Olen tänään jättänyt oikaisuvaatimuksen teknisen lautakunnan päätöksestä 13.3.2012. Koko jätekysymyksen kannalta voisi olla eduksi, jos tälläkin palstalle saatasiin synnytettyä rakentavaa keskustelua tavasta, jolla ilomantsilaiset haluaisivat jätehuoltonsa hoituvan sen jälkeen kun se 1.5. lähtien siirtyy Joensuun seudun yhteisen jätelautakunnan hoidettavaksi.
OIKAISUVAATIMUS
Jätteenkuljetuksen järjestäminen
Teknisen lautakunnan esittelijä valmisteli lautakunnan hyväksyttäväksi13.3.2012 päätösesityksen, jonka mukaan Ilomantsin kunta siirtyy kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Tavoitteellinen siirtymisajankohta on kevät 2013.
Päätösesityksen perustelut olivat: Jätelain muutos tulee voimaan 1.5.2012. Uudessa jätelaissa on edelleen kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää. Vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset on otettava uuden lain mukaiseen harkintaan viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 30.4.2013. Lain siirtymäsäännösten vuoksi muutos kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen voi tapahtua aikaisintaan 3 vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään 5 vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljetusjärjestelmän muutos kestää vähintään vuoteen 2015 ja pisimmillään vuoteen 2017. Siirtymäajoilla on pyritty suojaamaan jätteenkuljetusyrittäjien asemaa. Voimassa olevan jätelain perusteella kunta voi siirtyä sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ilman siirtymäkausia. Jos kuljetusjärjestelmä aiotaan vaihtaa, kunnan on syytä päättää kuljetusjärjestelmän muuttamisesta jo vanhan jätelain nojalla ennen uuden lain voimaantuloa. Näin voidaan välttyä siirtymäkaudesta johtuvalta viivästykseltä, joka voi olla toimimattomassa tilanteessa kuntalaisille kohtuuttoman pitkä.
Tekninen lautakunta ei esitystä hyväksynyt vaan päätti, että Ilomantsin kunta ei siirry kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaan jatkaa nykyisillä järjestelyillä ja järjestelmillä ja kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen kunnan alueella. Päätös syntyi äänin 6-2. Päätöstä ei mitenkään perusteltu.
Vaadin päätöksen oikaisemista seuraavilla perusteilla:
1. Perustelematon päätös on lainvastainen ja siten täytäntöönpanokelvoton.
2. Kunnanvaltuusto on hyväksyessään jätehuoltomääräykset 12.4.2010 jo päättänyt, että koko kunta kuuluu kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Tämä päätös sitoo teknistä lautakuntaa siitä huolimatta, ettei se ole tähän mennessä huolehtinut valtuuston päätöksen toimeenpanosta. Esittelijän esitys oli puutteellinen, koska voimassaolevaa valtuuston päätöstä ei esityksen perusteluissa todettu eikä siinä mainittu, että päätösesityksen tarkoituksena oli voimassa olevan päätöksen viiveellinen toimeenpano. Tekninen lautakunta on näin ollen ylittänyt toimivaltansa.
3. Ilomantsin kunnan jätehuollon järjestäminen siirtyy 1.5.2012 alkaen Joensuun seudun yhteisen jätehuollosta vastaavan toimielimen vastuulle. Esittelijä ei päätösesityksessään mitenkään selvittänyt tämän muutoksen merkitystä kuntalaisten jätehuollon järjestämisessä yhteislautakuntaan siirtymisen jälkeen. Esittelijän esitys oli näin ollen voimassa olevien päätösesitysten sisällöllisiä kriteerejä koskevien säädösten vastainen, puutteellinen sekä harhaanjohtava.
Sen lisäksi, että vaadin asiaa koskevan selostuksen sekä lautakunnan 13.3.2012/§ 30 tekemän päätöksen oikaisemista, esitän, että lautakunta 1.5.2012 asti toimivaltaisena jätehuollon järjestäjänä määrittelee jätehuoltopalvelujen tulevan ilomantsilaisia koskevan tavoitetason sellaiseksi, etteivät palvelut tule nykytasosta heikkenemään edes syrjäisimpien alueiden asukkaiden osalta. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla alueellisten lajittelu- ja sekajätepisteiden säilyttäminen vaihtoehtona urakoitsijan palveluille sekä vakituisille asukkaille että kesämökkiläisille. Joensuun syrjäisten alueiden asukkailta konttienkäyttövaihtoehto on jo poistunut, kun Joensuun kaupungin jätehuollon järjestämisessä on omaksuttu malli, joka soveltuu hyvin taajamassa asuville, mutta paljon heikommin maaseudun asukkaille.
