"
Energian WWW?
On esitetty tulevaisuuden visioita, joissa energiaa tuotetaan hajautetusti WWW:n kaltaisessa maailmanlaajuisessa verkossa. Tavallinen kansalainen voi samaan aikaan tuottaa omaa energiaansa ja tarjota ylijäämäenergiansa verkkoon toisten käytettäväksi. Visio on täysin mahdollinen toteuttaa käytännössä, jos niin halutaan, Palmroth uskoo.
"
(Taustaa: "4.6.2004 tarkastettiin YTL Aino Palmrothin sosiologian väitöskirja "Käännösten kautta kollektiiviin - tuuliosuuskunnat toimijaverkkoina". Dodon vetämä Lumituuli-yhtiö on toinen väitöskirjan tapaustutkimuksista.")
http://www.dodo.org/uutiset/kansalaisten_toimin.html
Kyllä tuo 'energian WWW' osittain jo tätä päivää. Keski-Euroopassa voi aurinkosähköä myös myydä. Ja kaikille tuttuhan on Tanskan maanviljelijöiden tuulimyllyjen tuotosta saamat korvaukset - sen lisäksi, että itse saa sähkön ilmaiseksi.
Myös Helsingin Ekoviikin aurinkosähkötalojen ylituotanto myydään Helsingin Energialle.
Tulevaisuudessa auto tuottaa sähköä verkkoon parkkipaikalla ollessaan. Ainakin se olisi täysin mahdollista.
Energian WWW?
On esitetty tulevaisuuden visioita, joissa energiaa tuotetaan hajautetusti WWW:n kaltaisessa maailmanlaajuisessa verkossa. Tavallinen kansalainen voi samaan aikaan tuottaa omaa energiaansa ja tarjota ylijäämäenergiansa verkkoon toisten käytettäväksi. Visio on täysin mahdollinen toteuttaa käytännössä, jos niin halutaan, Palmroth uskoo.
"
(Taustaa: "4.6.2004 tarkastettiin YTL Aino Palmrothin sosiologian väitöskirja "Käännösten kautta kollektiiviin - tuuliosuuskunnat toimijaverkkoina". Dodon vetämä Lumituuli-yhtiö on toinen väitöskirjan tapaustutkimuksista.")
http://www.dodo.org/uutiset/kansalaisten_toimin.html
Kyllä tuo 'energian WWW' osittain jo tätä päivää. Keski-Euroopassa voi aurinkosähköä myös myydä. Ja kaikille tuttuhan on Tanskan maanviljelijöiden tuulimyllyjen tuotosta saamat korvaukset - sen lisäksi, että itse saa sähkön ilmaiseksi.
Myös Helsingin Ekoviikin aurinkosähkötalojen ylituotanto myydään Helsingin Energialle.
Tulevaisuudessa auto tuottaa sähköä verkkoon parkkipaikalla ollessaan. Ainakin se olisi täysin mahdollista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nyt on jo olemassa Pohjoismaiden yhteinen sähköpörssi NordPool ja viimeisimpien uutisten mukaan balttian maat ovat tulossa tähän mukaan. Osana Lissabonin julista ollaan luomassa unionin laajuisia sähkömarkkinoita. Se edellyttää standardien ja sähkönsiirtoyhteyksien yhteensovittamista.
NordPool taitaa olla paremminki sähkön suurtuottajille - jopa pienten laitosten on siihen vaikea päässä.
Alueellisesti ei tarvitsisi niin raskasta liittymää, kuten Hesan Ekoviikki osoittaa.
Ääritapauksessa energian www merkitsisi helppoa liittymää vaikka kuuluisan polkudynamoviherhörhön generaattorista sähköverkkoon. Rahaa tulee kun jaksat polkea.
Sinällään kyllä aika mielenkiintoista... jos haluat olla energiapihi, kuluta itse vähän ja koeta tuottaa paljon muiden kulutettavaksi. On pistämätön motiivi säästää...
