Mistä näitä kusipäitä riittää?

Hannu Kärkkäinen

Suomen kansan olemassaolo on ruotsalaisten ansiota

Olen kiitollinen ruotsalaisille siitä, että olen olemassa.

Ruotsalaiset heimokuninkaat ja Venäjän edeltäjä Novgorod sotivat 1200 – 1300 –luvuilla Suomen nykyisen alueen hallinnasta. Hajanaisella “heimo-Suomella” ei ollut mitään mahdollisuuksia vastustaa kumpaakaan naapuria. Ruotsalaiset voittivat kisan ja liittivät alueen valtakuntaansa. Seurauksena oli, että Suomeen kehittyi länsimainen yhteiskuntajärjestys ja vuosisatojen kuluessa se integroitui osana Ruotsia läntiseen kulttuuriympäristöön.

Vaihtoehto olisi ollut Venäjä ja slaavilainen yhteiskuntakehitys. Suomen kansa olisi sulautettu ja hajotettu pieniksi pisaroiksi pitkin Venäjänmaata, kuten nyky-Venäjän suomensukuisten kansojen tilanne hyvin osoittaa.


Ei olisi suomalaista kulttuuria, kieltä eikä itsenäisyyttä, joita puolustaa. Ei olisi Pentti Oinosta eikä Stefan Wallinia. Ei olisi pakkoruotsia eikä pakkosuomea, mutta venäjän taito olisi hyvä. Ei olisi US-blogeja, jossa voi sanoa miltei mitä tahansa ilman, että ohrana kolkuttaa ovelle. Ei olisi suomalaista eduskuntaa, jossa arvostella suomalaista hallitusta. Ei olisi Pohjois-Karjalan prikaatia, eikä Uudenmaan prikaatia, ei ainakaan nykyisillä tehtävillä.

Olen iloinen, että meillä on perintönä historiasta suomenruotsalainen väestönosa, joka ylläpitää erityispiirteitään kulttuurissamme. Opiskelen mielelläni ruotsin kieltä, joka yhdistää meitä pohjoismaisten kansojen perheeseen. Liittoudun mielelläni ruotsalaisten kanssa kansainvälisissä yhteyksissä, koska ajattelemme asioista usein samalla tavalla.

Toisaalta. Jos Novgorod olisi aikanaan voittanut ja nyt muutama viikko sitten Putin olisi saanut 70 % äänistä täällä nykyistä laajemman Karjalan Tasavallan alueella, niin entä sitten. Historia ei tuntisi aikoja sitten kadonnutta nimetöntä heimoa, joten eipä suomalaisuutta kukaan osaisi kaivatakaan.

Silti olen kiitollinen.
57356
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 57

Vanhimmat

K****päällä viitannet itseesi.
Mikä kopioimassasi kirjoituksessa ei muka pitänyt paikkansa.

Äänestä
  • Suomalaisten pienemmät naapurit kuten virolaiset ovat pystyneet muodostamaan oman valtion niin miksi monta kertaa suurempi suomalaisjoukko ei olisi siihen kyennyt?

    Äänestä

  • åkeW. kirjoitti:

    Suomalaisten pienemmät naapurit kuten virolaiset ovat pystyneet muodostamaan oman valtion niin miksi monta kertaa suurempi suomalaisjoukko ei olisi siihen kyennyt?

    Nykyinen Viron valtio luotiin kyllä vasta 1919 kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen.

    Äänestä

  • hist kirjoitti:

    Nykyinen Viron valtio luotiin kyllä vasta 1919 kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen.

    Sitä paitsi Viro liitettiin Venäjään vasta vuonna 1721. Ennen sitä se kuului Ruotsille. Hallinto- ja koulukieli oli Virossa saksa 1890-luvulle saakka, jolloin se korvattiin venäjällä. Venäläistämiskautta kesti Virossa vain 1890-luvulta vuoteen 1917, jolloin Viro sai ensin itsehallinnon ja 1918 itsenäisyyden.

    Äänestä

  • Baltitkin on olemassa vaikka ovat olleet Venäjän etupiiriin kuuluvia joten miksi eivät suomalaiset olisi säilyneet?

    Äänestä

  • kotilainen kirjoitti:

    Baltitkin on olemassa vaikka ovat olleet Venäjän etupiiriin kuuluvia joten miksi eivät suomalaiset olisi säilyneet?

    Tuosta on jo puhuttu aikaisemmin. Viro ja Pohjois-Latvia liitettiin Venäjän yhteyteen vasta vuonna 1721 siten että saksa säilyi siellä hallinnon ja korkeamman koulutuksen kielenä aina 1890-luvulle saakka (1800-luvulla perustettiin viron- ja latviankielisiä kansakouluja), jolloin hallinto ja koulut venäläistettiin. Venäläistämistä kesti vain 1890-luvulta vuoteen 1917, jolloin Viro sai sisäisen itsehallinnon ja 1918 itsenäisyyden, samoin kuin Latvia ja Liettua.

    Etelä-Latvia ja Liettua liitettiin Venäjän yhteyteen vasta 1700-luvun lopulla. Etelä-Latviassa saksa säilyi hallinnon ja korkeamman koulutuksen kielenä. liettuassa puolan kielellä oli vastaava asema 1800-luvulle asti, jolloin venäläistäminen vasta alkoi.

    Äänestä

  • Locdubh kirjoitti:

    Tuosta on jo puhuttu aikaisemmin. Viro ja Pohjois-Latvia liitettiin Venäjän yhteyteen vasta vuonna 1721 siten että saksa säilyi siellä hallinnon ja korkeamman koulutuksen kielenä aina 1890-luvulle saakka (1800-luvulla perustettiin viron- ja latviankielisiä kansakouluja), jolloin hallinto ja koulut venäläistettiin. Venäläistämistä kesti vain 1890-luvulta vuoteen 1917, jolloin Viro sai sisäisen itsehallinnon ja 1918 itsenäisyyden, samoin kuin Latvia ja Liettua.

    Etelä-Latvia ja Liettua liitettiin Venäjän yhteyteen vasta 1700-luvun lopulla. Etelä-Latviassa saksa säilyi hallinnon ja korkeamman koulutuksen kielenä. liettuassa puolan kielellä oli vastaava asema 1800-luvulle asti, jolloin venäläistäminen vasta alkoi.

    Virolaiset ovat todellakin meitä edellä, siellä oma kieli on ansaitsemassaan asemassa..

    Äänestä

Olisikos mokomaa ruotsia olemassa, ilman fennoja?

Äänestä
  • Ruotsia ei olisi ollut olemassa 1700 luvun jälkeen ilman suomalaisia sotilaita. Ruotsalaisten sotamaine tunnetaan kyllä. Viime sotiin saakka jatkunut pelkuruus rintamilla olisi tuhonnut Ruotsin kuningaskunnan jos rajoilla eivät olisi partioineet suomalaiset miehet. Ruotsalaiset aateliset alistivat suomalaiset talonpojat taistelemaan pitääkseen venäläiset poissa Ruotsin maaperältä. Suomalaiset taistelivat kodistaan. Ruotsalaiset ovat aina "taistelleet" toisen maan alueella, eivät koskaan kotimaansa kamaralla.

    Äänestä

  • hur hur 30 kirjoitti:

    Ruotsia ei olisi ollut olemassa 1700 luvun jälkeen ilman suomalaisia sotilaita. Ruotsalaisten sotamaine tunnetaan kyllä. Viime sotiin saakka jatkunut pelkuruus rintamilla olisi tuhonnut Ruotsin kuningaskunnan jos rajoilla eivät olisi partioineet suomalaiset miehet. Ruotsalaiset aateliset alistivat suomalaiset talonpojat taistelemaan pitääkseen venäläiset poissa Ruotsin maaperältä. Suomalaiset taistelivat kodistaan. Ruotsalaiset ovat aina "taistelleet" toisen maan alueella, eivät koskaan kotimaansa kamaralla.