Tilanteessa, jolloin yhteisessä jätelautakunnassa on joensuulaisten enemmistö, joka halutessaan voi sanella myös ilomantsilaisten jätteentuottajien hinta- ja palvelutason, kunnan tehtävänä on tehdä kaikkensa, jotta ilomantsilaiset saavat säilyttää hyväksi havaitsemansa kunnanvaltuuston jo vuonna 2010 päättämät vaihtoehdot jätehuoltonsa järjestämisessä. Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tulisi tästä syystä yhteistyössä valmistella ilomantsilaisten jätehuollon tavoitetaso kunnanhallituksen ja tarvittaessa myös kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Selkeästi määritellyn tavoitteen pohjalta kunnanvaltuuston jo yhteiseen jätelautakuntaan valitseman edustajan tehtävä tulisi olemaan selkeämpi kuin avoimen valtakirjan kanssa.
Tuire Nygrén
OIKAISUVAATIMUS
Jätteenkuljetuksen järjestäminen
Teknisen lautakunnan esittelijä valmisteli lautakunnan hyväksyttäväksi13.3.2012 päätösesityksen, jonka mukaan Ilomantsin kunta siirtyy kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Tavoitteellinen siirtymisajankohta on kevät 2013.
Päätösesityksen perustelut olivat: Jätelain muutos tulee voimaan 1.5.2012. Uudessa jätelaissa on edelleen kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää. Vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset on otettava uuden lain mukaiseen harkintaan viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 30.4.2013. Lain siirtymäsäännösten vuoksi muutos kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen voi tapahtua aikaisintaan 3 vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään 5 vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljetusjärjestelmän muutos kestää vähintään vuoteen 2015 ja pisimmillään vuoteen 2017. Siirtymäajoilla on pyritty suojaamaan jätteenkuljetusyrittäjien asemaa. Voimassa olevan jätelain perusteella kunta voi siirtyä sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ilman siirtymäkausia. Jos kuljetusjärjestelmä aiotaan vaihtaa, kunnan on syytä päättää kuljetusjärjestelmän muuttamisesta jo vanhan jätelain nojalla ennen uuden lain voimaantuloa. Näin voidaan välttyä siirtymäkaudesta johtuvalta viivästykseltä, joka voi olla toimimattomassa tilanteessa kuntalaisille kohtuuttoman pitkä.
Tekninen lautakunta ei esitystä hyväksynyt vaan päätti, että Ilomantsin kunta ei siirry kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaan jatkaa nykyisillä järjestelyillä ja järjestelmillä ja kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen kunnan alueella. Päätös syntyi äänin 6-2. Päätöstä ei mitenkään perusteltu.
Vaadin päätöksen oikaisemista seuraavilla perusteilla:
1. Perustelematon päätös on lainvastainen ja siten täytäntöönpanokelvoton.
2. Kunnanvaltuusto on hyväksyessään jätehuoltomääräykset 12.4.2010 jo päättänyt, että koko kunta kuuluu kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Tämä päätös sitoo teknistä lautakuntaa siitä huolimatta, ettei se ole tähän mennessä huolehtinut valtuuston päätöksen toimeenpanosta. Esittelijän esitys oli puutteellinen, koska voimassaolevaa valtuuston päätöstä ei esityksen perusteluissa todettu eikä siinä mainittu, että päätösesityksen tarkoituksena oli voimassa olevan päätöksen viiveellinen toimeenpano. Tekninen lautakunta on näin ollen ylittänyt toimivaltansa.
3. Ilomantsin kunnan jätehuollon järjestäminen siirtyy 1.5.2012 alkaen Joensuun seudun yhteisen jätehuollosta vastaavan toimielimen vastuulle. Esittelijä ei päätösesityksessään mitenkään selvittänyt tämän muutoksen merkitystä kuntalaisten jätehuollon järjestämisessä yhteislautakuntaan siirtymisen jälkeen. Esittelijän esitys oli näin ollen voimassa olevien päätösesitysten sisällöllisiä kriteerejä koskevien säädösten vastainen, puutteellinen sekä harhaanjohtava.
Sen lisäksi, että vaadin asiaa koskevan selostuksen sekä lautakunnan 13.3.2012/§ 30 tekemän päätöksen oikaisemista, esitän, että lautakunta 1.5.2012 asti toimivaltaisena jätehuollon järjestäjänä määrittelee jätehuoltopalvelujen tulevan ilomantsilaisia koskevan tavoitetason sellaiseksi, etteivät palvelut tule nykytasosta heikkenemään edes syrjäisimpien alueiden asukkaiden osalta. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla alueellisten lajittelu- ja sekajätepisteiden säilyttäminen vaihtoehtona urakoitsijan palveluille sekä vakituisille asukkaille että kesämökkiläisille. Joensuun syrjäisten alueiden asukkailta konttienkäyttövaihtoehto on jo poistunut, kun Joensuun kaupungin jätehuollon järjestämisessä on omaksuttu malli, joka soveltuu hyvin taajamassa asuville, mutta paljon heikommin maaseudun asukkaille.
