv, säger Wallin.
– Man kan tycka att det är semantik, men jag har inte velat kalla det för språkpolitik då det är fråga om grundläggande rättigheter, säger Wallin och jämför med att skolbarnens rätt till svenskspråkiga skolor på rimligt avstånd inte heller är språkpolitik.
– Vi har ett kärvare debattklimat just nu där allt nagelfars speciellt av Sannfinländarna...")
Rkp yritti, mutta tällä kertaa se ei onnistunut enää. Asia käy ilmi päivän HBL:stä.
Tähän saakka Rkp on onnistunut tekemään kaikki kielipoliittiset lehmänkaupat salassa, käytävillä, ruskeata kirjekuorta vastaan. Sdp:n, kepun ja Kokoomuksen poliitikkojen ja virkamiesten avulla.
Wallin yritti vielä eilen kieltää koko sanan "kielipolitiikka" käytön.
Kielipolitiikka on Suomen politiikassa ollut kauan tabu, kuuma peruna ja Wallin totesi eilen TV.ssä, että se on "Pandoran lipas". Se se totta tosiaan on.
Rkp:n strategia on ollut pitää lippaan kansi kiinni ja lipas kassakaapissa, vaientaa keskustelu ja tehdä salaisia sopimuksia suomenkielisten puolueiden kanssa, rahaa vastaan.
Onneksi on Oinonen ja muut, jotka tuovat asian esiin.
Wallin halusi korvata sanan "kielipolitiikka" sanalla "perusoikeudet", yrittäen peittää Rkp:n toiminnan joka on raakaa kielipolitiikkaa joka päivä, joka tunti.
HBL:
("...Pelätäänkö puhua suoraan kieliasioista opposition pelossa, Wallin?
-On vain riskaabeleja vaihtoehtoja. Jos kesällä olisi sanottu, että kysymys on kielestä, olisi noussut hirveä haloo, sanoo Wallin.
-Voi ajatella, että kyse on semantiikasta(Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.), mutta en ole halunnut kutsua sitä kielipolitiikaksi, kun kyse on perusoikeuksista, sanoo Wallin ja vertaa asiaa siihen, että se että koululapsilla on oikeus päästä ruotsinkieliseen kouluuh kohtuullisen matkan päähän, ei ole kielipolitiikkaa.
-Meillä on nyt karumpi keskusteluilmapiiri, Perussuomalaisten vuoksi."
HBL 2013.2012:("..Finns det en rädsla för att tala rakt ut om språkaspekter på grund av oppositionen?
– Det fanns bara riskabla alternativ. Hade man i somras sagt att det handlar om språk hade det blivit ett herrans liv, säger Wallin.
– Man kan tycka att det är semantik, men jag har inte velat kalla det för språkpolitik då det är fråga om grundläggande rättigheter, säger Wallin och jämför med att skolbarnens rätt till svenskspråkiga skolor på rimligt avstånd inte heller är språkpolitik.
– Vi har ett kärvare debattklimat just nu där allt nagelfars speciellt av Sannfinländarna...")
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Pandoran lipas on tarunomainen lipas, jota ei saanut avata, koska sieltä ponnahti esiin kaikenlaista ikävää. Tänä päivänä Pandoran lipasta käytetään kuvasanontana asialle, jota ei ole syytä ottaa käsittelyyn, koska sen seuraukset voisivat olla ikävät."
Avoimesta kielipoliittisesta keskustelusta eduskunnassa, mediassa ja hallituksessa voi seurata Rkp:lle kaikenlaista ikävää, eikä Rkp:n mielestä kielipolitiikkaa siksi pidä ottaa käsittelyyn.
Perusoikeudet
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville takaamat oikeudet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta perusoikeudet eivät takaa absoluuttista suojaa, vaan perustuslaissa ainoastaan edellytetään, että kyseisen oikeuden loukkaamisesta täytyy säätää lain tasoisesti ja vain tietyissä rajatuissa tarkoituksissa.
