Pääkirjoitus 19.3.2012:
Wallinin venkoilu lietsoo kielikiistaa
Maanantai 19.3.2012 klo 02.43
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012031915339283_pk.shtml
Ruotsinkieliselle joukko-osastolle Kirkkonummi on Dragsvikiä parempi paikka.
Kohu puolustusministerin toimista kiihtyy. Oppositio väläyttää jopa valtakunnanoikeutta, mutta SDP:ssäkin vaaditaan varuskuntaratkaisujen uutta pohdintaa. Pääministeri tukee vielä Stefan Wallinia, mutta jopa Hufvudstadsbladetin pääkirjoittaja myöntää, ettei RKP:n puheenjohtaja toiminut "elegantisti". Wallin saattoi vaikeuttaa suomenruotsalaisten asemaa.
Poliitikko ajaa tietenkin puolueensa linjaa. Wallin ja Jyrki Katainen yrittivät kuitenkin varuskuntaratkaisuissa piiloutua kenraalien selän taakse. Pikkunäppäryys kostautuu usein.
Kokoomukselle vetoaminen puolueettomiin virkamiehiin nojasi toki perinteisiin. "Pois politiikka politiikastamme", vinoiltiin ennen. Tuhansille suomalaisille jo kapteeni on puolestaan ollut iso herra, kenraaleja he näkivät korkeintaan paraateissa. Asennossa seistään siis herkästi.
Puolustusvoimat on uudistettava ensi sijassa turvallisuuspoliittisin perustein. Maata ei puolusteta varuskunnissa, mutta kaupunkisotaa on hankala harjoitella Sodankylässä tai korpitoimintaa Santahaminassa. Tilaa jää silti muille näkökohdille, kuten maanpuolustustahdolle. Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan tyhjentäminen sotaväestä heikentää sitä.
Jo perustuslain mukaan yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Kirkkonummi on kuitenkin "pyhää ruotsalaista maata" "från Hangö udd till Pyttis skär" siinä kuin Tammisaari. Uudenmaan prikaatin voi hyvin siirtää Upinniemeen, jossa jo takavuosina oli rannikkojääkäripataljoona. Yhteistoiminta laivaston kanssa on siellä helpompaa kuin Dragsvikissä.
Wallinin temppuilu heijastaa suomenruotsalaisten ahdinkoa jäälautallaan. Kannattaako silti ärsyttää monen maakunnan suomenkielisiä varuskuntapelillä?
Puolustusuudistusta on ujutettu läpi myös viittaamalla vanhojen selontekojen yksittäisiin virkkeisiin. Iso uudistus on ankkuroitava aitoon demokraattiseen keskusteluun - muistaen myös, että kenraalien erehdysten luettelo on pitkä.
Hallituksen työtä rasittaa kuitenkin Paavo Lipposen linjaus, jonka mukaan ministeri on reviirillään itsevaltias. Tämä on vauhdittanut poliittisia virkanimityksiäkin. Hallituksen on pohdittava varuskuntia uudelleen kollegiona eikä eduskuntaa saa sivuuttaa. Wallinin kannattaisi lopettaa ylimielinen venkoilu, joka tuo mieleen Timo Rädyn.
Wallinin venkoilu lietsoo kielikiistaa
Maanantai 19.3.2012 klo 02.43
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012031915339283_pk.shtml
Ruotsinkieliselle joukko-osastolle Kirkkonummi on Dragsvikiä parempi paikka.
Kohu puolustusministerin toimista kiihtyy. Oppositio väläyttää jopa valtakunnanoikeutta, mutta SDP:ssäkin vaaditaan varuskuntaratkaisujen uutta pohdintaa. Pääministeri tukee vielä Stefan Wallinia, mutta jopa Hufvudstadsbladetin pääkirjoittaja myöntää, ettei RKP:n puheenjohtaja toiminut "elegantisti". Wallin saattoi vaikeuttaa suomenruotsalaisten asemaa.
Poliitikko ajaa tietenkin puolueensa linjaa. Wallin ja Jyrki Katainen yrittivät kuitenkin varuskuntaratkaisuissa piiloutua kenraalien selän taakse. Pikkunäppäryys kostautuu usein.
Kokoomukselle vetoaminen puolueettomiin virkamiehiin nojasi toki perinteisiin. "Pois politiikka politiikastamme", vinoiltiin ennen. Tuhansille suomalaisille jo kapteeni on puolestaan ollut iso herra, kenraaleja he näkivät korkeintaan paraateissa. Asennossa seistään siis herkästi.
Puolustusvoimat on uudistettava ensi sijassa turvallisuuspoliittisin perustein. Maata ei puolusteta varuskunnissa, mutta kaupunkisotaa on hankala harjoitella Sodankylässä tai korpitoimintaa Santahaminassa. Tilaa jää silti muille näkökohdille, kuten maanpuolustustahdolle. Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan tyhjentäminen sotaväestä heikentää sitä.