Tilanteessa, jolloin yhteisessä jätelautakunnassa on joensuulaisten enemmistö, joka halutessaan voi sanella myös ilomantsilaisten jätteentuottajien hinta- ja palvelutason, kunnan tehtävänä on tehdä kaikkensa, jotta ilomantsilaiset saavat säilyttää hyväksi havaitsemansa kunnanvaltuuston jo vuonna 2010 päättämät vaihtoehdot jätehuoltonsa järjestämisessä. Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tulisi tästä syystä yhteistyössä valmistella ilomantsilaisten jätehuollon tavoitetaso kunnanhallituksen ja tarvittaessa myös kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Selkeästi määritellyn tavoitteen pohjalta kunnanvaltuuston jo yhteiseen jätelautakuntaan valitseman edustajan tehtävä tulisi olemaan selkeämpi kuin avoimen valtakirjan kanssa.
Tuire Nygrén
Vastaukset 33
Vanhimmat
Turhaa valitusta. Sama asia oli Lieksassa mennä vuonna.
Joensuu yrittää jymmäyttää!
Jäteasioita koskevista päätöksistä on valittanut seuraavasti.
.
1) Joensuun kaupungin päättämistä vuoden 2012 jätetaksoista.
(Joensuun tekninen lautakunta 7.12.2011 § 350)
2) Joensuun kaupungin valtuuston päätöksestä 30.1.2012 § 5 Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntö.
3) Ilomantsin kunnanvaltuuston päätöksestä jätelautakunnan jäsenen valinta. Ilomantsin KV pöytäkirja 13.02.2012 § 4
4) Joensuun kaupunginvaltuuston päätöksestä Joensuun alueellisen jätelautakunnan asettaminen. 27.2.2012 § 19.
5) Lisäksi valmistelen jäteasiaa koskevaa valitusta EU:n.
.
Joensuun alueellinen jätelautakunta on ollut ruakki syntyessään, lautakunnalla ei ole Suomen perustuslain mukaista päätöksenteko-oikeutta. Joensuun alueellinen jäteleutakunta on hyväksytty Joensuun viralliseksi lautatakunnaksi, vaikka jäsenistöltään lautakunta on epädemokraattinen. Tämän jätelautakunnan päätöksiä kuntalaisten ei tarvitse noudattaa koska jätelautakunnan johtosääntö on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.
Vain demokraattisesti valittu lautakunta voi tehdä kuntalaisia koskevia päätöksiä. Demokraattisen lautakunnan kaikki jäsenet on valittava siitä kunnasta minkä kunnan asioista lautakunta päättää.
Siksi pidetään kuntavaaleja jotta vaalituloksen perusteella kunnat voivat välita jäseniä mm. lautakuntiin.
Jätelautakunnan jäsenmäärät kunnittain;
Joensuu 5 jäsentä.
Polvijärvi, Liperi, Kontiolahti ja Ilomantsi 1 jäsen kunnastaan. Lautakunnassa on yhteensä 9 jäsentä.
Esimerkiksi Joensuun alueelllinen jätelautakunta ei voi tehdä Ilomantsin kuntalaisia koskevia päätöksiä.
Jo syntyessään ruakki mi ruakki on tämä Joensuun alueellinen jätelautakunta. Tällä Joensuun alueellisella jätelautakunnalla ei ole missään kunnassa demokraattisen lautakunnan päätöksentekovaltuuksia tehdä kuntalaisia koskevia päätöksiä.
Mielestäni jatkossakin jokaisen Joensuun alueellisen jätelautakunnan/PUHAS Oy:n osakaskunnan täytyy itse päättää esimerkiksi jätetaksoista.
Minusta koko Joensuun alueellinen jätelautakunta on täysin tarpeeton lautakunta koska Joensuun alueellisella jätelautakunnalla epädemokraattisena lautakuntana ei ole valtuuksia tehdä päätöksiä.
Kunpa Kärnä olisikin oikeassa! Valitettavasti vain näyttää olevan niin, että irtautumatta Puhas Oy:stä Ilomantsin kunta ei voi jäädä yhteisen lautakunnan ulkopuolelle.
Lisää asiaa valottavaa tekstiä alla olevassa Kuntaliiton marraskuisesta tiedotteesta:
Jätehuollon päätöksentekoa tehostetaan
Koottu kuva(Kuntaliitto tiedottaa 30.11.2011) Jäteyhtiöitä ylläpitävien kuntien on perustettava yhteiset jätelautakunnat viimeistään toukokuun 2012 alussa, kun uusi jätelaki astuu voimaan. Uusi lautakunta nopeuttaa yhdyskuntajätehuollon toimintaa, sillä tähän saakka päätökset on jouduttu hyväksymään jokaisessa jätehuoltoyhtiön osakkaana olevassa kunnassa erikseen.