    Mitä oikein tarkoitat? Etkö tosiaan tiedä mitään kaikista niistä sodista joita Ruotsi kävi vuosisadasta toiseen Tanska-Norjaa vastaan? Skåne, Blekinge, Hallanti, Bohuslääni, Värmlanti, Smoolanti, Länsi-Göötanmaa, Dalsland, Taalainmaa ja Jämtlanti olivat jatkuvasti taistelukenttinä, samoin Tanskan ja Norjan maakunnat lähellä Ruotsin rajaa. Eivätkö ruotsalaissotilaat muka näissä maakunnissa taistelleet kodeistaan? Lisäksi Tanska-Norjalla oli ikävä taipumus liittoutua Venäjän kanssa Ruotsia vastaan, mikä johti todella monta kertaa siihen että Ruotsi joutui samanaikaisesti puolustamaan rajojaan jokaisella ilmansuunnalla. Asevelvollisuuslaki oli sitä paitsi sama Ruotsin valtakunnan itäosassa (nykyinen Suomi) ja länsiosassa (nykyinen Ruotsi), joten on turha kuvitella että valtakunnan länsiosan sotilaita olisi muka jotenkin säästelty. Valtakunnan asema Tanska-Norjan ja Venäjän välissä oli sitäpaitsi niin hankala, ettei mihinkään "säästelyyn" edes olisi ollut varaa. Kruunulla oli kyllä käyttöä jokaiselle miehelle joka osasi käyttää asetta. Laki oli muutenkin sama valtakunnan länsi- ja itäosassa. Suomea ei hallittu minään alusmaana eikä siirtomaana vaan valtakunnan tavallisena osana, joka lähetti edustajansa Ruotsin valtiopäiville. Suomen asema osana Ruotsia oli hallinnollisessa mielessä samanlainen kuin Itä-Suomen asema nykyisin Suomen osana. Suomi oli tuohon aikaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi ja kaikki suomalaiset olivat virallisesti ruotsalaisia, mikä näkyi siinäkin että kaikilla suomalaisilla oli viralliset ruotsalaiset etunimet. Mies jota kutsuttiin Heikiksi oli viralliselta etunimeltään Henrik, mies jota kutsuttiin Matiksi oli viralliselta etunimeltään Mats jne.

    Äänestä

  • Lochdubh kirjoitti:

    Mitä oikein tarkoitat? Etkö tosiaan tiedä mitään kaikista niistä sodista joita Ruotsi kävi vuosisadasta toiseen Tanska-Norjaa vastaan? Skåne, Blekinge, Hallanti, Bohuslääni, Värmlanti, Smoolanti, Länsi-Göötanmaa, Dalsland, Taalainmaa ja Jämtlanti olivat jatkuvasti taistelukenttinä, samoin Tanskan ja Norjan maakunnat lähellä Ruotsin rajaa. Eivätkö ruotsalaissotilaat muka näissä maakunnissa taistelleet kodeistaan? Lisäksi Tanska-Norjalla oli ikävä taipumus liittoutua Venäjän kanssa Ruotsia vastaan, mikä johti todella monta kertaa siihen että Ruotsi joutui samanaikaisesti puolustamaan rajojaan jokaisella ilmansuunnalla. Asevelvollisuuslaki oli sitä paitsi sama Ruotsin valtakunnan itäosassa (nykyinen Suomi) ja länsiosassa (nykyinen Ruotsi), joten on turha kuvitella että valtakunnan länsiosan sotilaita olisi muka jotenkin säästelty. Valtakunnan asema Tanska-Norjan ja Venäjän välissä oli sitäpaitsi niin hankala, ettei mihinkään "säästelyyn" edes olisi ollut varaa. Kruunulla oli kyllä käyttöä jokaiselle miehelle joka osasi käyttää asetta. Laki oli muutenkin sama valtakunnan länsi- ja itäosassa. Suomea ei hallittu minään alusmaana eikä siirtomaana vaan valtakunnan tavallisena osana, joka lähetti edustajansa Ruotsin valtiopäiville. Suomen asema osana Ruotsia oli hallinnollisessa mielessä samanlainen kuin Itä-Suomen asema nykyisin Suomen osana. Suomi oli tuohon aikaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi ja kaikki suomalaiset olivat virallisesti ruotsalaisia, mikä näkyi siinäkin että kaikilla suomalaisilla oli viralliset ruotsalaiset etunimet. Mies jota kutsuttiin Heikiksi oli viralliselta etunimeltään Henrik, mies jota kutsuttiin Matiksi oli viralliselta etunimeltään Mats jne.

    Sitä paitsi sanaa "fenno" EI pidä käyttää merkityksessä "suomalainen" eikä myöskään merkityksessä "suomenkielinen".
    "Fenno" on pelkkä lyhennelmä "fennomaanista", samoin kuin "sveko" on "svekomaanista". Tosin moni tällä palstalla on jostain minulle tuntemattomasta syystä lisännyt siihen ylimääräisen k-kirjaimen: "svekko", mitä pidän etymologian kannalta huonosti perusteltuna.

    Äänestä

  • Lochdubh kirjoitti:

    Mitä oikein tarkoitat? Etkö tosiaan tiedä mitään kaikista niistä sodista joita Ruotsi kävi vuosisadasta toiseen Tanska-Norjaa vastaan? Skåne, Blekinge, Hallanti, Bohuslääni, Värmlanti, Smoolanti, Länsi-Göötanmaa, Dalsland, Taalainmaa ja Jämtlanti olivat jatkuvasti taistelukenttinä, samoin Tanskan ja Norjan maakunnat lähellä Ruotsin rajaa. Eivätkö ruotsalaissotilaat muka näissä maakunnissa taistelleet kodeistaan? Lisäksi Tanska-Norjalla oli ikävä taipumus liittoutua Venäjän kanssa Ruotsia vastaan, mikä johti todella monta kertaa siihen että Ruotsi joutui samanaikaisesti puolustamaan rajojaan jokaisella ilmansuunnalla. Asevelvollisuuslaki oli sitä paitsi sama Ruotsin valtakunnan itäosassa (nykyinen Suomi) ja länsiosassa (nykyinen Ruotsi), joten on turha kuvitella että valtakunnan länsiosan sotilaita olisi muka jotenkin säästelty. Valtakunnan asema Tanska-Norjan ja Venäjän välissä oli sitäpaitsi niin hankala, ettei mihinkään "säästelyyn" edes olisi ollut varaa. Kruunulla oli kyllä käyttöä jokaiselle miehelle joka osasi käyttää asetta. Laki oli muutenkin sama valtakunnan länsi- ja itäosassa. Suomea ei hallittu minään alusmaana eikä siirtomaana vaan valtakunnan tavallisena osana, joka lähetti edustajansa Ruotsin valtiopäiville. Suomen asema osana Ruotsia oli hallinnollisessa mielessä samanlainen kuin Itä-Suomen asema nykyisin Suomen osana. Suomi oli tuohon aikaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi ja kaikki suomalaiset olivat virallisesti ruotsalaisia, mikä näkyi siinäkin että kaikilla suomalaisilla oli viralliset ruotsalaiset etunimet. Mies jota kutsuttiin Heikiksi oli viralliselta etunimeltään Henrik, mies jota kutsuttiin Matiksi oli viralliselta etunimeltään Mats jne.

    Ruotsi rupesi puolueettomaksi maaksi heti sen jälkeen kun menetti Suomen v. 1809. Sen jälkeen Ruotsin vaikutusvalta on pienetynyt koko ajan.

    Ruotsi on mennyt suurvalta ja mistä he ovat kiitollisia? Saksalaisille ja tanskalaisille kielestään sivistyksestään.