Jo perustuslain mukaan yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Kirkkonummi on kuitenkin "pyhää ruotsalaista maata" "från Hangö udd till Pyttis skär" siinä kuin Tammisaari. Uudenmaan prikaatin voi hyvin siirtää Upinniemeen, jossa jo takavuosina oli rannikkojääkäripataljoona. Yhteistoiminta laivaston kanssa on siellä helpompaa kuin Dragsvikissä.
Wallinin temppuilu heijastaa suomenruotsalaisten ahdinkoa jäälautallaan. Kannattaako silti ärsyttää monen maakunnan suomenkielisiä varuskuntapelillä?
Puolustusuudistusta on ujutettu läpi myös viittaamalla vanhojen selontekojen yksittäisiin virkkeisiin. Iso uudistus on ankkuroitava aitoon demokraattiseen keskusteluun - muistaen myös, että kenraalien erehdysten luettelo on pitkä.
Hallituksen työtä rasittaa kuitenkin Paavo Lipposen linjaus, jonka mukaan ministeri on reviirillään itsevaltias. Tämä on vauhdittanut poliittisia virkanimityksiäkin. Hallituksen on pohdittava varuskuntia uudelleen kollegiona eikä eduskuntaa saa sivuuttaa. Wallinin kannattaisi lopettaa ylimielinen venkoilu, joka tuo mieleen Timo Rädyn.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lautta sulaa ja lopulta hajoaa...ja miten käy h u r r i e n ?
Tässä on RKP:n virallinen tervehdys kaikille Tsuudilaisille Turaaneille
http://www.aijaa.com/v.php?i=7124574.jpg
Drakassa sveduli-bragadöörit vartioi vuoden 1918 "luusatoa" ja sinne ei Finntolloilla ole mitään asiaa!
isoisän isä joutui vartioon Tammisaaressa 1918 ja kertoi ennenkuin kuoli miten ruotsinkieliset vartijat salaa veivät perunakuorta vangeille jotta edes saisivat jotain syötävää. Joku ruotsinkielinen upseeri oli "salaa" antanut vihjeen meille mistä voisivat näitä hankkia. Kun suomenkieliset upseerit olivat tämän huomanneet he heti lopettivat tämän ja piti huolen siitä ettei vartijat enää päässeet edes näitä viemään sinne, ja tappouhalla heidät pakotettiin katsomaan miten ihmiset kuolivat.
Kertoi että koka elämän sen jälkeen oli kärsinyt voimattomuudestaan kun edes sen verran olisi saanut auttaa kärsiviä. Hän sanoi: "Hehän olivat ihmisiä kuten mekin, heillä oli perheitä kuten mekin eihän ihmistä sillä tavalla voi kohdella."
Pienenä lapsena en ymmärtänyt mistä hän puhui vasta sen jälkeen kun olen lukenut mitä siellä todella tapahui. Mutta ehkä hän omalla elämällään sen jälkeen aina osoitti että jos on "ihminen kuten minä" niin auttaa jos tarvitaan koska se on hyvin voimakkaasti toiminut meillä. Siksi hän oli niin närkistynyt kun evakkot tulivat ja jotkut suomnekieliset naapurit olivat revinneet hellat ja uunit jotta sinne ei voitu sijoittaa evakkoja. Hän oli voimakkaasti korostanut että omaan taloon otetaan evakoja koska he tarvitsevat tilaa. Mummon hautajaisissa evakkoperheen nuorin poika kertoi mitän hänen äitinsä ja isänsä olivat kertoneet että heillä ei ollut enää jouhoja leippää ja piirakoita varten. He olivat jo käyttäneet "laillisen" osuutensa. Isoisän isä oli tämän huomannut ja pyytämättä oli vienyt heille ylimääräisen jauhosäkin sitten hyvin huonolla kielellä yrittnyt selittää että "täytyyhän teillä olla syötävää".
Sodissa tapahtuu kauheita, Ystävällisimmästä hemkilöstä voi tulla hirviö. Sehän on monta kertaa todettu. Se ei kyse kieltä tai paikaa, maata tai ilmansuuntaa. Joka päivä meillä jokaisella on ihmisiä ympärillämme miten suhtaudumme heihin heidän kieleensä, taustaansa?
Taas näitä tyypillisiä surulegendoja, joiden ainoa tarkoitus on kääntää asiat nurin ja valkopestä surujen toimintaa.
Kiitos twervig, kyllä minäkin "nettifennona" tunnistan inhimillisesti oikean tarinan. Hyvä mies oli isoisän isäsi. Elämä oli silloin kovin raadollista, viha oli monet sokaissut. Ei anneta niin käydä enää koskaan.
Hei, älkää nyt olko mustavalkoisia. Kyllä silloin tapahtui karmeita kaikissa sosiaali- ja kieliryhmissä. Moni yritti myös pysyä ihmisenä. Yritetään mekin.