Sivun sisältö
Jätelautakunta perustetaan käytännössä yhteen osakaskunnista isäntäkuntamallin mukaan. Muut kunnat valitsevat lautakuntaan omat edustajansa. Uudet jätelautakunnat paitsi nopeuttavat päätöksentekoa, myös parantavat alueellisina, yhteisinä toimieliminä kuntien vaikutusmahdollisuuksia jäteyhtiöiden kanssa.
Jo ennen jätelain säätämistä on vapaaehtoisesti perustettu seitsemän yhteistä jätelautakuntaa: Kuopion, Lakeuden (Ilmajoki), Länsi-Uudenmaan (Raasepori), Perämeren (Tornio), Pohjanmaan (Pietarsaari), Saarijärven seudun (Saarijärvi) ja Teuvan jätelautakunnat. Näiden perustamissopimuksia onkin käytetty mallina lakisääteisten lautakuntien valmistelussa.
Kuntaliitto muistuttaa kuntien yhteisten jätelautakuntien perustamisesta. Jätelaissa ei ole siirtymäkautta, eli lautakuntien tulee olla toimintavalmiita heti kun jätelaki astuu voimaan toukokuun alussa 2012.
– Useat kuntien jäteyhtiöt ovat olleet aloitteellisia ja järjestäneet aloitusseminaareja osakaskuntien edustajille. Kuntien työryhmissä ja virkatyönä valmistellaan nyt yhteistä lautakuntaa koskevia sopimuksia ja lautakunnan johtosääntöjä, Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö kiittelee.
– Ympäristöyritysten edunvalvonnassa on arvosteltu tekeillä olevien sopimusten sisältöä. Esiin nousseilla yksityiskohdilla ei ole olennaista merkitystä yhteisen jätelautakunnan laillisuuden kannalta. Eri asiakirjojen sanamuotoja voidaan hioa täydellisiksi ajan kanssa, mutta lautakunnan perustaminen ei voi odottaa.
Jätelautakunnalle kuuluvat mm. yleisten jätehuoltomääräysten ja jätetaksan hyväksyminen, jätteenkuljetusasioista ja jätemaksuista päättäminen sekä muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset.
Kuntien jäteyhtiön omistajaohjaus ja yhtiötä koskevien sopimusten muuttaminen jää osakaskuntien valtuustoille. Palvelut yrityksille tai muu jätehuollon käytännön toteuttaminen ei yleensä vaadi päätöksiä.
Lisätietoja:
Ympäristölakimies Leena Eränkö, p. 09 771 2554 tai 050 563 5967
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, p. 09 771 2559 tai 0400 604 658
ukaisin tuossa Savo-Pielisen jätelautakunnan kokousasiakirjaa ja tulin siihen käsitykseen että ei se välttämättä ole niin, että suuret jyräävät pienet allensa mieleisillään päätöksillä. Joensuu on tänään kuitenkin paljon muutakin kuin se ydinkeskusta miksi Joensuun yleisesti miellämme Joensuusta puhuessamme. Joensuuhun mahtuu samanlaista korpea ja syrjäseutua kuin mitä Ilomantsissakin on. Päätökset kuitenkin tehdään kattamaan koko Joensuun seutu ja pyritään ottamaan jokainen kaupungin asukas mahdollisimman tasapuolisesti huomioon.
Tämän uuden jätelain myötä kenties olisi voinut lähteä liikkeelle sitäkin kautta, että jätelautakunnan muodostavat kunnat olisivat alustavasti sopineet vähimmäispalvelutasosta ja tämä sitten ehdotuksena alistettu kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi, mikä olisi sitten toiminut perustana jätelautakunnan muodostamiselle. Jätelautakunnan epäsuhteinen edustajamäärä eri kunnista ja Joensuun korostunut asema voi selittyä jo yksin asukasmäärällä suhteutettuna. Mutta voisiko pienille jäsenkunnille kenties olla edullisempi määräenemmistöpäätökset kuin yksinkertaiset enemmistöpäätökset?
Tuirea taitaa nirsoa enemmänkin tämä, että tekninen lautakunta ei ole toiminut valtuuston ohjeistuksen mukaan vaan että nykyisinkin on mahdollista tehdä sopimuksia urakoitsijan kanssa suoraan ohi kunnan?