    Äänestä

  • Lochdubh kirjoitti:

    Mitä oikein tarkoitat? Etkö tosiaan tiedä mitään kaikista niistä sodista joita Ruotsi kävi vuosisadasta toiseen Tanska-Norjaa vastaan? Skåne, Blekinge, Hallanti, Bohuslääni, Värmlanti, Smoolanti, Länsi-Göötanmaa, Dalsland, Taalainmaa ja Jämtlanti olivat jatkuvasti taistelukenttinä, samoin Tanskan ja Norjan maakunnat lähellä Ruotsin rajaa. Eivätkö ruotsalaissotilaat muka näissä maakunnissa taistelleet kodeistaan? Lisäksi Tanska-Norjalla oli ikävä taipumus liittoutua Venäjän kanssa Ruotsia vastaan, mikä johti todella monta kertaa siihen että Ruotsi joutui samanaikaisesti puolustamaan rajojaan jokaisella ilmansuunnalla. Asevelvollisuuslaki oli sitä paitsi sama Ruotsin valtakunnan itäosassa (nykyinen Suomi) ja länsiosassa (nykyinen Ruotsi), joten on turha kuvitella että valtakunnan länsiosan sotilaita olisi muka jotenkin säästelty. Valtakunnan asema Tanska-Norjan ja Venäjän välissä oli sitäpaitsi niin hankala, ettei mihinkään "säästelyyn" edes olisi ollut varaa. Kruunulla oli kyllä käyttöä jokaiselle miehelle joka osasi käyttää asetta. Laki oli muutenkin sama valtakunnan länsi- ja itäosassa. Suomea ei hallittu minään alusmaana eikä siirtomaana vaan valtakunnan tavallisena osana, joka lähetti edustajansa Ruotsin valtiopäiville. Suomen asema osana Ruotsia oli hallinnollisessa mielessä samanlainen kuin Itä-Suomen asema nykyisin Suomen osana. Suomi oli tuohon aikaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi ja kaikki suomalaiset olivat virallisesti ruotsalaisia, mikä näkyi siinäkin että kaikilla suomalaisilla oli viralliset ruotsalaiset etunimet. Mies jota kutsuttiin Heikiksi oli viralliselta etunimeltään Henrik, mies jota kutsuttiin Matiksi oli viralliselta etunimeltään Mats jne.

    "Suomen asema osana Ruotsia oli hallinnollisessa mielessä samanlainen kuin Itä-Suomen asema nykyisin Suomen osana. Suomi oli tuohon aikaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi ja kaikki suomalaiset olivat virallisesti ruotsalaisia, mikä näkyi siinäkin että kaikilla suomalaisilla oli viralliset ruotsalaiset etunimet. Mies jota kutsuttiin Heikiksi oli viralliselta etunimeltään Henrik, mies jota kutsuttiin Matiksi oli viralliselta etunimeltään Mats jne."

    Isoisäni isoisän nimi oli kyllä Heikki, vaikka joku svekopappi sen Henrikiksi kirjasikin vasten vanhempien tahtoa, mitäs noista turaanien oikeuksista, pakkoa vaan kehiin...

    Äänestä

Ihan hyvä että joku ruotsinmielinen on joskus kiitollinen. Yleensähän ne vain valittavat, ovat tympeitä ja katkeria ja ennen kaikkea kateellisia. Mikään ei heidän mielestään ole Siuomessa hyvin ei ainakaan verrattuna Ruotsiin. Se opn aika rasittavaa kuunnella, kun se marina ei ikinäå lopu. Sen vuoksi on virkitsävää lukea, että edes Pentti Kärkkäinen osaa olla kiitollinen.

Äänestä

"Historia ei tuntisi aikoja sitten kadonnutta nimetöntä heimoa, joten eipä suomalaisuutta kukaan osaisi kaivatakaan."

Olisi saattanut käydä niinkin, kuten Tornionjoen länsipuolen suomalaismurteelle. Kieltämme nimitettäisiin ehkä meänkieleksi, jolla ei olisi Ruotsin valtapiirissä nyt juuri yhtään parempia oikeuksia kuin Venäjänkään valtapiirissä.

Sattuma ohjaa moninaisesti historiaa. Pitäisikö meidän olla kiitollisia sattumalle vai Ruotsille vai Venäjälle vai kaikille kolmelle ja vieläpä Saksallekin.

Äänestä
  • "Pitäisikö meidän olla kiitollisia sattumalle vai Ruotsille vai Venäjälle vai kaikille kolmelle ja vieläpä Saksallekin."

    Suomalaisten pitäisi olla kiitollisia Napoleonille ja hänen lisäkseen Aleksanteri I:lle ja muille Suomen keisari-suuriruhtinaille, jotka - Matti Klingen sanoin - kaikki suosivat suuresti Suomea, enemmän kuin mitään muuta Venäjän valtakunnan osaa.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    "Pitäisikö meidän olla kiitollisia sattumalle vai Ruotsille vai Venäjälle vai kaikille kolmelle ja vieläpä Saksallekin."

    Suomalaisten pitäisi olla kiitollisia Napoleonille ja hänen lisäkseen Aleksanteri I:lle ja muille Suomen keisari-suuriruhtinaille, jotka - Matti Klingen sanoin - kaikki suosivat suuresti Suomea, enemmän kuin mitään muuta Venäjän valtakunnan osaa.

    Ei itse asiassa tarvitse olla kenellekään kiitollinen kunhan ei myöskään syytä ketään nykyään elävää menneistä.

    Meillä on pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa josta syystä täällä yhä elää myös ruotsinkielisiä suomalaisia aivan kuten silloin satoja vuosia sittenkin.

    Se on vain tosiasia joka on hyväksyttävä eikä yrittää muuntaa historiaa ja tehdä meistä suruista jotain muuta kuin mitä me olemme, eli sataprosenttisia suomalaisia vaikkakin ruotsinkielisiä!

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Ei itse asiassa tarvitse olla kenellekään kiitollinen kunhan ei myöskään syytä ketään nykyään elävää menneistä.

    Meillä on pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa josta syystä täällä yhä elää myös ruotsinkielisiä suomalaisia aivan kuten silloin satoja vuosia sittenkin.

    Se on vain tosiasia joka on hyväksyttävä eikä yrittää muuntaa historiaa ja tehdä meistä suruista jotain muuta kuin mitä me olemme, eli sataprosenttisia suomalaisia vaikkakin ruotsinkielisiä!

    Suomalaisia te ette kyllä ole. Ette kyllä ruotsalaisiakaan, vaikka näin haluaisittekin.

    Äänestä

  • afdweffw kirjoitti:

    Suomalaisia te ette kyllä ole. Ette kyllä ruotsalaisiakaan, vaikka näin haluaisittekin.

    Me olemme täysin itsestäänselvästi suomalaisia. Sen sijaan on erittäin kyseenalaista, voiko äärifennojen maanpetoksellista lahkokuntaa kutsua sanan varsinaisessa merkityksessä suomalaiseksi.

    Äänestä

"ruotsin kieli yhdistää meitä pohjoismaiseen perheeseen" ?

Ollaanko me mukamas samaa perhettä. Ei todellakaan, koska ruotsalaisilla ei ole mitään kielellisiä siteitä suomeen.

Miksi vain ruotsin kieli yhdistäisi meitä, miksi suomen kieli ei yhdistä ruotsalaisia suomalaiseen veljeskansaan? Miksi ruotsalaiset eivät arvosta ja opiskele koko kansan voimin suomea, koska suomen kieli on ollut ja on edelleen heidän omassa maassaan iso alkuperäiskieli?

Toisaalta voi kysyä, olisiko Ruotsia olemassa, jos ei olisi ollut Ranskaa tai Saksaa tai Rooman valtakuntaa? Siltikään Ruotsi ei tunne mitään kiitollisuudenvelkaa noille vanhemmille valtioille, eikä pakota ruotsalaisia opiskelemaan vanhempia eurooppalaisia kieliä.

Kärkkäisen kirjoitus on täyttä soopaa. Miten voi mies olla noin tyhmä! Vaikuttaa ruotsinopettajalta.

Äänestä
  • Rahalla se tyhmyys tiivistyy.

    Äänestä

Satojen vuosien ajan ruotsinkielinen eliitti alisti maamme valtaväestöä. Suomenkielisiä kouluja ei perustettu, vain ruotsinkielisiä. Yliopistot toimivat vain ruotsiksi. Suomenkieliset eivät saaneet omakielisiä virkamiehiä, vaan joutuivat ruotsinkielisten kirkkoherrojen ja lukkareiden ja muiden virkamiesten nöyryytettäviksi. Suomenkielisen rahvaan oli hyvin vaikea hankkia koulusivistystä, koska sitä tarjottiin vain ruotsiksi.

