Äläkä saata minua kiusaukseen

Olet Jumalalle äärettömän arvokas ja rakas tuollaisena kuin olet!

Tällä palstalla sinä tulet saamaan kiviä niskaasi ja vielä suuremman kuorman kannettavaksesi muutamien "profeetoiden" toimesta. Jeesus on kuitenkin tullut antamaan levon kuorman raskauttamille. Vapautuksen ja armon syntisille. Rauhan levottomille. Et voi tehdä yhtään mitään ansaitaksesi enemmän Jumalan rakkautta ja hyväksyntää. Kirjoituksesi perusteella sinä olet erittäin otollinen Jumalalle, sillä Hän etsii nimenomaan niitä, jotka ovat valmiita tunnustamaan syntisyytensä ja sen, ettei pärjää ilman Häntä ja Hänen armoaan.

Sinä ja minä lankeamme sen takia, ettei Kristus ole vielä saanut meissä muotoa täydellisesti. Paavali sanoo kirjeessään Roomalaisille:

Room. 7:18–20 “Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.”

Meidän ajatusmaailmassamme sotii kaksi voimaa, lihan ja Hengen laki. Raamattu kuitenkin lupaa, että sinä ja minä, kun pysymme Kristuksessa, Hän saa aikaan meissä uutta. Kun olemme vastaanottaneet armon ja lähteneet seuraamaan Kristusta, Hän on pannut meihin Henkensä sinetiksi. Jos myös elämme armosta, hyväksymme sen, ettemme voi itse itseämme pelastaa ja parantaa, Henki tekee meissä työtään. Kannattaa lukea koko roomalaiskirjeen 8. luku, mutta lainaan tähän yhden keskeisen asian:

Room. 8:1–4 “Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.”

Anna sinulle sinetiksi annetun Hengen johdattaa sinua. Se ei ole sitä, että yrität kerta toisensa jälkeen langettuasi tehdä enemmän ja paremmin. Se tie ei johda mihinkään, sillä vain Henki voi tehdä eläväksi. Vie syntisi Jumalan eteen juuri silloin kun koet olevasi syntisistä kurjin. Todennäköisesti kun koet olevasi kurjimmillasi, syvimmällä synnin pimeydessä, haluat paeta Jumalaa, sillä liha ei halua alistua Jumalan katseen alle. Minä pakenin pitkään Jumalan katsetta ja kätkin syntini Häneltä. Tietysti rukoilin Häntä auttamaan minua synneistäni, mutta silti langetessani pakenin Häntä. Juuri silloin kun olisi pitänyt kääntyä Jumalan puoleen! Tässä on kaiken avain:

1. Joh. 1:5–9 “Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”

Kuten huomaat, valkeudessa vaeltaminen tarkoittaa äärimmäistä rehellisyyttä Jumalalle. Kun koet olevasi syntinen, hakeudu Jumalan läsnäoloon. Pyydä Jumalaa katsomaan puoleesi ja näkemään sinun saastasi. Hän ei tule tuomitsemaan sinua vaan vapauttamaan sinut. Se ei tapahdu hetkessä, mutta Hänen Henkensä alkaa tehdä työtä sinussa. Hän haluaa nostaa sinut uuteen yritykseen yhä uudelleen ja uudelleen, sillä sitä on armo! Olen saanut kokea sen hyvin konkreettisesti ja voin vain ihmetellä mitä kaikkea Jumalan Henki voi saada ihmisessä aikaan. Hän antaa rauhan, ilon, lohdutuksen, turvallisuuden tunteen, vie pelon ja parantaa rikkoutuneen itsetunnon. Hän alkaa puhdistaa synneistä ja alkaa saamaan aikaan Hengen hedelmiä:

Gal. 5:16–18 “Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia.” 22–23 “Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.”

Hieman jatkoa:

Hän antaa niin ylitsevuotavasti, että sitä haluaa alkaa jakamaan myös muille ihmisille. Kun kohtaa Kristuksen, Hänet haluaa esitellä myös muille ihmisille, sillä tämä maailma on rikkinäinen ja jokainen tarvitsee pelastajaa. Jokainen kaipaa kipeästi rakkautta ja hyväksyntää, ja juuri sitä Jumalalla on meille tarjolla.