Olet Tuire oikeassa uuden Jätelain suhteen,mutta yteiset jätelautakunnat ovat tehneet laittomia päätöksiä Jätemääräyksien ja jätetaksan osalta; voimassaoleva JL:n mukaan kysymyksessä tulee olla kunta tai kunnan määrämä viranomainen.Kuntalain pykälät joihin on perusteltu päätökset eivät ole pätevät jos erillislaissa on toisin määrätty
Onko Ilomantsin kunta tehnyt periaatepäätöksen mitä paikkakuntaa Ilomantsin kunta tukee jätteenpolttopaikkakunnaksi?
Ilomantsin kunta on osakkaana PUHAS Oy;ssä.
PUHAS Oy;n hallitus käsittelee alustavaa polttolaitoksen sijoitusasiaa maanantaina 26.3.2012 kokoontuvassa PUHAS Oy;n hallituksen kokouksessa.
Tuire se vaan jaksaa valittaa.
Perustakaa J:K:n kanssa valittajienryhmittymä niin päästään pilkunviilauksen ja valittamisen kunnaksi, jossa mikään asia ei mene eteenpäin.
Molempien olisi syytä opettaa ihmisten kiusaaminen ja vetäytyä eläkkeelle.
Ette ole saaneet mitään aikaan, vain turhia valituksia.
On se ihme, että vieläkin uskotte, että vain te olette oikeassa .
Kenelle on annettu kurjuuden siemenet hän elättäköön itsensä niillä.
Kenelle on annettu viisauden ja ymmärryksen siemenet hän käyttäköön niitä.
kummat sinulle on jäänyt, ei oikein aukea näistä jutuista
Miksi meidän kunnanvaltuutetut eivät paikallisesti selvitä asioita kun
Ilomantsin kunnanvaltuuston päätöksistä valittaa ulkopuoliset?.
Pöljät ettäkö vieläkään tajua, että siinä on suurkunnan rajat jo valmiina. Tyhjään vouhkaatte. Työ ootte SuurJoensuun asukkaita ihan siinä missä lieksalaiset SuurKuopion asukkaita. Eikä mee kauaa.
Tunkion harjalla kiekuvat kukot eivät määrää Ilomantsin kunnan rajoista ja jätehuollosta.
Ihmettelen vain Ilomantsin kunnanvaltuutettuja kun jätehuollon päätöksentekovallan siirsivät Joensuulle.
Onneksi kuntamme päätöksentekoa valvotaan ulkoapäin Tuiren ja JK:n toimesta.
Minusta koko valtuusto tulee vaihtaa, koko höpöttäjä porukka
Lyötäskö tonnin veto, että teille tulee yhteinen jätehuolto ja yhteinen kunta joensuun kanssa. Ja työ ette maha yhtikäs mitään. Teiltä ei ees kysytä.
Jätekukon kiekuma tulevaisuus on yksi mahdollinen vaihtoehto muiden joukossa, mutta siihenhän meidän ilomantsilaisten ei tule alistua ennen kuin kaikki kortit on katsottu. Niin kauan kuin me olemme itsenäisyystavoitteesta yhtä mieltä (ja sitähän ollaan), meidän on syytä tehdä asian eteen kaikki voitava. Eikä tässä taistelussa ole mitään painoarvoa ulkokuntalaisten yrityksillä nurtaa itsetuntoamme.
Ja Jätekukko -ongelmien samaistaminen Ilomantsin jätehuoltokysymyksiin on silkkaa tietämättömyyttä.
Pakkoliitos tulee, kannattako kortteja katsoa loppuun asti tapella ja naukua. Valtionosuuksia leikkaamalla kunnat viimeistään pakoitetaan liitoksiin. Ilomantsikin kiltisti menee mukana. Kunnallisveroprosenttia ei paljoa passaa nostaa, kun moni siirtää kirjansa halvempiin kuntiin. Eliitti jää kylään ja hukkuu omaan p:skaansa, kun jätehommat ei enää toimi. Tulevaisuudessa tarvitaan realistista ajattelua ja näkökulmaa, kykyä neuvotella parhaat mahdolliset liittymisehdot ei jatkuvia valituksia, eikä pilkunviilaamista.
Jätekukko kiekuu on pahan iliman lintu, suoraan sanoén riidankylväjä.
Tämä riidankylväjä yrittää heikentää Ilomantsilaisten itsetuntoa.
Jätekukko kiekuu äänellä kuin ei olis muuta vaihtoiehtoa kuin hirttisilmukka tai liitos Joensuuhun.