Ruotsinkielinen hallinto jarrutti maamme sivistyksen nousua, jäimme jälkeen satoja vuosia siitä mihin muualla Euroopassa päästiin kansankielisen koulun ja sivistyksen nousun kautta.

Totisesti, emme ole senttiäkään kiitollisuudenvelassa ruotsinkielisyydelle emmekä Ruotsille.

Olemme ylpeitä omasta kielestämme ja kansastamme, joka on noussut itsenäisyyteen naapurivaltojen rautajalan alta!

Nyt vihdoinkin on aika karistaa harteiltamme ruotsinkielisyyden pakkopaita!!!

Äänestä
  • Kuinka niin "ruotsinkielisten kirkkoherrojen ja lukkareiden ja muiden virkamiesten nöyryytettäviksi"? Ilmeisesti et tiedä että huomattava näistä papeista, virkamiehistä jne oli alun perin suomenkielisistä kodeista kotoisin. Papeilta edellytettiin suomen kielen taitoa, joten joka sukupolvessa pappissäätyyn rekrytoitiin oppikoulujen ja Turun Akatemian teologisen tiedekunnan kautta suomenkielisten talonpoikaisperheiden poikia. He omaksuivat ruotsin kielen perinpohjaisesti ja useimmiten perustivat perheen jonkin ruotsinkielisen papintyttären kanssa, mutta eiväthän he suomea unohtaneet. Sitä paitsi he tarvitsivat sitä työssään. Sääty-yhteiskunnassa kieli oli sidottu säätyyn, joten papistoon tai porvaristoon siirtynyt suomenkielinen omaksui ruotsin siksi kieleksi jolla hän seurusteli samaan säätyyn kuuluvien kanssa. Mikään laki ei tähän pakottanut, mutta se oli epävirallinen sosiaalinen normi, joka seurasi siitä että ruotsi oli valtion, hallinnon ja korkeamman koulutuksen kieli. Muuten, suomenruotsalaista maalaismurretta puhuva talonpoikaiskodin poika ei ollut oppikoulussa kovinkaan paljon suomenkielisen kodin poikaa helpommassa asemassa, sillä suomenruotsin maalaismurteet olivat vielä 1700-luvuilla niin kaukana standardiruotsista, että niitä saattoi käytännössä pitää eri kielinä. Lisäksi oppikoulujen ja yliopiston opetuskieli vaihtui ruotsiksi vasta 1700-luvulla. Sitä ennen niin oppikouluissa kuin yliopistossakin opiskeltiin ei ainoastaan latinaa vaan latinaKSI, joten 1600-luvulla ruotsinkielisen kodin pojalla ei ollut minkäänlaista kielellistä etulyöntiasemaa suomenkielisen kodin poikaan nähden.

    Mitä varsinaiseen kansanopetukseen tulee, kirkkohan käytti koko ajan suomen kieltä ja levitti kansan keskuuteen suomenkielisiä virsikirjoja ja katekismuksia. Suomenkielisia raamattujakin oli tarjolla. Kirkko edellytti ihmisten osaavan katekismuksensa, joten kansan lukutaitoa edistettiin suomenkielisillä alueilla TÄSMÄLLEEN SAMAN PERIAATTEEN MUKAAN kuin ruotsinkielisilläkin. Itärajan toisella puolella, Venäjällä, lukutaidottomien määrä oli monin verroin suurempi. Talonpojan kannalta vielä oleellisempi ero oli siinä että Venäjällä talonpojat olivat maaorjia, mutta suomessa kja ruotsissa vapaita. Muuten, talonpoikien omistaman maan osuus kokonaispinta-alasta oli valtakunnan itäosassa (nykyisessä Suomessa) suurempi kuin länsiosassa (nykyisessä Ruotsissa). Aatelin tiluksia oli länsiosassa enemmän ja ne olivat suurempia kuin itäosassa.

    Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi olla tästä kaikesta jotenkin "kiitollisia" sille maalle jota nykyisin kutsutaan Ruotsiksi, vaan kyse on siitä, että 1800-luvun alussa suomalaiset vielä OLIVAT ruotsalaisia (kielestä riippumatta), sillä Suomi ei ollut mikään siirtomaa tai alusmaa vaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi, jonka hallinnollinen asema valtakunnassa oli täsmälleen samanlainen kuin Itä-Suomen asema Suomen osana nykyisin. Valtiopäivillä istui Suomen aatelin, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajia yhdessä valtakunnan länsiosan edustajien kanssa ja osa hallituksen jäsenistä oli suomalaisia. 1700-luvulla Ruotsin kansliapresidenttien (pääministerien) joukossa oli kolme suomalaista.

    Asian ydin on sen seikan tajuaminen, että käsite "Ruotsi" muutti radikaalisti merkitystään vuoden 1809 jälkeen. Ennen tuota vuotta se käsite sisälsi itsestäänselvänä osana Suomen, joka oli yksi maan perinteisestä neljästä osasta. Nykyisessä Ruotsissa on jäljellä vain kolme osaa, joiden nimet ruotsiksi ovat Svealand , Götaland ja Norrland. Valtakunnan itäosa sai jo keskiajalla nimen Österland. "Finland" tarkoitti alun perin vain nykyistä Varsinais-Suomea ja laajeni vähitellen "Itämaan" uudeksi nimeksi.

    Äänestä

  • Lochdubh kirjoitti:

    Kuinka niin "ruotsinkielisten kirkkoherrojen ja lukkareiden ja muiden virkamiesten nöyryytettäviksi"? Ilmeisesti et tiedä että huomattava näistä papeista, virkamiehistä jne oli alun perin suomenkielisistä kodeista kotoisin. Papeilta edellytettiin suomen kielen taitoa, joten joka sukupolvessa pappissäätyyn rekrytoitiin oppikoulujen ja Turun Akatemian teologisen tiedekunnan kautta suomenkielisten talonpoikaisperheiden poikia. He omaksuivat ruotsin kielen perinpohjaisesti ja useimmiten perustivat perheen jonkin ruotsinkielisen papintyttären kanssa, mutta eiväthän he suomea unohtaneet. Sitä paitsi he tarvitsivat sitä työssään. Sääty-yhteiskunnassa kieli oli sidottu säätyyn, joten papistoon tai porvaristoon siirtynyt suomenkielinen omaksui ruotsin siksi kieleksi jolla hän seurusteli samaan säätyyn kuuluvien kanssa. Mikään laki ei tähän pakottanut, mutta se oli epävirallinen sosiaalinen normi, joka seurasi siitä että ruotsi oli valtion, hallinnon ja korkeamman koulutuksen kieli. Muuten, suomenruotsalaista maalaismurretta puhuva talonpoikaiskodin poika ei ollut oppikoulussa kovinkaan paljon suomenkielisen kodin poikaa helpommassa asemassa, sillä suomenruotsin maalaismurteet olivat vielä 1700-luvuilla niin kaukana standardiruotsista, että niitä saattoi käytännössä pitää eri kielinä. Lisäksi oppikoulujen ja yliopiston opetuskieli vaihtui ruotsiksi vasta 1700-luvulla. Sitä ennen niin oppikouluissa kuin yliopistossakin opiskeltiin ei ainoastaan latinaa vaan latinaKSI, joten 1600-luvulla ruotsinkielisen kodin pojalla ei ollut minkäänlaista kielellistä etulyöntiasemaa suomenkielisen kodin poikaan nähden.