Perusoikeudet on siis säädetty kansallisesti, sen sijaan ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusoikeudet ovatkin usein laajemmat kuin se mihin valtio on kansainvälisesti sitoutunut.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Perusoikeuksien luokittelu
1.1 Henkilökohtaiset vapausoikeudet
1.2 Poliittiset oikeudet ja vapaudet
1.3 Tasa-arvo-oikeudet
1.4 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
2 Perusoikeudet Suomessa
3 Lähteet
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla
[muokkaa]Perusoikeuksien luokittelu
[muokkaa]Henkilökohtaiset vapausoikeudet
Vapausoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.[1]
[muokkaa]Poliittiset oikeudet ja vapaudet
Näitä ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
[muokkaa]Tasa-arvo-oikeudet
Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.
[muokkaa]Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eli niin kutsutut TSS-oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.[1]
[muokkaa]Perusoikeudet Suomessa
Suomen perustuslaissa perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kaikille, ei siis ainoastaan Suomen kansalaisille. Ei siis enää voida käyttää termiä kansalaisoikeudet.
Suomen Perustuslain 2 luvussa on turvattu seuraavat oikeudet:
6 §. Yhdenvertaisuus.
7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto
8 §. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate.
9 §. Liikkumisvapaus.
10 §. Yksityiselämän suoja.
11 §. Uskonnon ja omantunnon vapaus.
12 §. Sananvapaus ja julkisuus.
13 §. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
14 §. Vaali- ja osallistumisoikeudet.
15 §. Omaisuuden suoja.
16 §. Sivistykselliset oikeudet.
17 §. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
18 §. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
19 §. Oikeus sosiaaliturvaan.
20 §. Vastuu ympäristöstä.
21 §. Oikeusturva.
22 §. Perusoikeuksien turvaaminen.
23 §. Perusoikeudet poikkeusoloissa.
Oikeus pitää ruotsinkielistä varuskuntaa Tammisaaressa ei ole perusoikeus.
Wallin piti asian salassa, koska tiesi, että kyse on lehmäkaupoista.
Koko kielipolitiikka on Suomessa lehmäkauppoja. Niiden esiin tuominen avaa Pandoran lippaan.
Toimiiko nuo oikeudet Ahvenanmaan suomenkielisilläkin ?
Rkp:n ja sen äänestäjien yleisen harhaluulon mukaan myös ruotsin pakottaminen suomenkielisille on ruotsinkielisten perusoikeus.
Rkp-äänestäjät uskovat aivan tosissaan, että heillä on "perustuslain suoma oikeus pakottaa suomenkieliset oppimaan ruotsia ja palvelemaan heitä ruotsiksi".
Kun tällaiset harhat pilkotaan eduskunnassa nyt alkaneen keskustelun myötä, ei ihme että Rkp:ssä ollaan hädissään ja yritetään sulkea Pandoran lipasta vaikka rahalla..
Huvittavaa oli eilen kuunnella ylessä , kuinka Folktingetin sihteeri ujosti ja vaatimattomasti ilmoitti että ei ota kantaa sen kummemmin. Yhtä arasti vastasi toimittajan kysymyksiin Svenska kulturfondenin johtohenkilö. Olivat kuin "sorretun ruotsinkielisen vähemmistön ahkeria, mutta vaatimattomia puolustajia".
Wallinin haastattelija päästi muuten ihan spontaanisti kaksi kertaa naurun, kun kuunteli Wallinin selittelyä.
Wallin myös tietoisesit yritti puhua mahdollisimman vaikeasti.
On kiinnostavaa seurata, miten Stefan Wallin selviää vaikeuksistaan. Meidän ei pidä sekaantua siihen millään tavoin, vaan antaa hänen sotkeutua sanoissaan entistä pahemmin. Enää ei riitä, että hän haukkuu perussuomalaisia, koska niin tyhmää suomenuotsalaistakaan ei ole, joka siihen enää uskoisi. Perussuomalaiset pitävät tässä vaiheessa matalaa profiilia, ja esiin ovat nousseet kenraali Puheloinen, oikeuskansleri, merkittävät hallituspuolueiden poliitikot, Mari Kiviniemi ja sadat ja jälleen sadat nettikirjoittajat. Myös ruotsinkieliest lehdet arvostelevat *Wallinin tyylittömiä toimia.
Presidentit Halonen ja Koivisto ovat tottuneet kaikenlaiseen eivätkä ihmettele mitään, mutta meillä muilla on oikeus hämmästellä ja olla uteliaita. Mitenkähän Stefan selviää ja joutuuko hän kantamaan tätä jupakkaa taakkanaan koko poliittisen uransa loppuajan?