Me joilla on mahdollista autollamme kiikuttaa jätteemme jätekontteihin ajattelemme saavamme siitä jotakin rahallista hyötyä. Mutta kylämme perimmäisessä sopukassa mummo ilman autoa odottaa tunnollisesti sitä jätteiden hakijaa joka vie hänenkin jätteensä pois joka toinen tai kolmas viikko käsiteltäväksi muualla. Kun näin on tilanne monissa kylissä, hyötyykö oikeasti konteista kukaan kuntalainen? Jos joutavaa byrokratiaa välistä karsitaan kyllä se luulisi jossain näkyvän. Näin vaalien alla yksi jos toinen joutava pahanilmanlintu on pelottelemassa ties millaisilla uhkakuvilla.
Asia ei ole aivan näin yksinkertainen kuin Pipinen Fakiiri ajattelee - ja samalla toivottaa tervetulleeksi joensuulaisen järjestelmän, jossa joka mökistä jäteauto noutaa sekajätteet. Hyödynnettävät jätteet jokaisen talouden tulee kuitenkin toimittaa joko kirkonkylän tai aluekeräyspisteen astioihin. Eihän tässä ole mitään mieltä ainakaan niin kauan kun sama jäteauto ei kerää samalla reissulla hyödynnettäviä jätejakeita.
En minä ainakaan halua ensisijassa rahallista hyötyä aluekeräyspisteen käytöstä. Itse asiassa maksan siitä oikeudesta enemmän kuin sellaiset taloudet, joilta jätteitä noudetaan vain 4 kertaa vuodessa (jonka Ilomantsin jätehuoltomääräykset mahdollistavat). Minä en halua kerätä jätteitä tontilleni viikkoja ja kuukausia vaan viedä ne suurinpiirtein viikottain hyödynnettävien jätteiden kanssa samalla kerralla aluekeräyspisteelle silloin kun joka tapauksessa on sille suunnalle ajoa. En halua myöskään pitää huolta määrävälein siitä, että kuljetan jäteastiani tontin rajalle juuri niinä päivinä, jolloin jäteauto kulkee. Taitaisi tupata unohtumaan ja joka tapauksessa rasittaisi muistia kun muutenkin muistamista on enemmän kuin tarpeeksi. En halua myöskään maksaa lisääntyviä tienhoitomaksuja siitä, että iso jäteauto särkee kevätrospuutolla pitkät pistotiet. En myöskään pidä järkevänä, että jäteauto kuluttaa polttoaineita minun jätteideni takia vaikka pystyn hoitamaan asian samalla kun muutenkin joudun autollani tietä taittamaan.
On erinomainen asia, että autoton mummo pääsee jätteistään jäteauton ne noutaessa ne määrävälein. Mutta on onnetonta, jos järjestelmä pakottaa kaikki kansalaiset yhteen ja samaan muottiin. Meitä kun on moneksi.
Jospa se Tuire selittäisi tunnolliselle, mutta tyhmälle pipiselle fakiirille miten hyvin asiat omalla kohdallani oiken ovat. Olen nimittäin sopimuksella asiakkaana kylän jätekonttiin jonne toimitan kertyneet jätteet ja hyötyjätepisteeseen hyötyjätteen - kuten kaikki tunnolliset kuntalaiset tekevät. Maksan kalliin konttimaksun. Mutta mietityttää konttimaksua maksaessani, että onkohan tässä järkeä kun konttimaksun lisäksi maksan lisäksi kukkarostani vielä polttoaineet joka menee jätteiden raahaamiseen kontteihin - jäänkö voitonpuolelle. Entäpä koko yhteiskunnan kannalta ajatellen kun olisi mahdollista, että yksi, kaksi autoa hakee kyliltä jätteet vaikkapa joka viikkokin kuin että kymmenet yksityiset vievät omilla autoillaan jätteitä milloin mihinkin jätepisteeseen?
Taisinpa vastata Pipiselle Fakiirille ennen kuin olin hänen toista viestiään lukenut.
Voi olla että ajatuksesi toimii tilanteissa, jolloin jätteitä lähdetään tiheästi astutulta alueelta päätä kauten viemään aluekeräyspisteelle. Jos kuljetuksesta aiheutuu kuljetuskustannuksia, koska ei muita tarpeita lähteä tien päälle ole, voi hyvinkin olla viisaampaa valita jätteiden nouto kotoa kuin sopia aluekeräyspisteen käytöstä.Enemmän liikkuvan talouden tilanne on useimmiten toinen.
Omassa tilanteessani kuvio on toinen, kun joka tapauksessa autolla liikutaan. Olen aina ihmetellyt miten ihmiset pystyvät hakemaan ruokansa kaupasta, mutta eivät samoilla reissuilla viemään jätteitään aluekeräyspisteisiin.
Tämä Tuireko on yrittämässä tulevissa kuntavaaleissa ehokkaaksi. et oo ainoo joka intoutuu maailmaa parantamaan ja omia etujaan siinä sivussa kohentamaan näillä palstoilla. Se on vaan siten, että työ kuulutta siihen isompaan kuntakokonaisuuteen ja siihen kuuluu tuo yhteinen jätehuolto. Kattos kun ei tässä pedata muuta, kuin valmista markkina-aluetta jäteyrittäjille. Siinä ei Tuiren roskapussit ja valitukset paljon paina.