    Mitä varsinaiseen kansanopetukseen tulee, kirkkohan käytti koko ajan suomen kieltä ja levitti kansan keskuuteen suomenkielisiä virsikirjoja ja katekismuksia. Suomenkielisia raamattujakin oli tarjolla. Kirkko edellytti ihmisten osaavan katekismuksensa, joten kansan lukutaitoa edistettiin suomenkielisillä alueilla TÄSMÄLLEEN SAMAN PERIAATTEEN MUKAAN kuin ruotsinkielisilläkin. Itärajan toisella puolella, Venäjällä, lukutaidottomien määrä oli monin verroin suurempi. Talonpojan kannalta vielä oleellisempi ero oli siinä että Venäjällä talonpojat olivat maaorjia, mutta suomessa kja ruotsissa vapaita. Muuten, talonpoikien omistaman maan osuus kokonaispinta-alasta oli valtakunnan itäosassa (nykyisessä Suomessa) suurempi kuin länsiosassa (nykyisessä Ruotsissa). Aatelin tiluksia oli länsiosassa enemmän ja ne olivat suurempia kuin itäosassa.

    Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi olla tästä kaikesta jotenkin "kiitollisia" sille maalle jota nykyisin kutsutaan Ruotsiksi, vaan kyse on siitä, että 1800-luvun alussa suomalaiset vielä OLIVAT ruotsalaisia (kielestä riippumatta), sillä Suomi ei ollut mikään siirtomaa tai alusmaa vaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi, jonka hallinnollinen asema valtakunnassa oli täsmälleen samanlainen kuin Itä-Suomen asema Suomen osana nykyisin. Valtiopäivillä istui Suomen aatelin, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajia yhdessä valtakunnan länsiosan edustajien kanssa ja osa hallituksen jäsenistä oli suomalaisia. 1700-luvulla Ruotsin kansliapresidenttien (pääministerien) joukossa oli kolme suomalaista.

    Asian ydin on sen seikan tajuaminen, että käsite "Ruotsi" muutti radikaalisti merkitystään vuoden 1809 jälkeen. Ennen tuota vuotta se käsite sisälsi itsestäänselvänä osana Suomen, joka oli yksi maan perinteisestä neljästä osasta. Nykyisessä Ruotsissa on jäljellä vain kolme osaa, joiden nimet ruotsiksi ovat Svealand , Götaland ja Norrland. Valtakunnan itäosa sai jo keskiajalla nimen Österland. "Finland" tarkoitti alun perin vain nykyistä Varsinais-Suomea ja laajeni vähitellen "Itämaan" uudeksi nimeksi.

    "Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi olla tästä kaikesta jotenkin "kiitollisia" sille maalle jota nykyisin kutsutaan Ruotsiksi, vaan kyse on siitä, että 1800-luvun alussa suomalaiset vielä OLIVAT ruotsalaisia (kielestä riippumatta), sillä Suomi ei ollut mikään siirtomaa tai alusmaa vaan täysin kirjaimellisesti Itä-Ruotsi, jonka hallinnollinen asema valtakunnassa oli täsmälleen samanlainen kuin Itä-Suomen asema Suomen osana nykyisin. Valtiopäivillä istui Suomen aatelin, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajia yhdessä valtakunnan länsiosan edustajien kanssa ja osa hallituksen jäsenistä oli suomalaisia. 1700-luvulla Ruotsin kansliapresidenttien (pääministerien) joukossa oli kolme suomalaista."

    Suomalaiset olivat suomalaisia, mutta Ruotsin kansalaisia ja joita piti alempirotuisina sivistää eli mieluimmin ruotsalaistaa kieltä myöten.

    Äänestä

Uusimpien historiatutkimusten mukaan ahvenanmaalaiset olivat kovia sotilaita noin tuhat vuotta sitten ja yksi vastasi tuhatta slaavia. Sen takia niiltä on poistettu asevelvollisuus joka on vielä tänäkin päivänä voimassa ettei slaavilaisten elämänhalut hiivu.

Äänestä

Kaikeksi onneksi Venäjä puuttui Suomen kohtaloon jonka seurauksena suomalaiset ovat voineet pitää oman kielensä. Jos näin ei olisi sattunut niin Suomessa puhuttaisiin ruotsia ja koko virkakoneisto pyörisi ruotsin kielellä. Onneksi Venäjän tsaarit pelastivat suomalaisuuden!

Äänestä
  • Suomi olisi 1800-luvulla ruotsalaistettu, ainakin kieleltään (kuten Irlanti samoihin aikoihin), mikäli Venäjä ei vv. 1808-1809 olisi liittänyt itseensä Ruotsin itäisiä läänejä ja muodostanut niistä Suomea. Suomi on Venäjälle koko olemassaolonsa velkaa - valtiona, kansakuntana ja omakielisenä kulttuurina. Jos Ruotsi on Suomen äiti, on Venäjä Suomen isä. Suomalaiset, muistakaa velkanne. Olkaa kiitollisia.

    Äänestä

Pitäisi siis olla Venäjälle kiitollinen kun Ruotsi ei pystynyt ruotsalaistamaan nykyisen Suomen aluetta ja tuhoamaan koko kieltä ja kulttuuria. Vastaavasti kai pitäisi kiitellä Ruotsia ettei alueestamme tullut venäläistä. Me itse emme tietenkään ole asian eteen mitään tehneet, emmekä ansaitse arvostusta tai mitään oikeuksia nykyiseen ikivanhaan asuinalueeseemme...

Äänestä

Suomen kansa on olemassa HUOLIMATTA Ruotsin vallasta. Ruotsi tapatti turhissa sodissaan suomalaiset lähes sukupuuttoon ja riisti maan köyhäksi.
Jos Venäjä ei olisi vallannut Suomea, niin suomalaisten tilanne olisi suunnilleen sama kuin nykyään on Karjalan tasavallassa.
Venäjän tsaarit olivat hyvin lempeitä ja suvaitsevaisia hallitsijoita verrattuna Ruotsin raakoihin ja häikäilemättömiin kuninkaihin.

Kysymys Kärkkäiselle: Miksi historioitsijat ovat lähes hellyttävän yksimielisiä siitä, että oli Suomen pelastus päästä Venäjän alaisuuteen?

Tuo "lähes" koostuu parista suruhistorioitsijasta a la Meinander ja Holmen. Suruille näet svekoaate ylittää tieteellisen rehellisyyden ja jopa uskonnollisen vakaumuksen(Vikström).

Äänestä

"Suomen kansan olemassaolo on ruotsalaisten ansiota"

Onpa valloittajan ideologia mennyt hyvin perillä tähän herra Kärkkäiseen. Juuri em. ideologian puolesta Ruotsi on kamppaillut valloittamillaan alueilla (Skoone, Suomi, Lappi, Jämtlanti). Ruotsin vallan perintönä meitä nyt "rikastuttavat" RKP Svenska.nu, Folktinget jne.

Äänestä
  • Kun Kärkkäistä on aivopesty pikkupojasta saakka, että Suomi on kaksikielinen maa ja kaiken lisäksi historiankirjoissa puhutaan Ruotsi-Suomi nimisestä valtiosta niin ilmankos siinä käsitteet sekaantuvat. Ruotsi-Suomi nimistä valtiota ei ole koskaan ollutkaan vaan yksinkertaisesti Ruotsi mutta mitäpä aivopesulla ei saataisi aikaan!

    Äänestä

Ehdottomasti pakkoruotsi / virkamiesruotsi pois.

Äänestä

JOS OSTAT KÄYTETYN AUTON ja sen edellinen omistaja on ollut ruotsalainen ajatko sillä niinkuin se ruotsalainen vaatii vai ajatko niinkuin ajaisit omalla. Siitä on kysymys. "Kun suomi oli Ruotsin vallan alla, niin pakkoruotsi säädettiin Suomeen sen takia, että kun ruotsalaiset ylimykset lomailivat kesällä Suomen eri alueilla, niin he vaativat heitä palveltavan ruotsin kielellä. Varsinainen pakollinen ruotsi tuli peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Sitä ennen tosin ruotsi oli pakollinen oppiaine vasta oppikoulusta ylöspäin." Lainaus Harri Lindell.