Kuinka paljon sähköstä katoaa matkalla kun se siirretään esimerkiksi Norjasta Etelä-Suomeen. Puhumattakaan jos siirto etäisyyksiä lisätään.
Sähkö pitäisi tuottaa mahdollisimman lähellä!!!
Tonen asia milläs ne yksityiset ihmiset sen energiansa tuottavat. Tuulivoima ei riitä edes oman asunnon tarpeisiin... Puhumattakaan myllyjen tuottamasta metelistä (varsin yleinen harhaluulo että tuulimyllyt ovat äänettömiä) ja ulkonäöllisistä ongelmista.
Mitenkä ne autot parkkipaikalla energiaa tuottavat?
Ideaalisin tilanne on se, että energiaa tuotetaan paikallisesti. Se mikä jää käyttämättä menisi verkkoon myytäväksi. Häviöt ovat harmillinen asia. Tosin hajautetulle ratkaisulle ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vähään aikaan, kun 1600 MW keskitettyä tehoa otetaan käyttöön. Siitä tulee siirtohävikkiä varmaan ihan kivasti.
Asunnoissa voidaan siirtyä VTT:n kehittämiin matalaenergiataloihin. Samat mukavuudet, mutta huomattavasti pienemmillä lämmityskuluilla. Omakohtainen kokemus tuulivoimaloiden melusta on, että se peittyi tuulen ja aaltojen kohinaan, vaikka seisoin aivan vieressä. Tarvitaan kyllä melkoinen sähkösyöppö omakotitalo, koska yhden tuulivoimalan vuodessa tuottama sähkö rittää yli 300 sähkölämmiteisen omakotitalon tarpeisiin.
"Sähkö pitäisi tuottaa mahdollisimman lähellä!!! "
Totta. Siirtohäviöt ovat sitä pienemmät, mitä lähempänä kuluttajaa sähkö tuotetaan. Keski-Euroopassa on jopa talokohtaisia (n.10MW) CHP-laitoksia. Hajautettu tuotanto on myös huoltovarmempi - isoa häiriötä ei pääse tulemaan.
"Tonen asia milläs ne yksityiset ihmiset sen energiansa tuottavat. Tuulivoima ei riitä edes oman asunnon tarpeisiin... Puhumattakaan myllyjen tuottamasta metelistä (varsin yleinen harhaluulo että tuulimyllyt ovat äänettömiä) ja ulkonäöllisistä ongelmista."
1 MW:n tuulimyllyllä saadaan noin 1000 kerrostalokaksion tarvitsema energia. Vety-tuulivoima mahdollistaa 'sähkön varastoinnin', joten esim. kesän ylituotanto voidaan kuluttaa talvella.
Tuulivoimalan meluhaitta esiintyy sopivalla tuulella. Kovassa tuulessa tuuli itse on jo iso meluhaitta, pienellä tuulella ei mitään meluhaittaa. Ulkonäköongelmia varmasti on.
"Mitenkä ne autot parkkipaikalla energiaa tuottavat?"
Autot siirtyvät yhä enemmän hyödyntämään aurinkoenergiaa (aurinko-vety). On vain järkevää, että parkkeerattu auto, jonka aurinkokennot ovat jo täyttäneet vetysäiliöt, ryhtyy tuottamaan aurinkokennoillaan sähköä yhteiseen verkkoon, esim. vedyn valmistukseen. Pienistä puroista syntyy iso virta.
"Ideaalisin tilanne on se, että energiaa tuotetaan paikallisesti. Se mikä jää käyttämättä menisi verkkoon myytäväksi. Häviöt ovat harmillinen asia."
Siirtohäviöt kuluttavat hyvin vähäisen osan Suomessa tuotetusta sähköstä, puhutaan sadasosan suuruusluokasta. Suuren mittakaavan tuotantoyksiköistä saatavat edut prosessin tehostumisessa ja materiaali- ja muissa kulusäästöissä ovat ilmanmuuta huomattavasti suuremmat. Niin kauan kun kulutus tapahtuu pääasiassa keskitetysti satojen megawattien yksiköissä (kaupungit, teollisuuslaitokset, vienti), kannattaa myös tuotanto toteuttaa samalla lailla.