Ja toisaalta tälläkin sivustolla on niin pieni lukijakunta, että ihan naurattaa näiden pikku kyläpoliitikkojen mainoskampanjat.
"Kattos kun ei tässä pedata muuta, kuin valmista markkina-aluetta jäteyrittäjille". Nyt on viimeinen hetki valvoa tavallisten jätteentuoittajien etuva. Vahvin koettaa hyötyä jokaisesta jätteentuottajasta perimällä maksua. Kaikki tehdään yhteisen edun nimissä. Loppujen lopuksi jätemaksuilla kerätään varoja pienen eliitin hyvin voinnin säilyttämiseksi.
Tärkeintä on että jokainen maksaa tuottipa jätettä tai ei. Kepulaisille on erityisen tärkeä, jokaisen on maksettava vaikkei tuotakkaan jätettä. Tämän henkistä lainsäädäntöä mm. Hoskonen oli valmistelemassa ja kannattamassa kun Kepu oli kukkona tunkiolla.
Muistaako kukaan, kun verovaroin tuettiin muuatta turvetuotantoa. Siellä on keskisen Suomen alueella pilattu turvetuotannolla ainakin neljä järveä, joita ylllätys yllätys, verovaroin paraikaa puhdistetaan.
Samahan oli ja on Talvivaarassa. Ketkäs ne nostelikaan kokouspalkkoja ja ostelivat osakkeita samaan aikaan kun hoitelivat kansanedustajan tehtäviä. . Kukapa muistaa puolueen
Ja tuo laaja jätehuolto ei ole muuta kuin pedataan suurille jätehuollosta vastaaville osakeyhtiöille valmista hunajaa, kansan maksamana. Jotenkin tuttua huttua, kun muistelee viimestä kahdeksaa vuotta.
Entäs paskalaki. Eläkeläis pariskunta joutuu kustantamaan sakokaivot mökkiinsä ja tyhjentämään säiliöt asianmukaisesti. Jätteet ajetaan kunnalliseen puhdistamoon.
Ja toisaalla maanviljelijä imee traktorin säiliön täyteen paskaa ja kusta ja kippaa lähimmälle pellolle valumaan lähivesistöön. Ja tämän voi vähentää yritysverotuksessa ja hakea verovaroista maatalous- ja yritystukea.
kun paska on jo tullut!
Kepun aikaan lait valmisteltiin hätäsesti, vaikutuksia ei yritettykään tutkia.
Nytte niitämme Kepun aikaansaannoksia.
Ompa mielenkiintoista nähdä,kuinka kuntien yhteinen jätelautakunta jakaa kunnille jäteveron.Näinhän valtion hallinnossa on lupailtu.
Torstaina 29.3. on jätelautakunnan kokous, jossa valitaan henkilöt kahteen uuteen virkaan jätehuollossa. On hienoa että tulee kaksi uutta työpaikkaa.
Joensuun alueellisen jätelautakunnan kokousajankohdat vuonna 2012
Puheenjohtajan päätösehdotus:
Jätelautakunta päättää
kokoontua torstaisin 26.4., 24.5., 28.6., 23.8., 27.9., 25.10., 22.11. ja
20.12. klo 17.00 alkaen.
Täytäntöönpano: Kuul. ilm.taulu, ao. kunnat
Päätös:
Joensuun alueellisen jätelautakunnan kokoonpano ja tehtävät
Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.1.2012 §:ssä 5 Joensuun
alueellisen jätelautakunnan johtosäännön. Johtosäännön §:ssä 5 on
lueteltu lautakunnan tehtävät.
Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosääntö:
Liite 1
Joensuun alueelliseen jätelautakuntaan sopijakunnat ovat nimenneet
seuraavat jäsenet ja varajäsenet (KV 27.2.2012 § 19):
Jäsen Varajäsen
Rutanen Martti Kärkkäinen Viljo
Martikainen Maija Reponen Eveliina
Päivinen Pauliina Tamminen Topias
Sihvola Reino Kuntsi Camilla
Puhakka Eero Ignatius Merja
Turunen Seija Pykäläinen Samuli
Tanskanen Raili Antikainen Hannu
Hoskonen Hannu Hiltunen Hilkka
Karkkonen Esko Kivivuori Marja-Leena
Puheenjohtajaksi on nimetty Martti Rutanen ja varapuheenjohtajaksi
Raili Tanskanen.
Puheenjohtajan päätösehdotus:
Jätelautakunta päättää merkitä kokoonpanon ja tehtävät tiedoksi.