Äänestä
  • Menepäs kysymään vaikkapa virolaisilta, puolalaisilta ja liettualaisilta, miten humanisteja venäjän tsaarit oikeastaan olivat. Tai katso historiaa vaikkapa Isovihan ajalta.
    Suomen kohdalla tehtiin vuonna 1809 ainoa poikkeus, ja se johtuu pitkälti siitä, että siinä toteutettiin jo Anjalan liiton aikana luotu suunnitelma Suomen irrottamiseksi Ruotsista.
    Siinä pidettiin voimassa Ruotsin vanha laki, ja liitettiin Suomeen takaisin mm. Karjalan kannas.
    Sieltä tulevilta voi sitten kysyä, miten talonpoikia kohdeltiin Venäjän vallan aikana, ennen vuotta 1809. Ruoskintapaalut olivat pystyssä vielä 1900-luvun alussa, mutta enpä ole sellaisia missään Keski-Suomessa nähnyt.

    Äänestä

  • evakon poika kirjoitti:

    Menepäs kysymään vaikkapa virolaisilta, puolalaisilta ja liettualaisilta, miten humanisteja venäjän tsaarit oikeastaan olivat. Tai katso historiaa vaikkapa Isovihan ajalta.
    Suomen kohdalla tehtiin vuonna 1809 ainoa poikkeus, ja se johtuu pitkälti siitä, että siinä toteutettiin jo Anjalan liiton aikana luotu suunnitelma Suomen irrottamiseksi Ruotsista.
    Siinä pidettiin voimassa Ruotsin vanha laki, ja liitettiin Suomeen takaisin mm. Karjalan kannas.
    Sieltä tulevilta voi sitten kysyä, miten talonpoikia kohdeltiin Venäjän vallan aikana, ennen vuotta 1809. Ruoskintapaalut olivat pystyssä vielä 1900-luvun alussa, mutta enpä ole sellaisia missään Keski-Suomessa nähnyt.

    Kysy vain puolalaisilta ryssistä tai sakuista, kehuja ei tule. Vähän sama tilanne täällä.

    Äänestä

  • evakon poika kirjoitti:

    Menepäs kysymään vaikkapa virolaisilta, puolalaisilta ja liettualaisilta, miten humanisteja venäjän tsaarit oikeastaan olivat. Tai katso historiaa vaikkapa Isovihan ajalta.
    Suomen kohdalla tehtiin vuonna 1809 ainoa poikkeus, ja se johtuu pitkälti siitä, että siinä toteutettiin jo Anjalan liiton aikana luotu suunnitelma Suomen irrottamiseksi Ruotsista.
    Siinä pidettiin voimassa Ruotsin vanha laki, ja liitettiin Suomeen takaisin mm. Karjalan kannas.
    Sieltä tulevilta voi sitten kysyä, miten talonpoikia kohdeltiin Venäjän vallan aikana, ennen vuotta 1809. Ruoskintapaalut olivat pystyssä vielä 1900-luvun alussa, mutta enpä ole sellaisia missään Keski-Suomessa nähnyt.

    "Suomen kohdalla tehtiin vuonna 1809 ainoa poikkeus, ja se johtuu pitkälti siitä, että siinä toteutettiin jo Anjalan liiton aikana luotu suunnitelma Suomen irrottamiseksi Ruotsista."

    Suomi ei 1800-luvun alussa ollut Venäjälle mikään poikkeus, vaan Suomessa nimenomaan harjoitettiin samaa autonomiapolitiikkaa kuin Baltiassa, Puolassa ja Bessarabiassa. Aina yhtä uhmamieliset puolalaiset kapinoivat kahdesti 1800-luvun aikana Venäjää vastaan. Suomalaiset sitä vastoin pysyivät 1800-luvulla lailliselle hallitsijalleen uskollisina, ja saivat siitä palkinnoksi keisari-suuriruhtinaiden jatkuvan suosion. Vasta separatismin, nationalismin ja venäläisvastaisuuden voimistuttua Suomessa 1900-luvun vaihteeseen menessä oli Venäjän ryhdyttävä Suomessa toimenpiteisiin laillisen järjestyksen ja valtakunnan yhtenäisyyden turvaamiseksi. Suomessa on näitä tarpeellisia käytännön järjestelyjä nimitetty propagandistisesti "sortokausiksi" ja "venäläistämiseksi".

    Äänestä

  • evakon poika kirjoitti:

    Menepäs kysymään vaikkapa virolaisilta, puolalaisilta ja liettualaisilta, miten humanisteja venäjän tsaarit oikeastaan olivat. Tai katso historiaa vaikkapa Isovihan ajalta.
    Suomen kohdalla tehtiin vuonna 1809 ainoa poikkeus, ja se johtuu pitkälti siitä, että siinä toteutettiin jo Anjalan liiton aikana luotu suunnitelma Suomen irrottamiseksi Ruotsista.
    Siinä pidettiin voimassa Ruotsin vanha laki, ja liitettiin Suomeen takaisin mm. Karjalan kannas.
    Sieltä tulevilta voi sitten kysyä, miten talonpoikia kohdeltiin Venäjän vallan aikana, ennen vuotta 1809. Ruoskintapaalut olivat pystyssä vielä 1900-luvun alussa, mutta enpä ole sellaisia missään Keski-Suomessa nähnyt.

    Ruotsi rosvosi yli puolet Puolaa.

    Äänestä

  • 0_0 kirjoitti:

    Kysy vain puolalaisilta ryssistä tai sakuista, kehuja ei tule. Vähän sama tilanne täällä.

    Niinkö? Kysytäänkö iivanoilta puolalaisten seikkailuista Kiovassa ja Smolenskissa. Mitä saksalaisiin tulee niin kyllä idästä Saksaan on oma osuutensa hyökkäyksiä tullut. Viimeksi Itä-Preussiin vuonna 1914 johon taatusti osallistui puolalaisia.

    Äänestä

Hannu Kärkkäinen saa aivan vapaasti olla mitä mieltä tahansa, kunhan ei tule pakottamaan omia subjektiivisia näkemyksiään muille. Jotekin kummasti asia vain on yleensä niin, että jos henkilö ihailee ruotsin kieltä, hän ihailee myös ruotsin pakottamista muille. Jotain todella sairasta ruotsinkielisessä kulttuurissa on, kun siihen niin olennaisesti kuuluu myös ruotsin pakottamisen ihailu.

Äänestä

Verolainsäädäntö-veroja pakko maksaa-pakkoveropersut....
Asevelvollisuuslaki-armeijaan pakko mennä-moppisoturipersut...
Rikoslait-vihakirjoittelu kielletty- Halla-aho, Hirvisaari hovioikeuden tuomiot..
Perustuslaki-kaksi kansalliskieltä-pakkoruotsipersut....

Äänestä

Tarkistaisin vain ..
Onko se niin että kaikki jotka eivät ajattele samalla tavalla kuin sinä / netti fennot ovat kusipäitä? Niinkö?

Minusta tuo copypeistaamasi juttu oli oikein hyvä ja hyvin perusteltu, samaa ei voi sanoa teikäläisten usein täysin hatusta vedetyistä väittämistä.

Äänestä
  • Olihan tuossa varmasti hyvinkin paljon asiaa, siis historian osalta. Tai olipa se vaikka täyttä soopaa, sillä ei ole väliä. Vaan tuo logiikka: kansa, joka on historiansa puolesta kiitollisuudenvelassa jollekin toiselle kansakunnalle, tulisi opiskella ihan kunnianosoituksena tuota toista kansakuntaa kohtaan, koko kansan voimin heidän kieltään, vaikkei sillä (tämän "kiitollisuudenvelkaa" maksavien valtakunnassa) suurin osa kansasta tekisi ko. kielellä hevonhemmettiäkään? Mikä tuossa, arvon Ankdam, sinun mielestäsi on perusteltua? Luuletko, tai tiedätkö, että joku muu kansakunta on suostunut/suostuisi moiseen?

    Eiköhän sinun olisi jo aika hyväksyä tosiasiat, eikä harata vastaan. Ymmärrän, että kirpaisee niin pirusti niellä ylpeytensä ja myöntää tosiasiat, mutta yrittäisit kuitenkin? Sillä jos et ole jo saanut tarpeeksi faktoja ja hyviä argumentteja siitä, että suomenruotsalaisten nauttimia privilegioita tulee karsia, täytyy todella epäillä joko sisälukutaitoasi tai älykkyysosamäärääsi.