"Tosin hajautetulle ratkaisulle ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vähään aikaan, kun 1600 MW keskitettyä tehoa otetaan käyttöön."
Ydinvoimahankkeen maksavat ja toteuttavat sähkön ostajat sillä TVO:n toiminta-ajatus on myyydä sähkö sen omistajille omakustannushintaan. Tähän tarkoitukseen omistajat ovat luonnollisesti oman etunsa mukaisesti valinneet edullisimmaksi katsomansa tuotantotavan. Tällaisessa järjestelyssä sähkön ostajan kannalta edullisin tuotantotapa toteutuu itsestään.
"Siirtohäviöt kuluttavat hyvin vähäisen osan Suomessa tuotetusta sähköstä, puhutaan sadasosan suuruusluokasta."
Noin 4%.
"Ydinvoimahankkeen maksavat ja toteuttavat sähkön ostajat sillä TVO:n toiminta-ajatus on myyydä sähkö sen omistajille omakustannushintaan."
Sähkön ostajat maksaa, se on selvä.
Nyt on vain niin, että esim. helsinkiläiset joutuvat maksamaan ydinvoimalaa. Vaikka he eivät sitä omista.
"Tosin hajautetulle ratkaisulle ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vähään aikaan, kun 1600 MW keskitettyä tehoa otetaan käyttöön."
Keskitetty tuotanto on myös äärettömämn häiriöaltis ja seuraukser voi olla vakavia. uusi ydinvoimala vaikeuttaa entisestään järkevämmän sähköverkon rakentamista.
"Ydinvoimahankkeen maksavat ja toteuttavat sähkön ostajat sillä TVO:n toiminta-ajatus on myyydä sähkö sen omistajille omakustannushintaan."
Oliski näin.
Tosiasiassa veronmaksajat maksavat hirmuisia tukiaisia ydinvoimalle. katso vaikka korvausvastuuta ja siihen liittyvää kanneaikaa. Ihme, ettei ydinvoiman kannattajatki jo häpeä moista rosvousta.
Mutta pienissä laitoksissa on myös paljon vaikeuksia...
On helppoa kuvitella, että kunhan vaan saadaan jotain sähköä sinne verkkoon, niin hyvä on, mutta paljon vaikeampi ajatella, että miten se oikeasti toimii...
Jos ajatellaan, että verkon voimalat olisivat pääsääntöisesti vaikkapa aurinko- ja tuuli-voimaloita, ja muita pien-voimaloita, joiden tuotto vaihtelee suuresti... Lopputulos olisi, että verkossa olisi tuhansia laitoksia, joiden tuotantoa ei kyetä koordinoimaan, ja joiden tuotanto on todella vaihtelevaa...
Millä saataisiin varmistettua, että kun jossain päin verkkoa onkin pilvistä, niin jokin toinen voimalaitostyyppi kompensoi aurinkovoimaloiden tuotannon äkillisen laskun... Tai millä kompensoidaan tyynen sään aiheuttamien tuotantohäiriötiä tuulivoimaloilla...
Hyvin pian ajauduttaisiin tilanteeseen missä verkon vakaus on pakko varmistaa nopeasti käynnistyvillä varavoimaloilla kuten diesel-voimaloilla... Diesel generaattorit eivät kuitenkaan ole tehokkain tai halvin tapa tuottaa sähköä....
Ajatus on hyvä... mutta onko se toteuttamiskelpoinen?