Rukoilen, että tämä rohkaisisi sinua edes hieman, sillä Jumalalla on hyvä tahto sinua kohtaan. Hän haluaa auttaa sinua ja vapauttaa sinut peloista ja niin kuin kirjoitat, lääkkeiden orjuudesta. Hänessä on elämä ja yltäkylläisyys ja se on lupaus sinulle ja minulle.

Jos kaipaat kahdenkeskeistä kirjoittelua, ota yhteyttä: [email protected]

Arvostan rehellisyyttäsi. Olet varmastikin löytänyt ongelman ytimen. Itse lupasin puolihuolimattomasti antaa elämäni täysin Jumalalle kun sain täyttyä Pyhällä Hengellä. En vielä silloin tiennyt, kuinka vaikeaa tuon lupauksen pitäminen on. Mutta onneksi Jumala tiesi, ja on siitä lähtien auttanut minua antautumaan tuolle lupaukselle pala kerrallaan. Pitkän ajan Jumala vain opetti minulle kärsivällisyyttä. Tuntui, ettei Jumala kuule minua, enkä saa nähdä mitään Jumalan tekoja elämässäni. Ajan myötä aloin näkemään Jumalan pienissä asioissa, aloin olla kiitollinen vähäisistäkin asioista. Jumala puhui sen kautta siitä, että kun olemme vähässä uskollisia, Jumala sen myötä kasvattaa vastuullisuutta kantamaan myös suurempia asioita.

On selvää, ettemme voi antaa elämäämme Jumalan käyttöön omassa voimassamme. Liha on niin perin pohjaisesti sitä vastaan. Sekin on Hengen työtä meissä, kuten kirjoitin. Minusta tuntuu, että sinun tulisi keskittyä tuohon havaitsemaasi kysymykseen, haluatko päästää irti kaikesta omasta. Ei ole kyse siitä pystytkö tai jaksatko vaan haluatko. Uskon että haluat, koska Jumala on antanut sinulle kovan nälän Hänen puoleensa. Jos uskallat tehdä lupauksen antaa elämäsi Jumalalle, Hän antaa sinulle kyllä voiman siihen. Niin Hän teki kohdallani, vaikka itse välillä koen sen ylivoimaiseksi. On niin helppo antautua omille haaveille ja alkaa itse ohjailemaan omaa elämää. Se ei kuitenkaan ole siunauksen tie. Parasta mitä voimme kokea on olla osa Jumalan tahtoa ja kulkea Hänen viitoittamassa suunnitelmassaan.

Vielä yksi asia. Mainitsit ensimmäisessä viestissäsi siitä, ettet jaksa pysyä viinipuussa. En jaksaisi minäkään. Paavali sanoo Roomalaiskirjeessään osuvasti:

Room. 11:17 "Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua."

Juuri kannattaa meitä!

Muistan sinua rukouksissani.

Omasta kokemuksestani haluaisin lohduttaa sinua sillä, että Jumala on todella pitkämielinen eli jaksaa "venyä" meidän helposti lankeavien kohdalla.

Minulla oli vuosia helmasynti, se oli ajatuksissa eikä mennyt tekoihin, mutta hellin sitä vuosikausia ja olin todella koukussa siihen.
Tiesin sen vääräksi ja pyysin Jeesusta vapauttamaan minut siitä, mutta niin mielelläni ja varmastikin tahallani (kuten sinäkin kerroit) siihen lankesin että Jeesukselta vaadittiin paljon rakkautta ja kärsivällisyyttä minua kohtaan Hänen odottaessaan milloin tosiaankin olisin valmis luopumaan halustani langeta ja voidakseni ottaa vapautuksen vastaan.

Mikään ongelma ei ole Jumalalle liian vaikea, ei sinunkaan ongelmasi etkä sinäkään ihmisenä ole mikään mahdoton tapaus Herralle.
Älä siis luovu toivosta !