    Äänestä

  • Suo&kuokka kirjoitti:

    Olihan tuossa varmasti hyvinkin paljon asiaa, siis historian osalta. Tai olipa se vaikka täyttä soopaa, sillä ei ole väliä. Vaan tuo logiikka: kansa, joka on historiansa puolesta kiitollisuudenvelassa jollekin toiselle kansakunnalle, tulisi opiskella ihan kunnianosoituksena tuota toista kansakuntaa kohtaan, koko kansan voimin heidän kieltään, vaikkei sillä (tämän "kiitollisuudenvelkaa" maksavien valtakunnassa) suurin osa kansasta tekisi ko. kielellä hevonhemmettiäkään? Mikä tuossa, arvon Ankdam, sinun mielestäsi on perusteltua? Luuletko, tai tiedätkö, että joku muu kansakunta on suostunut/suostuisi moiseen?

    Eiköhän sinun olisi jo aika hyväksyä tosiasiat, eikä harata vastaan. Ymmärrän, että kirpaisee niin pirusti niellä ylpeytensä ja myöntää tosiasiat, mutta yrittäisit kuitenkin? Sillä jos et ole jo saanut tarpeeksi faktoja ja hyviä argumentteja siitä, että suomenruotsalaisten nauttimia privilegioita tulee karsia, täytyy todella epäillä joko sisälukutaitoasi tai älykkyysosamäärääsi.

    "Sillä jos et ole jo saanut tarpeeksi faktoja ja hyviä argumentteja siitä, että suomenruotsalaisten nauttimia privilegioita tulee karsia, täytyy todella epäillä joko sisälukutaitoasi tai älykkyysosamäärääsi."

    Minulle sopii mainiosti että minulta karsitaan kaikki privilegiot = ETUoikeudet. Tyydyn nöyränä niihin samoihin oikeuksiin jotka sinullakin suomalaisena on. Sopiiko se?

    Mistä privilegiosta aloitettais? Itselleni ei nyt tule mieleeni mitään erityistä privilegiota joka minulla / meillä olisi ( ja siis sinulta / teiltä suomenkielisiltä puuttuisi ) mutta sinä varmaan osaat luetella niitä koska ne mieltäsi niin kovasti rassaa ja vaadit niitä karsittaviksi. Anna tulla.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Sillä jos et ole jo saanut tarpeeksi faktoja ja hyviä argumentteja siitä, että suomenruotsalaisten nauttimia privilegioita tulee karsia, täytyy todella epäillä joko sisälukutaitoasi tai älykkyysosamäärääsi."

    Minulle sopii mainiosti että minulta karsitaan kaikki privilegiot = ETUoikeudet. Tyydyn nöyränä niihin samoihin oikeuksiin jotka sinullakin suomalaisena on. Sopiiko se?

    Mistä privilegiosta aloitettais? Itselleni ei nyt tule mieleeni mitään erityistä privilegiota joka minulla / meillä olisi ( ja siis sinulta / teiltä suomenkielisiltä puuttuisi ) mutta sinä varmaan osaat luetella niitä koska ne mieltäsi niin kovasti rassaa ja vaadit niitä karsittaviksi. Anna tulla.

    Ei viiden prosentin kielivähemmistö voi leikkiä enemmistöä.

    Lähdetäänpä purkamaan järjetöntä tilannetta pakkoruotsista kaikilla tasoilla.

    Äänestä

  • 35 kirjoitti:

    Ei viiden prosentin kielivähemmistö voi leikkiä enemmistöä.

    Lähdetäänpä purkamaan järjetöntä tilannetta pakkoruotsista kaikilla tasoilla.

    Ymmärsinkö oikein? Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei siis tule kysymykseen vaan minut tulee äidinkieleni perusteella alentaa vajaaoikeuksiseksi sinuun nähden?

    Sinusta siis se että jos sinä ja minä olemme yhdenvertaisia niin se on minulle ETUoikeus ja sinä pidät sitä vääryytenä. Mikä siitä muuten tekee sinun oikeudestasi minun ETUoikeuden? Mistä se ETU koostuu?

    Summa summarum:
    Koska minä edustan kansallista vähemmistöä niin myös kansalaisoikeuksiani tulisi mielestäsi vastaavasti rajoittaa.

    Onko pakko maksaa yhteiskunnallisista palveluista saman verran kuin sinä vai voisko saada alennusta? Jos en saa alennusta niin minähän maksan sinun kulujasi!! Onko se muka reilua? Pitääkö minun oikeasti peräti maksaa siitä että saan asua täällä?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Ymmärsinkö oikein? Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei siis tule kysymykseen vaan minut tulee äidinkieleni perusteella alentaa vajaaoikeuksiseksi sinuun nähden?

    Sinusta siis se että jos sinä ja minä olemme yhdenvertaisia niin se on minulle ETUoikeus ja sinä pidät sitä vääryytenä. Mikä siitä muuten tekee sinun oikeudestasi minun ETUoikeuden? Mistä se ETU koostuu?

    Summa summarum:
    Koska minä edustan kansallista vähemmistöä niin myös kansalaisoikeuksiani tulisi mielestäsi vastaavasti rajoittaa.

    Onko pakko maksaa yhteiskunnallisista palveluista saman verran kuin sinä vai voisko saada alennusta? Jos en saa alennusta niin minähän maksan sinun kulujasi!! Onko se muka reilua? Pitääkö minun oikeasti peräti maksaa siitä että saan asua täällä?

    "Koska minä edustan kansallista vähemmistöä niin myös kansalaisoikeuksiani tulisi mielestäsi vastaavasti rajoittaa."

    Edustat vain erästä kansallista vähemmistöä, mutta sellaista minkä oikeudet ovat kohtuuttomat.

    Äänestä

ainoa hyvä suomenruotsalainen on mykkä suomenruotsalainen. ja kärkkäinen voi tunkea sen kiitollisuutensa vaikka perseeseensä

Äänestä
  • Nimimerkin "suomi saamelaisille" kommentti on erittäin hyvä kiteytys äärifennon tyypillisestä mielenlaadusta - ja sivistystasosta.

    Äänestä

Olisi aika kirjoittaa itämerensuomalaisuuden historia, jossa kuvataan sitä historiallista ihmettä, että itämerensuomalaisuus säilyi naapureiden valtapyyteistä ja alistuksesta huolimatta edes nykyisessä mittakaavassa ja muodostaa nyt jopa kaksi itsenäistä valtiota, joissa itämerensuomen tytärkielet ovat pääkielinä.

On outoa puhua kiitollisuudesta, kun historia ei ole antanut esivanhemmillemme mitään ilmaiseksi. Esivanhempamme ovat raataneet, taistelleet ja rakastaneet näissä maisemissa, ottaneet lainoja ympäröivistä kulttuureista kuten kaikki elinvoimaiset kulttuurit.

Voihan olla, että hyvinä päivinä annamme kiitosta kaikkialle ympärillemme: kiitokset paavinvallalle, joka puskin ns. länsimaista sivistystä vähemmänkin iloisine puolineen kohti Euroopan pohjoisosia; kiitokset venäläisille, jotka omista valtapyyteistään lähtien ja kenties vastoin parempaa tietoaan antoivat suomen kielen nousta asemaan, joka sille olisi kuulunut jo paljon varhemmin.

Mikäli historia olisi "reilua", mitä se ei tietenkään koskaan ja missään ole, suomen kieli olisi saanut nousta jo 800 vuotta sitten maan pääkieleksi ja kehittyä viron rinnalla tämän alueen kulttuurikieleksi jo keskiajalla. Virolaisten hiipuminen maarahvaaksi, orjiksi omassa maassaan olisi pitänyt estää. Suomalaisen rahvaan jääminen huonosti varustelluksi mutta hyvin verotetuksi puskuriksi Venäjää vastaan olisi pitänyt estää.

Minkä tahansa kansakunnan on syytä olla kiitollisia sille rahvaalle, joka on pitänyt sen kansakunnan sydämen ja sielun hengissä läpi aikojen, jolloin yläluokka kasasi itselleen rikkautta ja ns. kulttuuria. Siis edelleenkin.