Vasabladetin pääkirjoitus sanoo tänään samaa, että Wallin teki "peiteoperaation", estääkseen kielipoliittisen keskutelun räjähtämisen esiin, mutta että se epäonnistui:
"...Oli onnetonta, että Stefan Wallin antoi ristiriitaista informaatiota eduskunnalle ja kansalaisille siitä, mikä ohjasi leikkauksia puolustuksessa. Onnetonta hänelle itselleen, puolueelleen ja se toi epäluottamusta yleiseen politiikkaan.
Ehkä se oli Wallinilta peiteoperaatio, että taas kerran eivät aktivoituisi ne joukot, jotka näkevät elämäntehtäväkseen käydä suomenruotsalaisten "etuoikeuksien" kimppuun. Mutta Wallinin peiteoperaatio epäonnistui, koska hän antoi peiteoperaation onnistumisen sijaan enemmän ammuksia noille joukoille ja pahimmassa tapauksessa vahvisti kuvaa pikkunäppäristä suomenruotsalaisista niiden keskuudessa, jotka haluavat tällaisia kategorioita ylläpitää..."
Sitten Vasabladetin pääkirjoitus toistaa Wallinin valheen, että perustuslaki turvaisi Dragsvikin:
"...Perusteet Dragsvikin säilyttämiselle eivät ole kadonneet, eikä niillä ole vähemmän painoarvoa kuin ennenkään. Ne ovat ankkuroitu perustuslakiin ja hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa ei tosin puhuta Dragsvikista vaan että "ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan". Mutta taloudelliset ja käytännölliset seikat puhuvat sen puolesta että koulutus on yksinkertaisinta järjestää Dragsvikissa. ..."
("Att Stefan Wallin lämnat motstridig information till riksdagen och allmänheten om vad som styrde nedskärningarna inom försvaret är olyckligt. Olyckigt för honom själv, för det parti har representerar, för den språkgrupp han representerar, för förtroendet för politiken och politikerna.
Kanske var det en undanmanöver för att inte än en gång aktivera de trupper som ser det som sin livsuppgift att gå åt finlandssvenska "privilegier". Men det var i så fall en olycksalig undanmanöver som i stället försåg dessa trupper med än mer ammunition, i värsta fall förstärkte bilden av fifflande finlandssvenskar bland dem som är mottagliga för den typens kategoriseringar.
Argumenten för ett bevarande av Dragsvik har inte försvunnit någonstans och har inte heller mindre tyngd än tidigare. De är förankrade i grundlagen och i regeringsprogrammet. I regeringsprogrammet talas visserligen inte uttryckligen om Dragsvik utan enbart om att "den svenskspråkiga beväringsutbildningen ska säkerställas". Men ekonomiska och praktiska faktorer talar för att det forsättningsvis är enklast att göra det i Dragsvik.
...")
Tälläistä ei olisi voinut kuvielllakaan vielä 5 vuotta sitten, taikka Lipposen aikana.
Kiitos perussuomalaisten on Suomessa alkanut uusi aika ummehtuneisuuden jälkeen joka vääjäämättä johtaa siihen että RKP putoaa oppositioon, pakkoruotsi poistuu ja suomenruotsalaisuus asetetaan siihen asemaan johon se kuuluu, marginaaliin.
Ruotsinkielinen Yle kampaa nyt eduskunnan pöytäkirjoja ja erittelee sanoja. Löytääkseen saivarteluaseita taisteluun. Strategiana Rkp:lla on nyt saivarrella sanoilla, niiden merkityksillä. Hämätä, käyttäen kahta termiä samassa keskustelussa. Semantiikkaa, eli sanojen merkitysten erittelyä.
Rkp uskoo, että sillä tavalla voi sekoittaa keskustelun ja voittaa aikaa.
Varuskunta ja joukko-osasto, ne esiintyvät Wallinilla synonyymeinä, vaikka eivät sitä ole.
Kielipolitiikka ja perusoikeudet. Niitä Wallin pitää saman. Ne eivät ole samaa.
Onko Ahvenanmaan suomenkielisillä oikeuksia ?