Täytäntöönpano: -
Päätös:
Jätehuoltosuunnittelijan viran täyttäminen
Joensuun kaupunginhallitus on päättynyt 23.1.2012 § 31 perustaa Joensuun
alueellisen jätelautakunnan tehtävien hoitamista varten jätehuoltosuunnittelijan
ja jätehuoltoneuvojan virat 1.3.2012 alkaen.
Jätehuoltosuunnittelijan viran kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto.
Soveltuvan ammatillisen koulutuksen lisäksi virassa edellytetään valmiuksia
asiakaspalveluun, hyviä vuorovaikutustaitoja, omaaloitteisuutta,
hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa sekä hyviä ATK -
taitoja. Kokemusta kunnallisista jätehuoltotehtävistä ja kunnallishallinnosta
pidetään etuna. Jätehuoltosuunnittelija toimii jatkossa jätelautakunnan
esittelijänä.
Jätehuoltosuunnittelijan virka oli haettavana 2.2.2012 - 1.3.2012 välisenä
aikana. Virkaan saatiin yhteensä 58 hakemusta. Hakijaluettelo on liitteenä
ja tarkempi yhteenveto hakijoista on kokousasiakirjoissa.
Hakijaluettelo
Liite 4
Joensuun alueellisen jätelautakunnan johtosäännön 8 §:n mukaan toimielimen
virat täyttää Joensuun alueellinen jätelautakunta.
Jätelautakunnan suunnittelijan virkaan haastateltiin yhteensä 4 hakijaa.
Haastatteluun kutsuttiin Anna Kettunen, Janne Kettunen, Heli Raikisto
ja Sanna Sorjonen koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Haastateltavista
Janne Kettunen ja Sanna Sorjonen hakivat myös jätehuoltoneuvojan
virkaa. Lisäksi jätehuoltoneuvojan virkaan haastatelluista hakijoista
Hanna-Riikka Ruokolainen, Tiina Salminen, Katri Tossavainen
sekä Suvi-Maria Vasara hakivat myös jätehuoltosuunnittelijan virkaa.
Haastattelut suorittivat jätelautakunnan puheenjohtaja ja Joensuun kaupungin
tekninen johtaja. Haastateltujen hakijoiden hakemukset ja todistusjäljennökset
ovat kokousasiakirjoissa.
Haastattelujen, koulutuksen ja työkokemuksen perusteella haastattelijat
pitävät jätehuoltosuunnittelijan virkaan parhaiten soveltuvana maa- ja
metsätaloustieteiden maisteri Anna Kettusta. Anna Kettusella on kokemusta
jäteneuvontaan liittyvistä tehtävistä ja hän on täydentänyt
opintojaan ympäristöoikeuden perusopinnoilla. Hän omaa hyvät valmiudet
sekä asiakaspalveluun että hallintotehtävien hoitamiseen.
Haastattelijat esittävät valittavaksi varasijalle insinööri Janne Kettusen.
Janne Kettusella on jonkin verran kokemusta jätehuollontehtävistä ja
hän on koulutuksensa (insinööri AMK ympäristöteknologian koulutusohjelma)
ja kokemuksensa puolesta virkaan soveltuva.
Joensuun kaupungin henkilöstöhallintoa koskevien ohjeiden mukaan
uuden viranhaltijan tai työntekijän peruspalkasta (teknisten osalta tehtäväkohtaisesta
palkasta) päättää se viranomainen (ellei johtosäännöissä
muuta sanota), jolle kuuluu uuden viranhaltijan tai työntekijän ottaminen.
Jätehuoltosuunnittelijan tehtäväkohtainen palkka määräytyy Teknisten
sopimuksen hinnoittelu tunnuksen 5 01 02 01 4 palkkaryhmän II
mukaan.
Puheenjohtajan johtajan päätösehdotus:
Jätelautakunta päättää valita jätehuoltosuunnittelijan virkaan Anna Kettusen
ehdolla, että Kettunen esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen
terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista.
Tehtävässä noudatetaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta.
Jätelautakunta päättää viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi 2816,11 euroa
kuukaudessa.
Jätelautakunta päättää valita varasijalle Janne Kettusen.
Virassa noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa.
Täytäntöönpano: ao, rekry, henkilöstöhallinto
Päätös:
No entä se toinen virka?
Tämä on v-tusta.
Hoskonen jätä poliittinen hämmentämisesi tähän vaalikauteen. Annetaan nuorille tilaa.
Oletko tyytyväinen saamaasi jätelaskuun?
Kallista paskaa, ilomantsilaiset tuottavat, olisi kiva tietää kenen kukkaroa täytetään. keräilijän vai käsittelijän vai peräti omistajien.