Tämän keskustelun ruotsi-intoilijoille haluan kuitenkin sanoa, että kaikki mahdolliset ja mahdottomat hyviksi laskettavat työt, joita ruotsia puhuneet ovat tässä maassa tehneet, menettävät merkityksensä, jos ne nyt valjastetaan ruotsin kielen pakollisuuden puolusteluun ja alennutaan puhumaan suomalaisista "euroopan viimeisinä analfabeetteina" ja osoittamaan, ettei suomalaisuus olisi mitään ilman ruotsia.

Äänestä

RKP-läiset on ammatti veivaajia ei kannata ankaa kinasteleen n.3 % kanssa.

Pois..pois.

Äänestä

Tuntuu, että kielikiistan taustalla on suomenruotsalaisten omaksuma asenne, että he eivät voi olla mikään kielivähemmistö, vaikka heidän prosenttiosuutensa ei olisikaan kuin viisi prosenttia. He kokevat olevansa kansanpuolikas, siis puolet suomalaisuudesta. Heidän kulttuurinsa ei ole vähemmistökulttuuria vaan puolet kulttuurista. Ja oikeastaan tuo puolet on ihan väärin, koska heidän kielellään ja heidän kulttuurillaan koko maa on luotu, sen historia ja lait alkujaan kirjoitettu. Kaikkien suomalaisten esivanhemmat ovat ruotsalaisia, koska 1808 vielä olimme täysruotsalaisia ja suomalaiset olivat aito kielivähemmistö vailla kulttuurikieltä ja mitään muutakaan omaa.

Siis ruotsinkieliset ovat ikuisesti Suomessa se vanhempi, vahvempi ja viisaampi kansanpuolikas. Suomalaiset ovat taas ikuisesti se Nordenin kielivähemmistö, jolle täytyy puoliväkisin pakottaa hiukan kulttuuria (kuten pakkoruotsia) viinanjuonnin ja tappelemisen vastapainoksi.

Äänestä

Entäs jos suomalaiset ja venäläiset olisivat pyyhkäisseet ruotsalaisuuden kokonaan pois Suomesta v. 1809?

Äänestä

Sellaisella on nimi: etninen puhdistus. Suomenkielisen väestön keskuudessa ei ollut havaittavissa mitään halua tai pyrkimystä tuollaiseen tihutekoon eikä se myöskään olisi sopinut Aleksanteri I:n agendaan. Aleksanterihan oli suhteellisen liberaali hallitsija joka oli erityisen tarkka siitä että hänen maineensa oli mahdollisimman humaani. Juuri tästä syystä Aleksanteri kohteli valloitettua Suomea silkkihansikkain. Ei ole ajateltavissa että Aleksanteri olisi järjestänyt Suomessa laajamittaisia verilöylyjä Tshingis-kaanin tapaan. Jos esimerkiksi Iivana Julma olisi 1500-luvulla onnistunut valloittamaan Suomen, hän ei kyllä taatusti olisi ollut yhtä lempeä. Iivanan suorittaman valloituksen jäljet olisivat Suomessa mitä luultavimmin olleet sitä luokkaa, että huomattava osa väestön eloonjääneestä osasta olisi paennut henkensä edestä Ruotsiin. Tapetun ja Ruotsiin paenneen väestön tilalle Suomeen olisi tietenkin asutettu venäläisiä.

Äänestä
  • "Vuosina 1708-1711 Nesselius ehdotti Suomen sitomista tiukemmin emämaahan, ja tämän vuoksi muun muassa suomen kielen hävittämistä kaikkialta muualta paitsi Lapista. Tämä olisi voitu toteuttaa esimerkiksi väestönsiirroin."

    Äänestä

  • Iivana Julma olisi saman tien ottanut kaikki Pohjoismaat.

    Äänestä

Suomella on ollut tuuria 3 kertaa. Ensimmäisen kerran, kun Suomi irtosi Ruotsista v. 1809. Toisen kerran, kun Suomi sai itsenäisyyden Venäjän vallankumouksen yhteydessä v. 1917. Ja kolmannen kerran v. 1945, kun Suomi sai pitää itsenäisyytensä, eikä Venäjä miehittänyt Suomea. Venäjän vallan aikana alkoi suomenkielinen kulttuuri kehittyä. Kivi, Lönnrot, Leino jne. Ruotsin vallan ajalta ei ole olemassa kovin monia suomenkielisiä suurmiehiä, koska rahvaalla oli täysi työ pitää itsensä hengissä Ruotsin sodissa ja nälän keskellä. Eivät tsaaritkaan mitään enkeleitä olleet. Hyöty mielessä antoivat tsaarit myös Suomen kehittyä. Jos Venäjällä ei olisi ollut vallankumousta, niin Suomen tilanne voisi olla hyvin erilainen tänään. Myös muiden pohjoismaiden. Venäjä olisi esimerkiksi voinut hyökätä Ruotsiin ja Norjaan suomalaisten avulla ja Pohjoismaissa puhuttaisiin pääkielenä venäjää tänään. Jos ruotsalaisuus olisi hävitetty suomesta v. 1809, ja suomi olisi ollut virkakielenä, niin Pauligit ja Stockmannit olisivat olleet suomenkielisiä. Että näinkin olisi voinut käydä. Suomalaiset eivät ole missään kiitollisuuden velassa mihinkään suuntaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


hannu kärkkäinen kirjoitti:

Hannu Kärkkäinen

Suomen kansan olemassaolo on ruotsalaisten ansiota

Olen kiitollinen ruotsalaisille siitä, että olen olemassa.

Ruotsalaiset heimokuninkaat ja Venäjän edeltäjä Novgorod sotivat 1200 – 1300 –luvuilla Suomen nykyisen alueen hallinnasta. Hajanaisella “heimo-Suomella” ei ollut mitään mahdollisuuksia vastustaa kumpaakaan naapuria. Ruotsalaiset voittivat kisan ja liittivät alueen valtakuntaansa. Seurauksena oli, että Suomeen kehittyi länsimainen yhteiskuntajärjestys ja vuosisatojen kuluessa se integroitui osana Ruotsia läntiseen kulttuuriympäristöön.

Vaihtoehto olisi ollut Venäjä ja slaavilainen yhteiskuntakehitys. Suomen kansa olisi sulautettu ja hajotettu pieniksi pisaroiksi pitkin Venäjänmaata, kuten nyky-Venäjän suomensukuisten kansojen tilanne hyvin osoittaa.


Ei olisi suomalaista kulttuuria, kieltä eikä itsenäisyyttä, joita puolustaa. Ei olisi Pentti Oinosta eikä Stefan Wallinia. Ei olisi pakkoruotsia eikä pakkosuomea, mutta venäjän taito olisi hyvä. Ei olisi US-blogeja, jossa voi sanoa miltei mitä tahansa ilman, että ohrana kolkuttaa ovelle. Ei olisi suomalaista eduskuntaa, jossa arvostella suomalaista hallitusta. Ei olisi Pohjois-Karjalan prikaatia, eikä Uudenmaan prikaatia, ei ainakaan nykyisillä tehtävillä.

Olen iloinen, että meillä on perintönä historiasta suomenruotsalainen väestönosa, joka ylläpitää erityispiirteitään kulttuurissamme. Opiskelen mielelläni ruotsin kieltä, joka yhdistää meitä pohjoismaisten kansojen perheeseen. Liittoudun mielelläni ruotsalaisten kanssa kansainvälisissä yhteyksissä, koska ajattelemme asioista usein samalla tavalla.

Toisaalta. Jos Novgorod olisi aikanaan voittanut ja nyt muutama viikko sitten Putin olisi saanut 70 % äänistä täällä nykyistä laajemman Karjalan Tasavallan alueella, niin entä sitten. Historia ei tuntisi aikoja sitten kadonnutta nimetöntä heimoa, joten eipä suomalaisuutta kukaan osaisi kaivatakaan.

Silti olen kiitollinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu