Tällä palstalla on väitelty Mannerheimista melko paljon, mutta henkilöön liittyvä todellinen historiallinen konteksti on jäänyt vähemmälle huomiolle kaikenlaisen meuhkaamisen vuoksi.
Sillä, oliko Mannerheim suomenruotsalainen vai ei, ei ole juurikaan merkitystä. Mannerheim kuului oman aikansa eliittiin, mikä koostui suurimmaksi osaksi suomenruotsalaisista. Yhteiskunnan rakenteet olivat Mannerheimin aikana tätä päivää enemmän sen kaltaiset, että suomenkieliset olivat alisteisessa asemassa ja alamais-suhteessa ruotsinkielisiin nähden.
Monet ruotsinkieliset toivoisivat tilanteen olevan samalainen tänäkin päivänä ja näinhän asian laita onkin, onhan ruotsinkielisillä lailla turvattu etuoikeutettu asema.
Se, että Mannerheimista kehittyi maamme historiaan suuresti vaikuttanut henkilö, ei ole kiinni suomenruotsalaisten erinomaisuudesta, vaikka he itse usein niin väittävät. Kyse on historiallisista valtarakenteista ja eri kieliryhmien asemoitumisesta suhteessa niihin.
Suomenruotsalaisten itsestään hehkuttamaa paremmuutta vastaan puhuu mm. se, että heidän oppismistuloksensa on todettu suomenkielisiä heikommiksi ja reservin upseeri Stefan Wallin ei kielellisten vaikeuksien vuoksi ymmärrä eroa varuskunnan ja joukko-osaston välillä.
Sillä, oliko Mannerheim suomenruotsalainen vai ei, ei ole juurikaan merkitystä. Mannerheim kuului oman aikansa eliittiin, mikä koostui suurimmaksi osaksi suomenruotsalaisista. Yhteiskunnan rakenteet olivat Mannerheimin aikana tätä päivää enemmän sen kaltaiset, että suomenkieliset olivat alisteisessa asemassa ja alamais-suhteessa ruotsinkielisiin nähden.
Monet ruotsinkieliset toivoisivat tilanteen olevan samalainen tänäkin päivänä ja näinhän asian laita onkin, onhan ruotsinkielisillä lailla turvattu etuoikeutettu asema.
Se, että Mannerheimista kehittyi maamme historiaan suuresti vaikuttanut henkilö, ei ole kiinni suomenruotsalaisten erinomaisuudesta, vaikka he itse usein niin väittävät. Kyse on historiallisista valtarakenteista ja eri kieliryhmien asemoitumisesta suhteessa niihin.
Suomenruotsalaisten itsestään hehkuttamaa paremmuutta vastaan puhuu mm. se, että heidän oppismistuloksensa on todettu suomenkielisiä heikommiksi ja reservin upseeri Stefan Wallin ei kielellisten vaikeuksien vuoksi ymmärrä eroa varuskunnan ja joukko-osaston välillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mannerheim oli venäläinen upseeri ja teki uransa Venäjällä. Hän oli 50-vuotias palatessaan Suomeen. Toki hän oli säilyttänyt yhteydet vanhaan kotimaahansa, mikä tietysti helpotti hänen paluutaan.
Mannerheim teki parhaansa ollakseen sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten johtaja. Suomen kieli jäi kankeaksi, mutta hän piti kunnia-asianaan puhua ihmisten kanssa näiden omalla kielellä. Tosin kenraali Airon kanssa hän puhui kuulemma ranskaa, koska Airo ei puhunut ruotsia ja Mannerheimin suomen taito ei riittäänyt strategiakeskusteluihin. Eivätpä myöskään uteliaat saaneet selvää, mitä nuo kaksi puhuivat. Ranskaa Mannerheim puhui myös vaimonsa kanssa - ranska ja saksa olivat tsaarin Pietarissa hovin ja virkamiesten kieliä. Mannerheimin venäjää tuntuvat aikalaiset kritisoineen.
Yle:n Marski elokuvasta on tulossa suomenruotsalaisia ylistävä. Lobbaus on jo menossa, elokuvan asiantuntijana mm. meinander... kiire on saada leffa ennen selinin tuotosta ulos.
Mannerheim oli oikeistolainen ja hänellä oli Suomen porvaristo tukenaan kielestä riippumatta. Niin olisi ilmeisesti vielä tänäkin päivänä.
Minä ruotsinkielisenä ihmettelen kovasti mikä tutkimus tukee väitteesi ”Monet ruotsinkieliset toivoisivat tilanteen olevan samanlainen tänäkin päivänä ja näinhän asian laita onkin”
… epäilen kovasti tutkimuksen olemassaoloa.