Tanskan sähköverkko on rakennettu hajautetun sähköntuotannon vaatimusten mukaisesti ja tulos on hyvä. Ideana on paikalliset, itsenäiset CHP-laitokset, jotka ovaat myös yhteydessä vekkoon. Enemmän kirjoituksessani
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003680968
(Tanskan mallista faktaa)
Ja VTT:n kalvosarjasta lainaus:
"
Tuulivoiman järjestelmävaikutukset, myös:
Tuulivoiman vaikutus siirtokapasiteetin käyttöön
– suuri tuulivoimatuotanto Ruotsissa ja Norjassa pahentaa pullonkaulatilanteita vetisinä vuosina, helpottaa kuivina vuosina
"Eløverløb" Jyllanti (Eltra):
– 20 % sähkönkulutuksesta tuulivoimalla, lisäksi paikallista CHP
– suurin ongelma tuuliset, kylmät jaksot jolloin tuotantoa huomattavasti yli oman tarpeen eikä sitä saada kaikkea siirrettyä naapurimaihin
– Mikäli paikallinen CHP toimii markkinalähtöisesti eli rajoittaa sähköntuotantoa kun paljon tuulta, arvioitu että yli 30 % sähkönkulutuksesta voidaan tuottaa tuulivoimalla (huom. Tanskassa käytössä hyvät siirtoyhteydet Nordel/UCTE)
"
http://eny.hut.fi/education/courses/Ene-47_160/2004/hh_ energysystem.pdf
Ongelmaton ei Tanskankaan verkko ole, mutta mahdollistaa sentään hajautetun tuotannon, toisin kuin Suomen verkko. Huomaa erityisesti, että tuulivoimaa voi olla jopa yli 30% verkossa ja ylituotanto-ongelma!
Aurinkosähkön suosio mökkikäytössä kasvaa. Yllätyin oikeastaan sen hinnasta: alla olevan uutisen mukaan 200W aurinkosähköä maksaisi vain noin 2000-3000 euroa. Hinta tulee suhteuttaa muun hankintatavan hintaan.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=56738
Juttu on pitkä, kannattaa lukea. Tähän lyhyt lainaus:
"Kustannuskysymysten ohella aurinkosähkön puolesta puhuvat ympäristöseikat - uusiutuvana energiamuotona se on ehdottoman ekologinen valinta. Lisäksi aurinkosähkö on äänetöntä, mikä tekee siitä monelle meluisaa aggregaattia mieluisamman vaihtoehdon."
"Hinta tulee suhteuttaa muun hankintatavan hintaan."
Juu, oikeassa olet. Syrjäiselle mökille aurinkopaneelit on ehkä se paras tapa tehdä sähköä. Mielestäni mökillä ei kyllä sähköä tarvita.
"Kuluttajaviraston mukaan tyypillinen mökkipaketti on nykyisin 75 tai 100 wattia. Tällainen maksaa noin 1 200-1 700 euroa."
"Kuluva kesä ei ole ollut aurinkoenergian varassa olevien kannalta paras mahdollinen. Sateisena kesäpäivänä saadaan Nymanin mukaan talteen noin kymmenen prosenttia täyslatauksesta."
Valoisaa aikaa vuodesta n. 50%. Sovitaan, että sateiset ja aurinkoiset päivät menee tasan, jolloin teholle saadaan 50%. 100W kennosta saadaan näin ollen vuoden keskimääräiseksi tehoksi 25W. Akkuun varastoimisen ja sen käytön jälkeen jääneekin keskimääräiseksi tehoksi sellaset 10-15W. Satunnaiseen mökkeilyyn riittää akkuihin saatava potku, mutta tuskin ympärivuotiseen käyttöön.
"Hinta tulee suhteuttaa muun hankintatavan hintaan."
En tarkalleen saanut käsitystä, että mitä tuolla tarkoitit, mutta:
Jos meinasit tuosta ihan sähköverkkoon laittaa ja tuottaa sähköä verkkoon, niin 1MW:n huipputeholle päästäksesi pitääkin jo sijoittaa 10 000 kipaletta tällaisia 1700 € vehkeitä, eli yhteensä 17 000 000 €. Lisäksi tietenkin nämä paneelit pitäisi sijoittaa johonkin, 12V tasajännite pitäisi muuntaa 230V vaihtojännitteeksi ja kaapeloinnit kustantaa erikseen.