Tuosta mainitsemastani ruotsinkielisten asenteesta esimerkkejä on tarjolla vilisemällä ja niitä on tällä palstalla jo monesti käsiteltykin. Esim. puheet siitä, että suomalaista identiteettiä ei voi olla ilman ruotsin kieltä ja että ruotsin kieli on sivistyksen mitta. Samoin ruotsinkielisten toimesta suomenkielisiin liitetään tiettyjä ominaisuuksia, kuten itsetunnottomuus ja sivistymättömyys.
Ovatpa eräät sanoneet suomalaisia jopa alempirotuisiksi. Selvästi tämä asenne on olemassa vieläkin ruotsinkielisten keskuudessa kun ansioituneille pakkoruotsittajille jaetaan vielä tänäkin päivänä tunnetun rotutieteilijän ja rasistin nimeä kantavia Freudenthal-palkintoja. Hyvä, että eivät sentään jakele Hitler-palkintoja.
Kun marginaaliselle kielivähemmistölle pakotetaan lailla omakieliset palvelut Kainuun ja Pohjois-Karjalan umpisuomenkielisiä syrjäseutuja myöten ja jokainen suomenkielinen joutuu opiskelemaan pakollisena tämän marginaalisen kielivähemmistön kieltä, on kyseessä selvä etuoikeusasema.
Ai että ”… suomalaista identiteettiä ei voi olla ilman ruotsin kieltä ja että ruotsin kieli on sivistyksen mitta”
Sille ei voi sanoa kuin höpöhöpö ja vielä kerran höpö.
Ja että ”ruotsinkieliset palvelut Kainuun ja Pohjois-Karjalan umpisuomenkielisiä syrjäseutuja myöten”
Herää jo painajaisistasi. Unissasi olet nähnyt ”valheita”. Ruotsikielistä palvelu saa vain ja ainoastaan ruotsin- ja kaksikielisillä paikkakunnilla, ei aina edes niissäkään.
Ote EU:n virallisesta kielikannanotosta:
Euroopan Unionissa on vallalla kielipolitiikka, jossa vähemmistökieliä pyritään elvyttämään ja niiden oikeuksia lisäämään. Monikielisyys nähdään eurooppalaiselle yhteistyölle elintärkeänä. Sen edistäminen on keino lähentää EU:n kansalaisia toisiinsa. Jäsenvaltioiden omaa kieliperintöä on vaalittava, mutta on myös tärkeää, että jäsenet ymmärtävät toisiaan, sillä monipuolinen kielitaito edistää kilpailukykyä ja laajentaa toimintamahdollisuuksia.
Joutuuko muissa EU-maissa ylivoimainen enemmistö opiskelemaan maansa vähemmistön kieltä pakollisena?
Minä en tiedä.
Resenär hyvä, tarkoitatko, että valtion virkamiesten osalta voidaan luopua ruotsin kielen vaatimisesta, jos he työskentelevät muualla kuin kaksikielisellä seudulla. Tätähän kaikki toivovat.
”Tarkoitatko että valtion virkamiesten osalta voidaan luopua ruotsin kielen vaatimisesta, jos he työskentelevät muualla kuin kaksikielisellä seudulla. Tätähän kaikki toivovat.”
Onko sellaista olemassa? Meidän kaksikielisessä kunnassa ei aina onnistu esim. junalipun osto ruotsiksi. Niissä paikoissa missä minä olen maassamme liikkunut, on ollut harvinaista että saa palvelu ruotsiksi "ruotsinkielisen alueen" ulkopuolella.
Minulle sopii kyllä yhtä hyvin palvelu suomeksikin, koska suomenkielitaitoni riittää. Eikä minusta pidä vaatiakaan ruotsinkielistä palvelua täysin suomenkielisissä paikkakunnissa. Kaksikielisissä kunnissa siihen pitää mielestäni ainakin pyrkiä, vaikka ei aina siinäkään onnistu. Silloin asialle ei voi mitään.
Mainitsemasi tilanne kertoo vain siitä, että kaikesta kaksikielisyys-indoktrinaatiosta ja pakkoruotsin opetukseen tuhlatuista resursseista huolimatta ruotsinkielistä palvelua ei käytännössä saa, edes kaksikielisissä kunnissa. Ruotsin kieltä ei yksinkertaisesti viitsitä opiskella ja sitä eivät kunnolla osaa edes monet korkeakoulututkinnon suorittaneet. Onko tässä järjestelmässä siis mitään järkeä?
Otit esimerkiksi junalipun oston. Millaista ruotsinkielisen palvelun saanti on ollut mielestäsi varsinaisten viranomaisten taholta, junalipun myyjät kun eivät ole virkamiehiä?